Lyijyn korvike
Lyijyn korvike on nykyisin myytävään lyijyttömään bensiiniin lisättävä aine. Lyijyn korviketta tarvitaan vain vanhempiin autoihin. Lyijyn korvike on englanniksi lead substitute. Lisäaineella pyritään estämään lyijyttömän bensiinin haitat vanhoissa moottoreissa.
Lyijyn korvikkeeksi on kehitetty kaliumia ja natriumia sisältäviä aineita.
Lyijyn korviketta käytetään vanhoissa autoissa 1920-luvun autoista alkaen. Lyijyn korviketta käytetään esimerkiksi historiallisten autojen ralleissa, joissa perusannos 1 pullo sekoitetaan 460 litraan bensiiniä.
Aiemmin 1990-luvun alkuun saakka Suomessa myytiin lyijyllistä bensiiniä, mutta uudet ympäristömääräykset kielsivät lyijyn käytön polttoaineissa. Lyijyn käyttökieltoon vaikutti katalysaattorin tulo autojen varusteeksi, sillä se ei kestä lyijyä.
Moottorin kansi voidaan muokata lyijyttömälle bensiinille sopivaksi, vaihtamalla venttiilit ja seetirenkaat materiaaliltaan oikeiksi.
Lyijy estää nakutusta, voitelee ja tiivistää etenkin pakoventtiileitä. Pakoventtiilin tiivistepinnalle kannessa, eli seetille, muodostuu lyijyn palaessa suojaava kerros, joka hidastaa sen kulumista.
Nykyään myytävässä bensiinissä nakutuksen esto tehdään alkoholilla tai alkoholipohjaisilla lisäaineilla.
Historia[muokkaa]
Nakutus oli ongelma jo 1900-luvun alussa autonmoottoreissa, ja ongelma ratkaistiin lisäämällä bensiiniin alkoholia, jota tuottivat maanviljelijät. Myöhemmin otettiin käyttöön lyijy öljytuotteisiin sekoitettuna.
Lyijy lisää bensiinin oktaanilukua, mikä mahdollistaa puristussuhteen noston ja myös tehon nostamisen. Venttiilien varret ja istukkapinnat hyötyvät ohuesta lyijykerroksesta, sillä se voitelee niitä tehokkaasti.
Lyijyn vaarallisuus ihmisten terveydelle on ollut tiedossa jo kauan ja Euroopassa 1980-luvulta alkaen on siirrytty lyijyttömään bensiiniin.
Vuonna 1984 pidettiin todennäköisenä lyijyttömään bensiiniin siirtymistä. Vain pieni osa vuoden 1984 autoista voisi vahingoittumatta käyttää lyijytöntä bensiiniä. Pakoventtiilin kestävyys heikkenee ilman lyijyä. Lehdistössä esitettiin, että lyijyn poisto 96-oktaanisessa lisää kulutusta noin 8 % ja lyijyn vähennys alentaa oktaanilukua [1]. Yhdysvalloissa siirryttiin lyijyttömään bensiiniin 1970-luvun alussa, joten tämän jälkeen valmistetut amerikkalaisautot kestävät lyijytöntä bensiiniä.
Lähteet[muokkaa]
- Mobilisti 3/1995, s. 65
- ↑ Tekniikan Maailma 20/1984
