NSU Prinz
NSU Prinz | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | NSU Motorenwerke AG, Saksa, Neckarsulm Chile, Arica Australia, Heidelberg |
Valmistusaika | 1958–1962 |
Luokka | Pieni auto |
Kori | 2-ovinen sedan |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R2 |
Iskutilavuus | 583 cm³ |
Teho | 15 kW eli 20 hv |
Voimanvälitys | Takamoottori |
Kiihtyvyys | 35 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 120 km/h |
Kulutus | 5,7 l/100 km (yhd.) |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 12.200 € (1962) |
Edeltäjä | |
Seuraaja | NSU Prinz 4L |
Saman luokan autoja | Kuplavolkkari |
NSU Prinz on NSU:n pieni nelipaikkainen sedan -tyyppinen henkilöauto. Voimanlähteenä oli nelitahtinen kaksisylinterinen rivimoottori, joka on sijoitettu auton takaosaan. Autoa tehtiin kolmena kehitysversiona. Alkuperäisestä mallista kehitettiin myös urheilullisemmat NSU 1000 ja NSU 1000 TT mallit.
Sisällysluettelo
1959 malli[muokkaa]
NSU Prinz maksoi Suomessa vuonna 1959 495 000 markkaa, vuoden 2012 rahana 11572 €. Maahantuoja oli Veho. Huippunopeudeksi ilmoitettiin 105 km/t, kiihtyvyys 0-60 km/t 11 sekuntia. 4 vaihdetta.
Koeajo 1963[muokkaa]
Tekniikan Maailma 4/1963 koeajoi NSU Prinz 4:n. Prinz on kokoonsa nähden suhteellisen tilava, mutta 598 cm³ moottori on kovin pieni, monet muut pikkuautot olivat tuolloin tuhatkuutioisia. Sylinterin mitat ovat 76 × 66 mm. Moottorin teho on 22 kW (30 hv DIN, epätarkka SAE-teho 36 hv) ja suurin vääntömomentti 44 Nm (4,5 kpm DIN). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.
Ilmajäähdytteinen 2-sylinterinen takamoottori on äänekäs. Kulutus on normin mukaan 5,7 litraa /100 km, mutta TM:n koeajossa hieman enemmän, noin 8 litraa. Tuulilasinpyyhkimen ainoa nopeus on 53 iskua minuutissa.
TM mittasi kiihtyvyyden 0–50 km/t 7,4 sekuntia, 0–80 km/t 17,4 sekuntia, 0–100 km/t 31,6 sekuntia. Huippunopeus on tehtaan mukaan 120 km/t, TM:n mukaan 111,6 km/t. Melutaso on 96,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 95 fonia edessä ja 88 fonia takana.
Kaksisylinteristä moottoria on vaikea tasapainottaa, joten moottori on kiinnitetty koriin joustavasti. Tästä seuraa liikkeelle lähdettäessä tärinää. Lattialle sijoitettu vaihdekeppi saattaa heilua painettaessa kaasupoljinta, johtuen moottorin tärinästä ja pehmeästä kiinnityksestä. Jousitus on melko kova, sopiva jos auto on täynnä. Joka pyörässä on rumpujarrut.
Teho (22 kW) riittää kaupungissa 590 kiloa painavan auton liikuttamiseen. NSU Prinz 4 on herkkä sivutuulelle ja suuntavakavuus on nopeasti ajettaessa heikko. Takamoottoriautojen tapaan NSU Prinz 4:n ajo-ominaisuudet sopivat mutkaisille teille, mutta heikommin suorille runkoteille.
NSU Prinz 4 maksoi Suomessa vuonna 1963 6400 markkaa eli 13 623 euroa (v. 2018 kerroin 2,1286). [1]
Tekniikka[muokkaa]
Prinz I:n (typ 40) tuotanto aloitettiin maaliskuussa 1958. Pienikokoisen auton liikuttamisesta vastasi poikittain asennettu, ilmajäähdytteinen, 583 cm3:n kaksisylinterinen rivimoottori, joka puristussuhteella 6,8:1 antoi tehoa 20 hv (DIN) @ 4600 r/min ja se siivitti auton jopa 105 km/h:n huippunopeuteen.
NSU:n tekniikan juuret olivat syvällä moottoripyörien maailmassa ja tämä näkyy moottori-voimansiirtopaketin totetuksessa. Kaksisylinterisen moottorin kampikulma oli 360°, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmat männät liikkuivat samanaikaisesti ylös ja alas. Moottori antaa siis samanlaisen värinän kuin yksisylinterinen moottori, mutta tuplasti vahvempana. Ensimmäisissä Prinzeissä näiden värinöiden aiheuttamaa epämukavuutta oli pyritty vähentämään moottorin ja korin välisillä ylijoustavilla kiinnityksillä. Hyvin nopeasti moottorin kiinnitystä varten otettiin käyttöön Silentbloc-asennuselementit, jotka imivät värinät itseensä samalla kun ne tukevoittivat riittävästi moottorin kiinnitystä.
Virrantuottamisesta ja moottorin käynnistämisestä vastasi Boschin "Dynastart"-yksikkö. Kannen yläpuolisen nokka-akselin käyttö oli järjestetty nokka-akselia pyörittävän käyttötangon ja epäkeskorakenteen avulla, samoin kuin NSU Max -moottoripyörän moottorissa.
Vaihteisto ja voimansiirto olivat samaa yksikköä moottorin kanssa ja aluksi käytössä ollut vaihteisto oli moottoripyörien tapaan synkronoimaton. Helmikuussa 1959 esitellyssä Prinz II:ssa oli monien muiden parannusten lisäksi myös synkronoitu vaihteisto.
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö |
---|---|---|---|---|
1963 | R2 | 598 cm3 | 22 kW (30 hv)/5500 r/min DIN | 44 Nm /3250 r/min |
Mitat[muokkaa]
- Pituus: 3440 mm
- Leveys: 1490 mm
- Korkeus: 1360 mm
- Akseliväli: 2040 mm
- Raideleveys (e/t): 1230/1200 mm
- Omamassa: 565 kg
Lisenssivalmistus[muokkaa]
Prinziä valmistettiin myös lisenssivalmisteena Bosniassa PRETIS (Preduzece Tito Sarajevo) -tehtailla. NSU Prinziä muistuttavaa autoa valmisti vuonna 1967 ukrainalainen autovalmistaja ZAZ: ZAZ-966n voimanlähteenä kuitenkin oli 900-kuutioinen V4 -moottori.
Lähteet[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian NSU_Prinz-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- http://www.kurtsite.com/NSU_Site/manuals/The%20NSU%20Engine%20-%20Strobel%20Report.pdf NSU Prinz -moottorin tarina sanoin ja kuvin, englanninkielinen
- ↑ Tekniikan Maailma 4/1963