Ero sivun ”Alfa Romeo Twin Spark -moottori” versioiden välillä
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
sytytysjärjestys = 1-3-2-4}} | sytytysjärjestys = 1-3-2-4}} | ||
| − | '''Alfa Romeo Twin Spark (TS)''' moottorit kehitettiin Alfan toimesta 80-luvun alkupuolella | + | '''Alfa Romeo Twin Spark (TS)''' moottorit kehitettiin Alfan toimesta 80-luvun alkupuolella. Tekniikkaa käytettiin ensimmäisen kerran [[ALFA Grand Prix]] -autossa vuonna 1914.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Elliott Hughes| Osoite = https://www.magnetomagazine.com/ten-great-italian-engines-from-alfa-romeo-and-maserati/| Nimeke = Ten great Italian engines from Alfa Romeo and Maserati| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Magneto magazine| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 24.3.2022| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 21.8.2022}}</ref> Tuolloin kahden sytytystulpan tärkein funktio oli pitää moottori toimintakykyisenä, vaikka toinen tulpista pimenisi. 1960-luvun alussa Twin Spark -tekniikkaa käytettiin moottorin suorituskyvyn parantamiseen merkin kilpa-autoissa [[Alfa Romeo Giulia TZ|TZ]] ja [[Alfa Romeo GTA|GTA]]. 1980-luvun puolivälissä Alfa Romeo sisällytti tämän tekniikan maantieautoihinsa parantaakseen niiden suorituskykyä ja noudattaakseen tiukempia päästörajoituksia. Moottori esiteltiin vuoden [[1986]] [[Alfa Romeo 164]] -mallissa. |
== Twin Spark == | == Twin Spark == | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
Muuttuvapituuksisen imusarjan kontrolliyksikkö saa aikaan imusarjan lyhentymisen kun tietty moottorin kierrosluku saavutetaan. Pääperiaatteltaan imusarja on säädetty niin, että toimiessaan ideaalitaajuudella venttiileiden suhteen, se auttaa saamaan tasaisen ilmanvirtauksen ja täyttämään sylinterit tehokkaammin. | Muuttuvapituuksisen imusarjan kontrolliyksikkö saa aikaan imusarjan lyhentymisen kun tietty moottorin kierrosluku saavutetaan. Pääperiaatteltaan imusarja on säädetty niin, että toimiessaan ideaalitaajuudella venttiileiden suhteen, se auttaa saamaan tasaisen ilmanvirtauksen ja täyttämään sylinterit tehokkaammin. | ||
| − | + | == Lähteet == | |
| − | + | <references/> | |
| + | |||
[[Luokka:Alfa Romeo -moottorit|Twin Spark -moottori]] | [[Luokka:Alfa Romeo -moottorit|Twin Spark -moottori]] | ||
Versio 21. elokuuta 2022 kello 18.28
| Alfa Romeo Twin Spark | |
|---|---|
| |
| Automerkit ja mallit, joissa käytetty | Alfa Romeo 75 Alfa Romeo 164 Alfa Romeo 145 Alfa Romeo 146 Alfa Romeo 155 Alfa Romeo 156 Alfa Romeo GTV Alfa Romeo Spider Alfa Romeo 147 Alfa Romeo 166 |
| Käyttöaika | 1987– |
| Tyyppi | DOHC R4 |
| Sylinterimitat | |
| Iskutilavuus | 1371 - 1995 cm3 |
| Venttiilien lukumäärä | 8 tai 16 |
| Puristussuhde | - |
| Teho | 76 kW (103 hv) - 114 kW (155 hv) |
| Vääntömomentti | 146-190 Nm |
| Materiaali | Kevytmetallinen sylinterikansi ja lohko tai kevytmetallinen sylinterikansi ja valurautainen lohko |
| Polttoaineensyöttö- järjestelmä | Bosch |
| Öljytilavuus | n. 4,4 litraa |
| Sytytysjärjestys | 1-3-2-4 |
Alfa Romeo Twin Spark (TS) moottorit kehitettiin Alfan toimesta 80-luvun alkupuolella. Tekniikkaa käytettiin ensimmäisen kerran ALFA Grand Prix -autossa vuonna 1914.[1] Tuolloin kahden sytytystulpan tärkein funktio oli pitää moottori toimintakykyisenä, vaikka toinen tulpista pimenisi. 1960-luvun alussa Twin Spark -tekniikkaa käytettiin moottorin suorituskyvyn parantamiseen merkin kilpa-autoissa TZ ja GTA. 1980-luvun puolivälissä Alfa Romeo sisällytti tämän tekniikan maantieautoihinsa parantaakseen niiden suorituskykyä ja noudattaakseen tiukempia päästörajoituksia. Moottori esiteltiin vuoden 1986 Alfa Romeo 164 -mallissa.
Sisällysluettelo
Twin Spark
Kaikki TS-moottorit ovat 4-sylinterisiä rivimoottoreita varustettuna kahdella sylinterikannen yläpuolisella nokka-akselilla ja niissä on joko 8 tai 16 venttiiliä. Vaihto 8-venttiilisestä moottorista 16-venttiiliseen tapahtui Alfa Romeo 155 mallin faceliftin yhteydessä keväällä 1995. Twin Spark nimi tarkoittaa kahta sytytystulppaa per sylinteri. Kaksi tulppaa auttaa kehittämään paremman palotapahtuman sylinterissä ja sillä saadaan aikaan myös parempi hyötysuhde. Ensimmäisen sarjan moottorissa (8 venttiilinen) molemmat tulpat ovat samankokoiset, kun taas uudemmassa moottorissa (16 venttiilinen) tulpat ovat erikokoiset (halkaisijat: 10 mm ja 14 mm). TS 8V -moottorit ovat iskutilavuudeltaan 1,7 - 2,0 l (1962 tai 1995 cm3) ja yleisimmät TS 16V -moottorit ovat iskutilavuudeltaan 1,6; 1,8 ja 2,0 l (1970 cm3) - II series 145/146:een oli tarjolla myös 1,4 l versio TS 16V -moottorista.
Moottoreissa on lisäksi kaksi laitetta parantamassa suorituskykyä normaalissa toiminnassa: venttiilien ajoituksen muunnin ja muuttuvapituuksinen imusarja (vain uusimmat moottorit).
Venttiiliajoitin
Venttiilien ajoituksen muunnin (engl. phase variator) säätää imunokka-akselin kulmaa (vaihe), jotta venttiileiden auki ja kiinnioloaikaa voidaan aikaistaa tai myöhäistää tietyillä moottorin kierrosluvuilla. Nokka-akselin kulmaa voidaan muuttaa vanhemmissa koneissa 30 astetta ja uusimmissa 25 astetta. Venttiilinajoitin oli ensimmäistä kertaa käytössä vuonna 1980 Yhdysvaltain markkinoilla myynnissä olleissa Alfa Romeo Spidereissa.
Ajoittimen toimintaa ohjaillaan moottoriöljyn virtauksella ajoitinlaiteyksikköön. Öljynvirtausta ohjaillaan elektro-mekaanisella solenoidilla, joka on sijoitettu imusarjan päälle moottorin taakse. Solenoidi on kiinni-asennossa tyhjäkäynnillä estäen näin öljyvirran kulun ajoittimelle. Kun moottorin kierrosluku nousee tyhjäkäynnistä, solenoidi aktivoituu ja öljy virtaa moottorin kannessa olevaan ajoittimeen. Tämä aiheuttaa ajoittimen vaiheen muutoksen.
Ajoitin menee pois aktiivitilasta kun moottori nousee korkeille "täysteho" kierroksille eli noin 3500-4000 kierrosta/min. Näin nokka-akselin toimintaa saadaan aikaistettua.
Muuttuvapituuksinen imusarja
Muuttuvapituuksisen imusarjan kontrolliyksikkö saa aikaan imusarjan lyhentymisen kun tietty moottorin kierrosluku saavutetaan. Pääperiaatteltaan imusarja on säädetty niin, että toimiessaan ideaalitaajuudella venttiileiden suhteen, se auttaa saamaan tasaisen ilmanvirtauksen ja täyttämään sylinterit tehokkaammin.
Lähteet
- ↑ Elliott Hughes: Ten great Italian engines from Alfa Romeo and Maserati – Magneto magazine, 24. maaliskuu 2022. Viitattu: 21. elokuu 2022.
