Ero sivun ”Locomobile Company of America” versioiden välillä
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Yhtiön historia== | ==Yhtiön historia== | ||
| − | Locomobile Company of America perustettiin vuonna 1899, kun amerikkalainen liikemies ja Cosmopolitan-lehden päätoimittaja sekä julkaisija John Brisben Walker osti Stanleyn veljeksiltä höyrykäyttöisen vaunun suunnitelmat ja oikeudet. Kaksosveljekset Francis Edgar ja Freelan Oscar Stanley olivat valmistaneet vuosien 1898 - 99 aikana höyrykäyttöisiä vaunuja jo parisataa kappaletta, mikä oli huomattavasti enemmän kuin | + | Locomobile Company of America perustettiin vuonna 1899, kun amerikkalainen liikemies ja Cosmopolitan-lehden päätoimittaja sekä julkaisija John Brisben Walker osti Stanleyn veljeksiltä höyrykäyttöisen vaunun suunnitelmat ja oikeudet. Kaksosveljekset Francis Edgar ja Freelan Oscar Stanley olivat valmistaneet vuosien 1898 - 99 aikana höyrykäyttöisiä vaunuja jo parisataa kappaletta, mikä oli huomattavasti enemmän kuin minkään muun amerikkalaisen höyryautovalmistajan tuotanto. Walker myi puolet yhtiöstä katujen ja maanteiden asfaltoinnilla vaurastuneelle Amzi Lorenzo Barberille, mutta heidän yhteistyönsä lakkasi jo pian alkamisen jälkeen. Heidän erottuaan Walker perusti New Yorkin Tarrytowniin, entisiin Stanleyn veljesten toimitiloihin, uuden höyryautoja valmistavan yhtiön [[Mobile Company of America]]n. Barber jatkoi Locomobile Company of American kanssa, yhtiön johtoon oli nyt palkattu Francis ja Freelan Stanley. Kun Locomobile Company of America vuonna 1902 luopui höyryautojen valmistuksesta, Stanleyn veljekset ostivat oikeudet ja tuotantolaitteet itselleen takaisin ja perustivat uuden [[Stanley Motor Carriage Company]]n, joka jatkoi höyryautojen valmistusta. |
| + | |||
| + | Alkuaikojen Locomobilet olivat epäluotettavia, niiden käyttö oli vaativaa, polttimet karstoittuivat herkästi ja kehittivät hallitsemattoman karstapalon, niiden vesisäiliöt olivat pieniä, mahdollistaen kertatäytöllä n. 20 mailin (32 km) ajomatkan ja kattilan höyrynpaineen nousu kesti kauan. Puutteistaan huolimatta ne herättivät uutuuksia janoavan amerikkalaisen keskiluokan kiinnostuksen ja jotkin käyttäjät, kuten lääkärit ja myyntimiehet, kokivat ne jopa hyödyllisinä. Vuosien 1899 - 1902 aikana yhtiö valmisti arviolta 4000 höyryautoa. Tyypillinen Locomobilen hörykone oli kaksisylinterinen, iskutilavuudeltaan 57 kuutiotuumaa (927 cm<sup>3</sup>), porauksen ollessa 3 tuumaa (76,2 mm) ja iskunpituuden 4 tuumaa (102mm). Teräslankapäällysteinen 500 psi (n. 34,5 bar) pakkokiertokattila (flash boiler)[[http://chestofbooks.com/crafts/popular-mechanics/Amateur-Work-4/Small-Flash-Boiler.html]] käytti polttoaineenaan aikakaudelle tyypillistä maaöljystä tai turve- tai kivihiilitervasta tislattua polttoainetta. Höyrykone oli sijoitettu makuulleen, puurakenteisen ajoneuvon "keskilaivaan". Aluksi Locomobile oli tarjolla vain yhtenä versiona, edullisena [[Runabout]]- mallina, mutta vuonna 1901 tarjolla oli jo seitsemän erilaista korivaihtoehtoa. Höyryautojen valmistuksen lähetessä jo loppuaan Locomobile sai vielä Massachusettsin Chicopee Fallsissa sijainneen Overman Wheel Companyn valmistamat paremman kattilan ja vesipumpun. Overman Wheel Company valmisti myös itse höyryautoja, nimellä [[Victor Steamer]]. | ||
Versio 10. joulukuuta 2012 kello 17.22
| Locomobile Company of America | |
|---|---|
| Yrityksen perustusmaa ja paikka | |
| Tuotannon aloitus | [[1899, fuusioitu 1922 Durant Motorsiin, jonka omana merkkinä vuoteen 1929]] |
| Autokonserni | |
| Vuotuinen valmistusmäärä | |
| Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa | |
| Suomen maahantuoja | |
| Suosituin malli | |
Locomobile Company of America oli amerikkalainen, vuonna 1899 perustettu, ajoneuvoja valmistanut yhtiö. Kaksi ensimmäistä vuottaan yhtiön toimipaikka sijaitsi Massachusettsin Water- townissa, mutta vuoden 1900 aikana se siirtyi Connecticutin Bridgeportiin, jossa se pysyi tuotantonsa lopettamiseen. Locomobile Company valmisti pienikokoisia ja edullisia höyryautoja vuoteen 1903 asti, tuolloin yhtiö esitteli ensimmäisen Ottomoottorisen mallinsa - samaan aikaan se alkoi valmistaa korkealuokkaisia malleja varakkaimmille ostajille. Vuonna 1922 Locomobile Company siirtyi Durant Motorsin omistukseen mutta jo vuonna 1929, Durant Motorsin taloudellisten vaikeuksien myötä, sen toiminta lakkautettiin. Osana Durant Motorsia Locomobile oli oma itsenäinen merkkinsä, valmistaen autoja malliston huipulle.
Yhtiön historia
Locomobile Company of America perustettiin vuonna 1899, kun amerikkalainen liikemies ja Cosmopolitan-lehden päätoimittaja sekä julkaisija John Brisben Walker osti Stanleyn veljeksiltä höyrykäyttöisen vaunun suunnitelmat ja oikeudet. Kaksosveljekset Francis Edgar ja Freelan Oscar Stanley olivat valmistaneet vuosien 1898 - 99 aikana höyrykäyttöisiä vaunuja jo parisataa kappaletta, mikä oli huomattavasti enemmän kuin minkään muun amerikkalaisen höyryautovalmistajan tuotanto. Walker myi puolet yhtiöstä katujen ja maanteiden asfaltoinnilla vaurastuneelle Amzi Lorenzo Barberille, mutta heidän yhteistyönsä lakkasi jo pian alkamisen jälkeen. Heidän erottuaan Walker perusti New Yorkin Tarrytowniin, entisiin Stanleyn veljesten toimitiloihin, uuden höyryautoja valmistavan yhtiön Mobile Company of American. Barber jatkoi Locomobile Company of American kanssa, yhtiön johtoon oli nyt palkattu Francis ja Freelan Stanley. Kun Locomobile Company of America vuonna 1902 luopui höyryautojen valmistuksesta, Stanleyn veljekset ostivat oikeudet ja tuotantolaitteet itselleen takaisin ja perustivat uuden Stanley Motor Carriage Companyn, joka jatkoi höyryautojen valmistusta.
Alkuaikojen Locomobilet olivat epäluotettavia, niiden käyttö oli vaativaa, polttimet karstoittuivat herkästi ja kehittivät hallitsemattoman karstapalon, niiden vesisäiliöt olivat pieniä, mahdollistaen kertatäytöllä n. 20 mailin (32 km) ajomatkan ja kattilan höyrynpaineen nousu kesti kauan. Puutteistaan huolimatta ne herättivät uutuuksia janoavan amerikkalaisen keskiluokan kiinnostuksen ja jotkin käyttäjät, kuten lääkärit ja myyntimiehet, kokivat ne jopa hyödyllisinä. Vuosien 1899 - 1902 aikana yhtiö valmisti arviolta 4000 höyryautoa. Tyypillinen Locomobilen hörykone oli kaksisylinterinen, iskutilavuudeltaan 57 kuutiotuumaa (927 cm3), porauksen ollessa 3 tuumaa (76,2 mm) ja iskunpituuden 4 tuumaa (102mm). Teräslankapäällysteinen 500 psi (n. 34,5 bar) pakkokiertokattila (flash boiler)[[1]] käytti polttoaineenaan aikakaudelle tyypillistä maaöljystä tai turve- tai kivihiilitervasta tislattua polttoainetta. Höyrykone oli sijoitettu makuulleen, puurakenteisen ajoneuvon "keskilaivaan". Aluksi Locomobile oli tarjolla vain yhtenä versiona, edullisena Runabout- mallina, mutta vuonna 1901 tarjolla oli jo seitsemän erilaista korivaihtoehtoa. Höyryautojen valmistuksen lähetessä jo loppuaan Locomobile sai vielä Massachusettsin Chicopee Fallsissa sijainneen Overman Wheel Companyn valmistamat paremman kattilan ja vesipumpun. Overman Wheel Company valmisti myös itse höyryautoja, nimellä Victor Steamer.
Aiheesta muualla
http://www.brassauto.com/brass-pages/Locomobile-photos.html Locomobile-kuvia
http://www.carfolio.com/specifications/models/?man=6931 Eri Locomobile-mallien tekniset tiedot
http://www.grandprixhistory.org/loco.htm Locomobilen kilpa-autot Vanderbilt Cup-kilpailuissa
http://www.locomobilesociety.com/ Amerikkalaisen merkkikerhon kotisivu
http://www.oldcaradvertising.com/Locomobile%20Ads/dirindex.html Locomobil-mainoksia eri vuosilta ja eri malleista
http://www.favcars.com/locomobile Locomobile-kuvia, videoita ynnä muuta
Lähteet
[[2]] "This day in history"-artikkeli
[[3]] Bridgeport Library
[[4]] The Locomobile Society, Locomobile-merkin historia
