Ero sivun ”Alfa Romeo Twin Spark -moottori” versioiden välillä
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Myöhemmät 16-venttiiliset moottorit olivat osa Fiatin modulaarista [[Fiat Pratola Serra -moottori|Pratola Serra]] (B-perhe) -moottorisarjaa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://tekdeeps.com/alfa-romeo-twin-spark-engines-those-with-the-double-spark-plug/| Nimeke = Alfa Romeo Twin Spark engines, those with the “double spark plug”| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = tekdeeps.com| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 20.8.2021| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 28.8.2022}} </ref> Niissä oli raskaampi valurautainen sylinterilohko, kevytmetallikansi ja nokka-akselit olivat hihnavetoisia. | Myöhemmät 16-venttiiliset moottorit olivat osa Fiatin modulaarista [[Fiat Pratola Serra -moottori|Pratola Serra]] (B-perhe) -moottorisarjaa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://tekdeeps.com/alfa-romeo-twin-spark-engines-those-with-the-double-spark-plug/| Nimeke = Alfa Romeo Twin Spark engines, those with the “double spark plug”| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = tekdeeps.com| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 20.8.2021| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 28.8.2022}} </ref> Niissä oli raskaampi valurautainen sylinterilohko, kevytmetallikansi ja nokka-akselit olivat hihnavetoisia. | ||
| − | + | 8-venttiilisten Alfa Twin Spark -moottoreiden kaksi sytytystulppaa sijaitsevat symmetrisesti sylinterikannen pituussuuntaisella linjalla, imu- ja pakoventtiilien molemmin puolin. 8V-moottorissa on 8 identtistä sytytystulppaa, sytytysvuorossa olevan sylinterin molemmat tulpat antavat kipinän yhtaikaa. Keskelle sijoitetulle sytytystulpalle ei ole tilaa, koska 2-venttiilinen rakenne käyttää 2.0-moottorissa melko suurta 44 mm:n imuventtiiliä. Järjestelmän etuna on, että palorintaman etuosalla on vähemmän matkaa kuljettavanaan, mikä mahdollistaa pienemmän sytytysennakon käytön. Moottori myös sietää laihoja polttoaineseoksia, jolloin päästään parempaan polttoainetalouteen. Joissain myöhemmissä 8V-moottoreissa on [[hukkakipinäjärjestelmä]]. Siinä yksi sytytyspuola on yhdistetty kahden, toisiinsa nähden työkierron vastakkaista tahtia tekevien sylintereiden tulpille, esim. 1-4 ja 2-3 (sylinteri 1 on puristus- ja sylinteri 4 pakotahdissa). | |
| − | |||
== Venttiiliajoitin == | == Venttiiliajoitin == | ||
Versio 28. elokuuta 2022 kello 18.32
| Alfa Romeo Twin Spark | |
|---|---|
| |
| Automerkit ja mallit, joissa käytetty | Alfa Romeo 75 Alfa Romeo 164 Alfa Romeo 145 Alfa Romeo 146 Alfa Romeo 155 Alfa Romeo 156 Alfa Romeo GTV Alfa Romeo Spider Alfa Romeo 147 Alfa Romeo 166 |
| Käyttöaika | 1987– |
| Tyyppi | DOHC R4 |
| Sylinterimitat | |
| Iskutilavuus | 1371 - 1995 cm3 |
| Venttiilien lukumäärä | 8 tai 16 |
| Puristussuhde | - |
| Teho | 76 kW (103 hv) - 114 kW (155 hv) |
| Vääntömomentti | 146-190 Nm |
| Materiaali | Kevytmetallinen sylinterikansi ja lohko tai kevytmetallinen sylinterikansi ja valurautainen lohko |
| Polttoaineensyöttö- järjestelmä | Bosch |
| Öljytilavuus | n. 4,4 litraa |
| Sytytysjärjestys | 1-3-2-4 |
Alfa Romeo Twin Spark (TS) moottorit kehitettiin Alfan toimesta 80-luvun alkupuolella. Twin Spark -nimi tarkoittaa kahta sytytystulppaa per sylinteri. Tekniikkaa käytettiin ensimmäisen kerran ALFA Grand Prix -autossa vuonna 1914.[1] Tuolloin kahden sytytystulpan tärkein funktio oli pitää moottori toimintakykyisenä, vaikka toinen tulpista pimenisi. 1960-luvun alussa Twin Spark -tekniikkaa käytettiin moottorin suorituskyvyn parantamiseen merkin kilpa-autoissa TZ ja GTA. 1980-luvun puolivälissä Alfa Romeo sisällytti tämän tekniikan maantieautoihinsa parantaakseen niiden suorituskykyä ja noudattaakseen tiukempia päästörajoituksia. Moottori esiteltiin vuoden 1986 Alfa Romeo 164 -mallissa.
Sisällysluettelo
Twin Spark
Kaikki TS-moottorit ovat 4-sylinterisiä rivimoottoreita varustettuna kahdella sylinterikannen yläpuolisella nokka-akselilla ja niissä on joko 8 tai 16 venttiiliä. Vaihto 8-venttiilisestä moottorista 16-venttiiliseen tapahtui Alfa Romeo 155 -mallin faceliftin yhteydessä keväällä 1995. Alkuperäinen 8-venttiilinen moottori johdettiin Alfan Twin Cam -perheestä ja sen sylinterilohko ja -kansi olivat kevytmetalliseosta (piillä tehostettu alumiiniseos), rautaisilla märillä sylinteriputkilla. Nokka-akseleita ohjattiin yhdellä duplex-jakoketjulla. Rakenne on samanlainen kuin aikaisemmissa Alfa Romeo Twin Cam -moottoreissa, mutta TS-moottorissa on kapeampi venttiilikulma ja kaksoissytytys.
Myöhemmät 16-venttiiliset moottorit olivat osa Fiatin modulaarista Pratola Serra (B-perhe) -moottorisarjaa.[2] Niissä oli raskaampi valurautainen sylinterilohko, kevytmetallikansi ja nokka-akselit olivat hihnavetoisia.
8-venttiilisten Alfa Twin Spark -moottoreiden kaksi sytytystulppaa sijaitsevat symmetrisesti sylinterikannen pituussuuntaisella linjalla, imu- ja pakoventtiilien molemmin puolin. 8V-moottorissa on 8 identtistä sytytystulppaa, sytytysvuorossa olevan sylinterin molemmat tulpat antavat kipinän yhtaikaa. Keskelle sijoitetulle sytytystulpalle ei ole tilaa, koska 2-venttiilinen rakenne käyttää 2.0-moottorissa melko suurta 44 mm:n imuventtiiliä. Järjestelmän etuna on, että palorintaman etuosalla on vähemmän matkaa kuljettavanaan, mikä mahdollistaa pienemmän sytytysennakon käytön. Moottori myös sietää laihoja polttoaineseoksia, jolloin päästään parempaan polttoainetalouteen. Joissain myöhemmissä 8V-moottoreissa on hukkakipinäjärjestelmä. Siinä yksi sytytyspuola on yhdistetty kahden, toisiinsa nähden työkierron vastakkaista tahtia tekevien sylintereiden tulpille, esim. 1-4 ja 2-3 (sylinteri 1 on puristus- ja sylinteri 4 pakotahdissa).
Venttiiliajoitin
Venttiilien ajoituksen muunnin (engl. phase variator) säätää imunokka-akselin kulmaa (vaihe), jotta venttiileiden auki ja kiinnioloaikaa voidaan aikaistaa tai myöhäistää tietyillä moottorin kierrosluvuilla. Nokka-akselin kulmaa voidaan muuttaa vanhemmissa koneissa 30 astetta ja uusimmissa 25 astetta. Venttiilinajoitin oli ensimmäistä kertaa käytössä vuonna 1980 Yhdysvaltain markkinoilla myynnissä olleissa Alfa Romeo Spidereissa.
Ajoittimen toimintaa ohjaillaan moottoriöljyn virtauksella ajoitinlaiteyksikköön. Öljynvirtausta ohjaillaan elektro-mekaanisella solenoidilla, joka on sijoitettu imusarjan päälle moottorin taakse. Solenoidi on kiinni-asennossa tyhjäkäynnillä estäen näin öljyvirran kulun ajoittimelle. Kun moottorin kierrosluku nousee tyhjäkäynnistä, solenoidi aktivoituu ja öljy virtaa moottorin kannessa olevaan ajoittimeen. Tämä aiheuttaa ajoittimen vaiheen muutoksen.
Ajoitin menee pois aktiivitilasta kun moottori nousee korkeille "täysteho" kierroksille eli noin 3500-4000 kierrosta/min. Näin nokka-akselin toimintaa saadaan aikaistettua.
Muuttuvapituuksinen imusarja
Muuttuvapituuksisen imusarjan kontrolliyksikkö saa aikaan imusarjan lyhentymisen kun tietty moottorin kierrosluku saavutetaan. Pääperiaatteltaan imusarja on säädetty niin, että toimiessaan ideaalitaajuudella venttiileiden suhteen, se auttaa saamaan tasaisen ilmanvirtauksen ja täyttämään sylinterit tehokkaammin.
Lähteet
- ↑ Elliott Hughes: Ten great Italian engines from Alfa Romeo and Maserati – Magneto magazine, 24. maaliskuu 2022. Viitattu: 21. elokuu 2022.
- ↑ Alfa Romeo Twin Spark engines, those with the “double spark plug” – tekdeeps.com, 20. elokuu 2021. Viitattu: 28. elokuu 2022.
