Fiat Nuova Balilla 1100 (508 C)

Fiat Nuova Balilla 1100 (508 C)
Valmistaja ja valmistusmaa	Fiat, Italia
Valmistusaika	1937 – 1953
Luokka	Alempi keskiluokka
Kori	Berlina, Cabriolet
Suunnittelija	Dante Giacosa
Pohjalevy
Moottori	R4
Iskutilavuus	1089 cm3
Teho
Voimanvälitys	Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus	110 km/h
Kulutus
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka
Edeltäjä	508 "Balilla"
Seuraaja	Fiat 1100 mk2
Saman luokan autoja

Nuova Balilla 1100 on italialaisen Fiat S.p.A:n vuosina 1937 – 1953 valmistama automalli.

Fiat 1100 tuli markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1937, 508 "Balillan" ajantasaistettuna versiona, mallin alkuperäinen mallinimi 508 C juontaa juurensa tästä. Mallin ulkonäössä on samankaltaisuutta vuonna 1936 esitellyn pienemmän Fiat 500 "Topolinon" ja suuremman 1500:n kanssa. Kaikki edellämainitut mallit ovat tuolloin uransa alussa olleen italialaisen designeri Dante Giacosan käsialaa ja hän loi Fiatin mallistolle yhtenäisen ja tunnistettavan ilmeen mm. maskin muotoilulla.

Nimi Balilla tarkoittaa nuorta poikaa, mutta sen merkitys italialaisille on suurempi. "Balilla" oli genovalainen Giovan Battista Perasso -niminen poika, jonka itävaltalaisupseeria vuonna 1746 heittämä kivi sai aikaan kansannousun. Tämän jälkeen "Balilla" on symboloinut italialaisille rohkeutta ja uskallusta.

Yleistä

Ensimmäisenä versiona, vuosien 1937 – 1939 välisenä aikana, mallia valmistettiin nimellä Fiat 508 C / L. Neliovinen umpimalli oli tarjolla kahdella eri akselivälillä, lyhyen C-version akseliväli oli 2420 mm ja pidemmän L-version 2743 mm. Nuova Balillan runko on X-jäykisteellä vahvistettu tikapuurunko.

• 

  Pehmeällä, avattavalla kangaskatolla varustettu 1100 508C Transformiable 1938

• 

  Avokorinen 1100 508 C Cabriolet

Tekniikka

Balillan 995 cm³:n moottorin sijasta Nuova Balillan voimanlähteenä toimi 1089 cm³:n nelisylinterinen OHV-moottori. Se antoi tehoa 30 – 32 hv @ 4000 r/min, joka on noin kolmanneksen enemmän kuin edeltäjässään.

Voimansiirto neliportaiselta vaihteistolta vetävälle taka-akselille on järjestetty nivelöidyn kardaaniakselin välityksellä. Vaihteiston kolmas ja neljäs vaihde on synkronoitu. Nuova Balillan huippunopeus on 95 – 110 km/h.

Nuova Balillan etupyörät ovat erillistuennalla varustetut, joka oli kyseisessä hinta- ja kokoluokassa hyvin epätavanomaista. Jäykkä taka-akseli on tuettu lehtijousin.

Malliston kehitys

Kilpakäyttöä silmälläpitäen Nuova Balillasta valmistettiin arviolta kymmenkunta kappaletta kaksiovisella umpikorilla varustettua Fiat 1100 508 C–MM (508 C – Mille Miglia) -mallia. Voimanlähteenä mallissa on sama moottori kuin vakiomalleissa, mutta korkeamman viritysasteen ansiosta sen teho on 42 hv. Suuremman tehon ja aerodynaamisen korin ansiosta Mille Miglia -mallin huippunopeus on 142 km/h. Korimallina on kaksipaikkainen berlinetta ja malleja on kaksi, vuoristojen serpentiiniteille soveltuva lyhytperäinen ja nopeille autodromoille soveltuva veneperä.

Koska kilpa-autoja käytettiin myös siviiliajossa, on esim. pitkäperäisen mallin ohjaamo enemmänkin GT-autojen henkinen, kuin puhdasverinen kilpa-auto. Kojelaudasta löytyy kello ja lattia, tavaratilaa myöden on verhoiltu, samoin ovet.

• 

  Lyhytperäinen 508C-MM

• 

  Veneperä 508C-MM

• 
• 

Vuonna 1939 Nuova Balilla sai kasvojenkohotuksen (tuolloin tämä termi ei toki ollut käytössä), jonka myötä mallin keulan ilme muuttui huomattavasti. Malli on ensimmäinen, joka kantaa nimeä Fiat 1100. Erotuksena sodanjälkeisistä malleista malleista tätä ensimmäistä versiota kutsutaan nimellä 1100 A. Uuden suurikokoisemman maskinsa ansiosta malli sai Italiassa kansan parissa lempinimen musone, joka tarkoittaa suurikokoista nenää.

Fiat jakoi mallin tuotantoa vuonna 1948, sotaa edeltäneellä korimallilla. Teknisesti uudistettu moottori antoi nyt tehoa 35 hv ja mallille annettiin nmi 1100 B. Pidemmällä akselivälillä varustettu malli oli nimeltään BL ja sen voimanlähteenä jatkoi vanhempi 30 hv:n moottori.

Vuonna 1949 vaihteenvalitsin siirrettiin lattialta ohjauspyörän alle ja koriin lisättiin takaluukku, jonka kautta tavaratilan käyttö helpottui. Mallinimeksi tuli nyt 1100 E / EL. Pidemmällä akseliväillä varustetun EL-version valmistus lopetettiin vuonna 1950, mutta samaa alustaa hyödyntänyt taksi-versio 1100 EL Tassi pysyi valmistusohjelmassa vuoteen 1953 asti.

Vuosien 1947 – 1950 välisenä aikana valmistettiin 401 auton erä kilpakäyttöön tarkoitettuja 1100 S -malleja. Koriltaan ne perustuivat vanhaan Mille Miglia -malliin, mutta moottorin teho oli nyt 51 hv. Mallin huippunopeus oli 150 km/h. Vuonna 1951 Pininfarina muokkasi mallista siviilikäyttöön paremmin soveltuvan coupé-version 1100 ES. Koska auto oli nyt painavampi, mutta moottorin teho pysyi ennallaan, auton huippunopeus putosi 140 km/h:iin, joka on silti yhtä paljon kuin saman aikakauden Porschella.

Italiassa umpikorisen 1100 E -mallin valmistus lopetettiin vuonna 1953 ja sen korvasi 1100-103.

• 

  Pitkäakselivälinen 1100 BL

• 

  Takaluukulla varustettu 1100 E

• 

  1100 S

Lisenssivalmistus

Simca

Vuosien 1937 – 1951 välisenä aikana Fiat S.p.A:n silloinen ranskalainen tytäryhtiö SIMCA (Société Industrielle de Mécanique et de Carrosserie Automobile) valmisti Fiat 508 C-mallia nimellä Simca 8. Vuonna 1949 yhtiö toi markkinoille 1221 cm³:n moottorilla varustetun Simca 8/1200-mallin, mutta itse moottori oli otettu käyttöön jo vuonna 1948, kalliissa ja siksi harvinaiseksi jääneessä Simca 8 Sport -mallissa. Tämä tapahtui kahdeksan vuotta ennen kuin emoyhtiö toi markkinoille vastaavalla moottorilla varustetun Fiat-merkkisen auton.

NSU-Fiat

Fiatin saksalainen tytäryhtiö NSU Automobil AG valmisti Heilbronnissa vuosina 1938 – 1941 Fiat 508 C:hen perstuvia autoja. Niiden tekniikka oli peräisin emoyhtiö Fiatilta Italiasta, mutta autojen korit valmisti saksalainen Karosseriewerke Weinsberg.

Emomallistaan poiketen umpikorimalli oli kaksiovinen, takareunasta saranoiduilla ovilla ja auton sai myös avattavalla kangaskatolla varustettuna Cabrio-Limousine -versiona. Lisäksi mallistoon kuului kaksiovinen ja nelipaikkainen avomalli, jossa käytettiin Fiatin omaa Viotti-avokoria. Emomallin vuonna 1939 saamasta kasvojenkohotuksesta huolimatta NSU-Fiatit valmistettiin vuoteen 1941 asti vanhemmalla keulalla.

Steyr-Daimler-Puch

Itävaltalainen Steyr-Daimler-Puch valmisti omille kotimarkkinoilleen vuosien 1948 – 1953 välisenä aikana Fiat 1100 B- ja Fiat 1100 E -malleja nimellä Steyr-Fiat 1100.

Hyötyajoneuvot

1939 - 1940, Fiat 1100 L - furgoncino, camioncino

Pitkäkselivälisen alustan päälle suunniteltiin myös tavaroiden kuljettamiseen soveltuvat mallit, joita oli kaksi ei versiota:

• 1100 L -alusta, hyötykuorma 580 kg + kuljettaja, kantavuus 650 kg, umpikori ja lavamalli.
• Coloniale-alusta, jossa vahvemmat akselit ja jousitus, suuremmat pyörät ja vahvistettu runko, hyötykuorma 750 kg + kuljettaja.

Pitkän alustan lisäksi vuonna 1939 valmistettiin lyhyttä Militaire-alustaa. 350 kg:n hyötykuorman kantanut lavamalli perustui 508 C:n vakioalustalle.

Aiheesta muualla

• Fiat 508 C / Balilla 1100, Fiat 1100, NSU-Fiat 1100 ja Simca 8 -myyntiesitteitä
• Fiat 1100 B , 1100 E ja Simca 8 -esitteitä

Lähteet

• Zuckerfabrik24 - Autos, Autoprospekte, Automodelle, Fiat