Ero sivun ”Kégresse-telasto” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Citroën P19B chenillette Kégresse - 1931.jpg|thumb|right|300px|Kégresse-telastolla varustettu C4-perustainen malli P19B]] | [[Kuva:Citroën P19B chenillette Kégresse - 1931.jpg|thumb|right|300px|Kégresse-telastolla varustettu C4-perustainen malli P19B]] | ||
| − | '''Kégresse-telasto''' on ajoneuvon telajärjestelmä, jolla ajoneuvo kykenee liikkumaan vaikeassa maastossa. Puolitela-autojen Kégresse-kumitelaketjut perustuivat Adolphe Kégressen patenttiin. [[Citroën]]-tehdas valmisti puolitela-autoja vuosina 1921–1937 kaikkiaan 5787 kappaletta. Kégresse sai Citroënilta oman osaston, joka rakensi puolitela-autoja vakiomallisista Citroën-autoista. | + | '''Kégresse-telasto''' on ajoneuvon telajärjestelmä, jolla ajoneuvo kykenee liikkumaan vaikeassa maastossa. Puolitela-autojen Kégresse-kumitelaketjut perustuivat Adolphe Kégressen patenttiin. [[Citroën]]-tehdas valmisti puolitela-autoja vuosina 1921–1937 kaikkiaan 5787 kappaletta. Kégresse sai Citroënilta oman osaston, joka rakensi puolitela-autoja vakiomallisista Citroën-autoista. Vuoden 1921 tuotanto oli 8 Kégresse-autoa, ja 1922 118 kappaletta. |
Maantiellä [[Citroën]]in puolitela-autot saavuttivat 30–40 km/h nopeuden ja ne pystyivät liikkumaan vaikeassa maastossa. | Maantiellä [[Citroën]]in puolitela-autot saavuttivat 30–40 km/h nopeuden ja ne pystyivät liikkumaan vaikeassa maastossa. | ||
Versio 6. tammikuuta 2024 kello 13.14
Kégresse-telasto on ajoneuvon telajärjestelmä, jolla ajoneuvo kykenee liikkumaan vaikeassa maastossa. Puolitela-autojen Kégresse-kumitelaketjut perustuivat Adolphe Kégressen patenttiin. Citroën-tehdas valmisti puolitela-autoja vuosina 1921–1937 kaikkiaan 5787 kappaletta. Kégresse sai Citroënilta oman osaston, joka rakensi puolitela-autoja vakiomallisista Citroën-autoista. Vuoden 1921 tuotanto oli 8 Kégresse-autoa, ja 1922 118 kappaletta.
Maantiellä Citroënin puolitela-autot saavuttivat 30–40 km/h nopeuden ja ne pystyivät liikkumaan vaikeassa maastossa.
Citroën sponsoroi retkikuntia, jotka käyttivät sen Kégresse-telastolla varustettuja autoja. Retkikuntien matkat suuntautuivat Aasian halki Himalajalle ja Pekingiin (Croisière Jaune), Pohjois-Amerikkaan (Croisière Blanche) ja Afrikkaan (Croisière Noire) (Sahara, Keski-Afrikka) ja ne koostuivat tiedemiesten lisäksi matkakertomuksia kirjoittaneista toimittajista ja valokuvaajista. Citroënin tela-autoja käytettiin myös Etelämantereen tutkimusretkellä 1934.
Suomen armeija hankki 1923 Citroën-Kégresse-puolitela-auton tykinvetäjäksi.
Lähteet
- Tekniikan Maailma 14/1994
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Kégresse_track-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
