Toyota Corolla
Toyota Corolla | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Toyota Motor Corporation, Japani Kanada Yhdysvallat Australia Turkki Intia Iso-Britannia Brasilia Malesia Pakistan Thaimaa Filippiinit Indonesia Taiwan Kiina |
Valmistusaika | 1966– |
Luokka | Alempi keskiluokka Kompaktiluokka |
Kori | 2- ja 4-ovinen sedan 3- ja 5-ovinen liftback 3- ja 5-ovinen farmari 5-ovinen sportswagon 2-ovinen coupé 2-ovinen avoauto 2-ovinen hardtop 2-ovinen pakettiauto |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | |
Teho | |
Voimanvälitys | Etuveto, takaveto, neliveto |
Kiihtyvyys | |
Huippunopeus | |
Hintaluokka | |
Edeltäjä | |
Seuraaja | |
Saman luokan autoja |
Corolla on Toyotan valmistama pieni perheauto. Ensimmäinen sukupolvi esiteltiin Japanissa lokakuussa vuonna 1966. Mallia on sen elinkaaren aikana valmistettu yhteensä 16 eri maassa ja myyty 140 maassa.[1]
Sisällysluettelo
- 1 Yleistä
- 2 1. sukupolvi, E10 (1966–1970)
- 3 2. sukupolvi, E20 (1970–1974)
- 4 3. sukupolvi, E30, E50 (1974–1981)
- 5 4. sukupolvi, E70 (1979–1983)
- 6 5. sukupolvi, E80 (1983–1987)
- 7 6. sukupolvi, E90 (1987–1992)
- 8 7. sukupolvi, E100 (1992–1998)
- 9 8. sukupolvi, E110 (1997–2001)
- 10 9. sukupolvi, E120, E130 (2002–2006)
- 11 10. sukupolvi, E150 (2007–2013)
- 12 11. sukupolvi: E170 (2013 – 2018)
- 13 12. sukupolvi, E210 (2019 –)
- 14 Lähteet
Yleistä[muokkaa]
Toyota Corolla on maailman eniten myyty automalli. Syksyyn 2006 mennessä Corollaa oli historian aikana valmistettu yli 32 miljoonaa kappaletta. Ensiesittelystään lähtien Corolla on 40 vuoden aikana ollut mm. Japanissa 36 vuotena eniten myyty automalli. Vain kuukausi ensiesittelyn jälkeen aloitettiin myös auton vienti Japanin ulkopuolelle ja ensimmäiset autot menivät Australiaan. Suomeen on 40 vuodessa tuotu n. 290.000 Corollaa ja auto onkin kautta aikojen Toyotan suosituin malli Suomessa.
Mallit on alusta alkaen muotoiltu varsin konservatiivisesti ja ne pyrittiin tekemään helposti huollettaviksi. Syynä suureen myyntimenestykseen on myös se, että Corollat ovat osoittautuneet varsin luotettaviksi ja ylläpitokustannuksiltaan edullisiksi autoiksi.
Ensimmäiset Corollat olivat takavetoisia, mutta nykyään malli on muiden saman luokan autojen tapaan etuvetoinen. Nimen tausta: Englanniksi kukan kaikkia terälehtiä kutsutaan ”Corollaksi”. Nimellä haettiin aikoinaan mielikuvaa kauniisti muotoillusta, silmiinpistävästä pienestä perheautosta.
1. sukupolvi, E10 (1966–1970)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E10)
Ensimmäisen sukupolven Corolla esiteltiin Japanissa syksyllä 1966. Suomeen ensimmäiset auto saapuivat seuraavan vuoden keväällä. Auto oli takavetoinen ja sitä valmistettiin neljällä eri korimallilla: 2- ja 4-ovinen sedan, 2-ovinen coupe ja 3-ovinen farmari.
Toyota Corolla 1200:n moottori on sitkeä ja vaihteisto toimii miellyttävästi. Istuimet ovat epämiellyttävän muovipäällysteiset ja takatilat ovat ahtaat. Ajo-ominaisuudet ovat heikohkot: suuntavakavuus on huono, ohjaus tunnoton, kaarreajo-ominaisuudet ovat epämiellyttävät ja etujousitus lyö helposti pohjaan. [2]
Tekniikan Maailma 15/1967 mittasi Toyota Corollan (755 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 16,9 sekuntia. Kulutus on alhainen, noin 6,5–8 l/100 km. [3]
2. sukupolvi, E20 (1970–1974)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E20)
Toinen sukupolvi esiteltiin Suomessa keväällä 1970. Malli oli kasvanut hieman pituudeltaan. Toinen sukupolvi oli Suomessa ensimmäistä sukupolvea parempi myyntimenestys. Mallin myötä se mm. saavutti vuonna 1973 rekisteröintitilaston ykkössijan. Vuonna 1973 esiteltiin myös facelift-versio, jossa oli uusittu etumaski, vilkut ja takavalot. Takajousituksena on jäykkä taka-akseli lehtijousin. Jarrutehostinta ei ole ja jarrut ovat raskaat (edessä on levyjarrut) [4].
Viimeistelytaso on hyvä. Istuimissa on hiostava muoviverhoilu, ja takatilat ovat ahtaat. Tuuletus on heikkoa. Ajo-ominaisuuksia heikentää runsas aliohjautuvuus. Ohjaus on tunnoton. Suuntavakavuus on huono. Tekniikan Maailma 14/1971 mittasi Toyota Corollan kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 19,1 sekuntia. Suorituskyky on vaatimaton. [5]
3. sukupolvi, E30, E50 (1974–1981)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E30)
Kolmannen sukupolven Corolla oli selvästi aikaisempia malleja suurempi. Suomeen ensimmäiset autot saapuivat huhtikuussa 1974.
Toyota "iso" Corolla sai kiitosta melko pienestä kulutuksesta ja hallintalaitteiden keveydestä. Ajo-ominaisuuksista tuli moitteita: keula on epävakaa ja takana olevista lehtijousista johtuen takapää saattaa epätasaisella tiellä pomppia. Ohjauksen keskialue on löysä ja tunnoton, lisäksi ohjaus on hidas. Corolla on melko suuntavakaa.
Istuimet ovat joko hiostavaa muovia (1975) tai miellyttävää kangasta (1976). Takana on suhteellisen paljon tilaa kahdelle, mutta takalokasuojan kaari kaventaa takatiloja. Keskipaikan tilaa heikentää kardaanitunneli. Etuistuinten pääntuki on kiinteä. Toyota Corolla kiihtyy 0–100 km/h noin 20 sekunnissa. [6] [7]
4. sukupolvi, E70 (1979–1983)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E70)
Neljäs mallisarjan maailman ensiesittely tapahtui vuonna 1979 ja Suomessa vuonna 1980. Malli muuttui ulkomuodoiltaan kulmikkaaksi. Siinä esiteltiin lisäksi mm. täysin uusi alustarakenne, hammastanko-ohjaus sekä istuimet. Myös talviominaisuudet parantuivat uuden lämmitys- ja tuuletusjärjestelmän ansiosta. Dieselmoottori tuli ensimmäistä kertaa vaihtoehdoksi faceliftin yhteydessä vuonna 1982 ja lehtijouset takana siirtyivät (farmaria lukuunottamatta) historiaan.
Viimeistelytaso on hyvä. Ohjaus on pysäköitäessä kevyt, mutta tuntoa on liian vähän. Suuntavakavuus on heikohko. Tekniikan Maailma 1/1980 mittasi Toyota Corolla 1,3 DX:n (44 kW, 890 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 20,9 sekuntia. [8]
Talvioloissa Corollan ajo-ominaisuudet ovat tyydyttävät, joskin ohjaus on tunnoton. Lämmityslaite on tehokas. [9] Corollan dieselmalli sijoittui Tekniikan Maailman 4/1983 8 dieselauton vertailussa viimeiseksi. Sisätilat ovat ahtaat. Varustetaso on niukka. Ajo-ominaisuudet ovat varsinkin talvella puutteelliset. Suuntavakavuus on huono. Jousitus on edessä kova ja takana liian pehmeä, joten ajettavuus on epävakaata. [10]
5. sukupolvi, E80 (1983–1987)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E80)
Viidennen sukupolven tuoma merkittävin uudistus oli vetotavan muuttuminen takavedosta etuvetoon. Tekniikka oli jo "koeajettu" aiemmin esitellyssä - myöskin etuvetoisessa - Tercelissä. Edellisen sukupolven takavetoinen farmarimalli tosin säilyi rinnalla tuotannossa. Ajo-ominaisuuksia oli pyritty parantamaan. Tässä sukupolvessa käytettiin ensimmäistä kertaa galvanoitua peltiä korissa. Ensimmäiset autot saapuivat Suomeen vuonna 1983. Mallista tuli erittäin suosittu ja sitä valmistettiin yhteensä noin 3,3 miljoonaa kappaletta. Mallisarjaan kuului etuvetoisten perusmallien lisäksi takavetoinen GT coupe-urheilumalli (AE86). Vuosimalliin -85 esiteltiin myös tuohon aikaan erikoinen 12-venttiilinen, 75 hevosvoimainen 1,3-litrainen moottori.
6. sukupolvi, E90 (1987–1992)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E90)
Kuudes sukupolvi tuli markkinoille vuonna 1987 myös Suomeen autot ehtivät samana syksynä. Vanha takavetoinen farmari siirtyi historiaan ja kaikki korimallit olivat nyt "sukunäköisiä". Malli oli kasvanut entisestään ja auton ei enää katsottu kuuluvan pienimpään henkilöautoluokkaan. Ulkonäöltään auto muuttui aikaisempaa pyöreämmäksi ja ilmanvastus pieneni. Varustelu parani, nyt corollaan sai mm. keskuslukituksen tai esim. sähköiset lasinnostimet. Moottoreissa siirryttiin kokonaan moniventtiilitekniikkaan. Lisäksi tämän sukupolven yhteydessä Corollat saivat Suomessa ensimmäistä kertaa katalysaattorit, tosin juuri ennen mallimuutosta. Corollan ajo-ominaisuudet eivät ole yhtä hyvät kuin edeltävässä sukupolvessa ja nopea väistötilanne saattaa aiheuttaa hallinnan menetyksen (TM 9/1990 vertailu, heikoin arvosana ajo-ominaisuuksista, tunnoton ohjaus ja liian yliohjautuva).
7. sukupolvi, E100 (1992–1998)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E100)
Ensiesittely tapahtui elokuussa 1992. Korin ulkomitat olivat kasvaneet. Mallin moottorit olivat myös aikaisempaa tehokkaampia. Jarrujen ominaisuuksia oli parannettu ja samalla esiteltiin uusia turvallisuusvarusteita. Suomessa myytävissä hinnat alkaen mallit olivat aluksi ilman ohjaustehostinta mutta myöhemmin tehostin liitettiin vakiovarusteeksi kaikkiin malleihin.
Corollan takaistuintilat ovat melko ahtaat kolmelle ja auto ei ole erityisen mukava. Varusteita on niukasti. Ajo-ominaisuudet ovat varsinkin farmarimallissa heikohkot. Farmari-Corollan jousitus ei kanna kunnolla täyttä kuormaa [11]. Ohjaus on tunnoton ja tahmea, ja pysäköitäessä tehostamaton ohjaus on raskas. Pystyperäistä mallia selvästi huonompi ajettava on porrasperäinen Corolla. Suomessa vuonna 1992 vain pari prosenttia Corollan ostajista valitsi pystyperäisen hatchback-mallin eli porrasperäinen oli paljon suositumpi. [12]
8. sukupolvi, E110 (1997–2001)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E110)
Suomessa ensiesittely tapahtui heinäkuussa 1997. Ulkonäkö oli muuttunut merkittävästi edellisestä sukupolvesta. Ensimmäisten vuosien mallit tunnisti hyvin pyöreistä etuvaloista. Teknisiä ominaisuuksia esiteltiin mm. turvallisuusvarusteissa, jousituksessa, ohjauksessa ja äänierityksessä. Turvallisuusvarusteista mainittakoon ABS-jarrut, jotka olivat vakiona nyt kaikissa mallivaihtoehdoissa. Tässä sukupolvessa nähtiin ensimmäistä kertaa Toyotan vvti-moottoriperhe ja myös täysin uusi yhteispaineruiskutteinen D4D-diesel tuli moottorivaihtoehdoksi mallisarjan loppumetreillä.
9. sukupolvi, E120, E130 (2002–2006)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E120)
Vuonna 2000 esitelty mallisarja suunniteltiin Euroopan markkinoita ajatellen. Myyntiin se tuli elokuussa 2000. Euroopassa myytävien Corollojen tuotannosta erittäin suuri osa tapahtui Turkissa. Etenkin sisätilat ovat aikaisempaa suuremmat. Ohjaus oli nyt täysin sähköisesti tehostettu. Diesel-vaihtoehdot olivat moderneja D4D-suoraruiskutusdieseleitä. Corolla on rakennettu Toyota Vistan lyhennetylle pohjalevylle. Mallista on esitelty myös tila-autoversio nimeltään Corolla Verso.
10. sukupolvi, E150 (2007–2013)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E150)
Corollan 10. sukupolvi esiteltiin syksyllä 2006. Samalla Toyota muutti hieman mallinimiä. Viistoperäisen mallin nimeksi tuli Toyota Auris ja se esiteltiin syyskuussa Pariisin autonäyttelyssä. Lokakuun alussa Japanissa esiteltiin myös sedanmalli (Corolla Axio) ja farmarimalli (Corolla Fielder). Näin ollen Toyota ei ennakkohuhuista poiketen luopunut kokonaan Corolla-mallinimestä. Uusilla mallinimillä pyritään nuorentamaan Corollan ostajakuntaa. Mm. Japanissa Corollan ostaja on keskimäärin 60-vuotias.
Uusi Corolla on kehitetty edellisestä mallista ja se rakennetaan uudelle 300N/MC-pohjalevylle. Malliin tullaan esittelemään myös uusia suoraruiskutuksella varustettuja bensiinimoottoreita sekä dieseleitä. Pienin bensiinivaihtoehto on 1,4-litrainen 97 hv kone ja suurin 1,8-litrainen 150 hv kone. Dieselien tehot vaihtelevat välillä 90–177 hv.
11. sukupolvi: E170 (2013 – 2018)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E170)
11. sukupolven Corolla tuli myyntiin Euroopan markkinoilla loppuvuodesta 2013. Huolimatta samasta mallinimestä, kansainvälisesti myydyllä ja valmistetulla Corolla E170:lla ei ole mitään yhteistä Japanin kotimarkkinoille valmistetun Corolla E160:n kanssa. Sedan-korisen E170:n hatchback-korinen sisar on Toyota Auris (E180).
12. sukupolvi, E210 (2019 –)[muokkaa]
Pääartikkeli: Toyota Corolla (E210)
Kahdestoista Corolla-sukupolvi on melko erilainen edeltäneeseen sukupolveen verrattuna. Mallistoon teki paluun 5-ovinen hatchback, joka tosin esiteltiin yleisölle Auris-nimellä, kevään 2018 Geneven autonäyttelyssä. Myöhemmin mallin ilmoitettiin tulevan myyntiin Corolla-nimellä.[13][14] Corolla-mallistoon teki paluun myös farmari, Auris-mallistosta tutulla nimellä Touring Sports. Tämä malli esiteltiin yleisölle lokakuussa 2018 pidetyssä Pariisin autonäyttelyssä.[15] Vuoden 2018 lopulla julkaistiin tieto, että myös Euroopan markinoilla Corolla-mallistoon tulee kuulumaan lisäksi 4-ovinen sedan.[16]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Vehicle Lineage (PDF) – Toyota, Tiedote, Viitattu: 28. syyskuu 2021.
- ↑ Tekniikan Maailma 13/1970
- ↑ Tekniikan Maailma 15/1967
- ↑ Tekniikan Maailma 6/1971
- ↑ Tekniikan Maailma 14/1971
- ↑ Tekniikan Maailma 12/1975
- ↑ Tekniikan Maailma 20/1976
- ↑ Tekniikan Maailma 1/1980
- ↑ Tekniikan Maailma 3/1982
- ↑ Tekniikan Maailma 4/1983
- ↑ Tekniikan Maailma 9/1994
- ↑ Tekniikan Maailma 13/1993
- ↑ Toyota Geneven autonäyttelyssä 2018 – Toyota Auto Finland Oy, Viitattu: 6. huhtikuu 2019.
- ↑ Vanhemman oikeudella: uusi Toyota Corolla vie Auriksen unholaan 2019 – Moottori, 28. elokuu 2018. Viitattu: 6. huhtikuu 2019.
- ↑ Toyota Pariisin autonäyttelyssä 2018 – Toyota Auto Finland Oy, Viitattu: 6. huhtikuu 2019.
- ↑ Juha Peltonen: Toyota Corolla: Hybridiperheen jatkoksi sedan – Auto Bild Suomi, 18. marraskuu 2018. Viitattu: 6. huhtikuu 2019.
Toyota Motor Corporationin Euroopassa myymät automallit | |
---|---|
Myynnissä olevat |
Aygo • Camry • C-HR • Corolla • Dyna • GR Supra • GT86 • Highlander • Hilux • Land Cruiser • Prius • Prius+ • Prius Plug-in Hybrid • Proace • RAV4 • Yaris |
Myynti tai valmistus päättynyt |
Auris • Avensis • Urban Cruiser • Hiace • iQ • Yaris Verso • Verso-S • Verso • Corolla Verso • Avensis Verso • Celica • Starlet • Paseo • Corolla Tercel 4WD • Picnic • Previa • Carina • MR2 • Carina E • 4Runner • Model F • LiteAce • Tercel 4WD • Carina II • Supra • Tercel • Corona • Corona Mark II • Cressida • Crown • Mark II • 1000 |