Ero sivun ”Petroli” versioiden välillä
p (Käyttäjän 87.95.55.12 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Vaux tekemään versioon.) (Merkkaus: Palautettu takaisin) |
|||
| (5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Petroli''' on väritön tai kellertävä palava neste, joka valmistetaan tislaamalla raakaöljystä 135–290 °C:n lämpötilassa. Petroli on alkaani, jossa on 9-16 hiiliatomia. Se on raskaampaa kuin [[bensiini]] (C5-C8), mutta kevyempää kuin kevyt polttoöljy (C15-C19). Petrolia käytetään | + | '''Petroli''' on väritön tai kellertävä palava neste, joka valmistetaan [[Öljynjalostus|tislaamalla raakaöljystä]] 135–290 °C:n lämpötilassa. Petroli on alkaani, jossa on 9-16 hiiliatomia. Se on raskaampaa kuin [[bensiini]] (C5-C8), mutta kevyempää kuin [[Polttoöljy|kevyt polttoöljy]] (C15-C19). Petrolia käytetään [[polttoaine]]ena sekä liuottimena ja sitä myydään eri käyttötarkoituksiin jalostettuna kauppanimillä valopetroli, lämmityspetroli, moottoripetroli ja lentopetroli. Petrolia käytetään myös grillin sytytysnesteissä ja petroliöljymaalin valmistukseen. |
Yhdysvalloissa ja Australiassa petrolista käytetään nimeä ''kerosene''. Sana on johdettu kreikan sanasta ''keros'' (''κερωσ'', vaha). Suomen kielen sanalla kerosiini viitataan useimmiten lentopetroliin. | Yhdysvalloissa ja Australiassa petrolista käytetään nimeä ''kerosene''. Sana on johdettu kreikan sanasta ''keros'' (''κερωσ'', vaha). Suomen kielen sanalla kerosiini viitataan useimmiten lentopetroliin. | ||
| − | Petrolia käytettiin vielä 1980-luvulla Suomessa joissakin autoissa polttoaineena edullisen hintansa takia <ref>[http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Talbot+Horizon+kulki+my%C3%B6s+petrolilla/aaHL20070428SI1AL03gdo HS.fi, arkisto: Talbot Horizon kulki myös petrolilla]</ref>. Petrolin käyttö on sittemmin loppunut, kun dieselvero laajennettiin käyttövoimaveroksi koskemaan kaikkia muita polttoaineita, paitsi bensiiniä. Petrolin käyttö bensiiniautossa aiheuttaa | + | Petrolia käytettiin vielä 1980-luvulla Suomessa joissakin autoissa polttoaineena edullisen hintansa takia <ref>[http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Talbot+Horizon+kulki+my%C3%B6s+petrolilla/aaHL20070428SI1AL03gdo HS.fi, arkisto: Talbot Horizon kulki myös petrolilla]</ref>. Petrolin käyttö on sittemmin loppunut, kun dieselvero laajennettiin käyttövoimaveroksi koskemaan kaikkia muita polttoaineita, paitsi bensiiniä. Petrolin käyttö bensiiniautossa aiheuttaa [[polttoainemaksu]]n perinnän <ref>[http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2003/20030112 Hallituksen esitys Eduskunnalle polttoainemaksulaiksi HE 112/2003]</ref>. |
| − | '''Moottoripetroli''' on tarkoitettu erityisesti polttomoottoreissa käytettäväksi. 1950-luvulle asti useimmat maataloustraktorit kävivät bensiini-/petrolimoottoreilla, kunnes [[dieselmoottori]] syrjäytti ne. 1980-luvun alussa Uudenkaupungin autotehdas valmisti kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja autoja, Saab 99 Petro-mallia ja Talbot Horizon Petro-mallia. jotka kävivät petrolilla, mutta verotekniset syyt kaatoivat projektin. Myös joissain venemoottoreissa on käytetty polttoaineena petrolia. Sitä ei ole enää saatavissa Euroopassa vähäisen kysynnän takia. | + | Vuosina 1980-84 valmistettiin Uudenkaupungin tehtaalla noin 7000 petrolilla käyvää autoa. Koesarjan petroliautot valmistuivat 1979. Petrolin jakelu loppui 1990-luvun puolivälissä, jolloin käyttäjiä oli enää vain muutamia satoja petroliautoja. (''Mobilisti'' 1/2017) |
| + | |||
| + | Suomessa rekisteröitiin 1982 tammikuusta syyskuuhun noin 1300 petroliautoa. Kaudella 1-9/1983 rekisteröitiin Suomessa noin 630 petroliautoa, joista Saab 99:n osuus oli n. 65 % ja Talbot Horizonin n. 35 %. 1978 marraskuussa petroli oli 64 % bensiiniä halvempaa, mutta ero pieneni: lokakuussa 1979 48 % bensiiniä halvempaa, 21.11.1983 petroli oli 38 % 92-oktaanista bensiiniä halvempaa. (TM 1/1984) | ||
| + | |||
| + | '''Moottoripetroli''' on tarkoitettu erityisesti polttomoottoreissa käytettäväksi. 1950-luvulle asti useimmat maataloustraktorit kävivät bensiini-/petrolimoottoreilla, kunnes [[dieselmoottori]] syrjäytti ne. 1980-luvun alussa Uudenkaupungin autotehdas valmisti kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja autoja, Saab 99 Petro -mallia ja Talbot Horizon Petro -mallia. jotka kävivät petrolilla, mutta verotekniset syyt kaatoivat projektin. Myös joissain venemoottoreissa on käytetty polttoaineena petrolia. Sitä ei ole enää saatavissa Euroopassa vähäisen kysynnän takia. | ||
== Petrolikäyttöisiä autoja == | == Petrolikäyttöisiä autoja == | ||
Nykyinen versio 19. lokakuuta 2021 kello 19.18
Petroli on väritön tai kellertävä palava neste, joka valmistetaan tislaamalla raakaöljystä 135–290 °C:n lämpötilassa. Petroli on alkaani, jossa on 9-16 hiiliatomia. Se on raskaampaa kuin bensiini (C5-C8), mutta kevyempää kuin kevyt polttoöljy (C15-C19). Petrolia käytetään polttoaineena sekä liuottimena ja sitä myydään eri käyttötarkoituksiin jalostettuna kauppanimillä valopetroli, lämmityspetroli, moottoripetroli ja lentopetroli. Petrolia käytetään myös grillin sytytysnesteissä ja petroliöljymaalin valmistukseen.
Yhdysvalloissa ja Australiassa petrolista käytetään nimeä kerosene. Sana on johdettu kreikan sanasta keros (κερωσ, vaha). Suomen kielen sanalla kerosiini viitataan useimmiten lentopetroliin.
Petrolia käytettiin vielä 1980-luvulla Suomessa joissakin autoissa polttoaineena edullisen hintansa takia [1]. Petrolin käyttö on sittemmin loppunut, kun dieselvero laajennettiin käyttövoimaveroksi koskemaan kaikkia muita polttoaineita, paitsi bensiiniä. Petrolin käyttö bensiiniautossa aiheuttaa polttoainemaksun perinnän [2].
Vuosina 1980-84 valmistettiin Uudenkaupungin tehtaalla noin 7000 petrolilla käyvää autoa. Koesarjan petroliautot valmistuivat 1979. Petrolin jakelu loppui 1990-luvun puolivälissä, jolloin käyttäjiä oli enää vain muutamia satoja petroliautoja. (Mobilisti 1/2017)
Suomessa rekisteröitiin 1982 tammikuusta syyskuuhun noin 1300 petroliautoa. Kaudella 1-9/1983 rekisteröitiin Suomessa noin 630 petroliautoa, joista Saab 99:n osuus oli n. 65 % ja Talbot Horizonin n. 35 %. 1978 marraskuussa petroli oli 64 % bensiiniä halvempaa, mutta ero pieneni: lokakuussa 1979 48 % bensiiniä halvempaa, 21.11.1983 petroli oli 38 % 92-oktaanista bensiiniä halvempaa. (TM 1/1984)
Moottoripetroli on tarkoitettu erityisesti polttomoottoreissa käytettäväksi. 1950-luvulle asti useimmat maataloustraktorit kävivät bensiini-/petrolimoottoreilla, kunnes dieselmoottori syrjäytti ne. 1980-luvun alussa Uudenkaupungin autotehdas valmisti kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja autoja, Saab 99 Petro -mallia ja Talbot Horizon Petro -mallia. jotka kävivät petrolilla, mutta verotekniset syyt kaatoivat projektin. Myös joissain venemoottoreissa on käytetty polttoaineena petrolia. Sitä ei ole enää saatavissa Euroopassa vähäisen kysynnän takia.
