Ero sivun ”Toyota Carina xA4x” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
p
Rivi 23: Rivi 23:
 
Vuonna 1980 Carina sai pienen kasvojenkohutuksen jossa valoista tuli suorakulmaiset ja etusäleikkö kääntyi viistoon. Takavalot suurenivat, sisustus uudistui ja äänieristystä paranneltiin. Tekniikka pysyi samana vuoteen 1982 asti jolloin viimeinen takavetoinen Carina tuli markkinoille.
 
Vuonna 1980 Carina sai pienen kasvojenkohutuksen jossa valoista tuli suorakulmaiset ja etusäleikkö kääntyi viistoon. Takavalot suurenivat, sisustus uudistui ja äänieristystä paranneltiin. Tekniikka pysyi samana vuoteen 1982 asti jolloin viimeinen takavetoinen Carina tuli markkinoille.
  
Ainoa moottorivaihtoehto oli 1.6 -litrainen (1588 cc) OHV -moottori, josta tehoa irtosi vain 75 hp. Lisävarusteena Carinaan sai automaattivaihteiston.
+
Ainoa moottorivaihtoehto oli 1,6-litrainen (1588 cm<sup>3</sup>) [[OHV]] -moottori, josta tehoa irtosi vain 75 hv. Lisävarusteena Carinaan sai automaattivaihteiston.
  
 
[[Luokka: Toyota|Carina TA40]]
 
[[Luokka: Toyota|Carina TA40]]
 
[[Luokka: Mallit|Carina TA40]]
 
[[Luokka: Mallit|Carina TA40]]

Versio 9. elokuuta 2006 kello 16.54

Toyota Carina
Valmistaja ja valmistusmaa Toyota, Japani
Valmistusaika 19771982
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori -
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori R4
Iskutilavuus 1588 cm3
Teho 75 hv
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys -
Huippunopeus -
Kulutus -
CO2-päästöt {{{päästöt}}} g/km
Hintaluokka -
Edeltäjä Toyota Carina TA14
Seuraaja Toyota Carina TA60
Saman luokan autoja


Toyota Carina TA40, eli vuonna 1977 esitelty uusi Carina oli edelleen takavetoinen ja muistutti huomattavasti Corollaa. Edeltäjäänsä verrattuna uusi Carina oli pelkistetymmän näköinen, vain keulassa oli hieman vanhan mallin näköä. Ulkomitoiltaan Carina oli kasvanut muutamalla sentillä. Taka-akselille oli saatu kierrejouset (paitsi farmarissa), muuten Carina perustui edeltäjänsä perusrakenteeseen: takaveto, jäykkä taka-akseli, kuulamutteriohjaus, nokka-akseli sylinteriryhmässä. Suurimpia puutteita olivat ahtaat sisätilat ja puutteelliset ajo-ominaisuudet sekä surkea matkustusmukavuus. Carina oli kuitenkin melko luotettava ja edullinen auto.

Vuonna 1980 Carina sai pienen kasvojenkohutuksen jossa valoista tuli suorakulmaiset ja etusäleikkö kääntyi viistoon. Takavalot suurenivat, sisustus uudistui ja äänieristystä paranneltiin. Tekniikka pysyi samana vuoteen 1982 asti jolloin viimeinen takavetoinen Carina tuli markkinoille.

Ainoa moottorivaihtoehto oli 1,6-litrainen (1588 cm3) OHV -moottori, josta tehoa irtosi vain 75 hv. Lisävarusteena Carinaan sai automaattivaihteiston.