Ero sivun ”Sähköauto” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Sähköautoksi''' luokitellaan auto, jonka | + | '''Sähköautoksi''' luokitellaan auto, jonka liike-energian antajana toimii sähkömoottori. Sähköenergian lähteenä voi toimia joko akku, polttokenno, aggregaatti tai aurinkopaneeli. Autot joissa liike-energian antajana toimii polttomoottori että sähkömoottori, ovat hybridejä, joista on oma artikkelinsa. |
| − | + | ==Akkuauto== | |
Sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot rakennettiin 1830-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1880-luvulla. 1920-luvulle asti sähköautot olivat suositumpia, kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottoriauto. | Sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot rakennettiin 1830-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1880-luvulla. 1920-luvulle asti sähköautot olivat suositumpia, kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottoriauto. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Akkuun perustuva sähköauto on vuokaaviotasolla murskaavan yksinkertainen verrattuna polttomoottori- tai hybridiautoihin. Kehittymätön akkuteknologia on kuitenkin toistaiseksi estänyt sähköautojen yleistymisen, vaikka kehitystä on toki vuosien varrella tapahtunut. Uusilla nikkeli-metallihybridiakuilla voi toistaiseksi ajaa yhtäjaksoisesti noin 300 km matkan, joka jää kuitenkin vielä kauas polttomoottoriautoista. | Akkuun perustuva sähköauto on vuokaaviotasolla murskaavan yksinkertainen verrattuna polttomoottori- tai hybridiautoihin. Kehittymätön akkuteknologia on kuitenkin toistaiseksi estänyt sähköautojen yleistymisen, vaikka kehitystä on toki vuosien varrella tapahtunut. Uusilla nikkeli-metallihybridiakuilla voi toistaiseksi ajaa yhtäjaksoisesti noin 300 km matkan, joka jää kuitenkin vielä kauas polttomoottoriautoista. | ||
| − | + | ==Polttokennoauto== | |
'''Polttokennoauto''' on [[auto]], joka saa energiansa [[polttokenno]]lla tuotettavasta [[sähkö]]stä. Polttokenno tuottaa sähköä [[Vety|vedystä]] ja [[Happi|hapesta]]. Vety säilötään tankeihin ja happi saadaan ilmasta. Kennon tuottama sähkö varastoidaan [[akku]]ihin, joita voidaan ladata myös jarrutuksen aikana. Akusta sähkö johdetaan auton moottoriin, jolloin kone toimii kuten tavallinen [[sähköauto]]. Autoissa voidaan käyttää myös rinnakkain [[polttomoottori]]a ja polttokennoa ([[hybridiauto]]). [[Öljyhuippu]] saattaa nopeuttaa polttokennoautojen kehitystä. | '''Polttokennoauto''' on [[auto]], joka saa energiansa [[polttokenno]]lla tuotettavasta [[sähkö]]stä. Polttokenno tuottaa sähköä [[Vety|vedystä]] ja [[Happi|hapesta]]. Vety säilötään tankeihin ja happi saadaan ilmasta. Kennon tuottama sähkö varastoidaan [[akku]]ihin, joita voidaan ladata myös jarrutuksen aikana. Akusta sähkö johdetaan auton moottoriin, jolloin kone toimii kuten tavallinen [[sähköauto]]. Autoissa voidaan käyttää myös rinnakkain [[polttomoottori]]a ja polttokennoa ([[hybridiauto]]). [[Öljyhuippu]] saattaa nopeuttaa polttokennoautojen kehitystä. | ||
Versio 6. syyskuuta 2006 kello 12.46
Sähköautoksi luokitellaan auto, jonka liike-energian antajana toimii sähkömoottori. Sähköenergian lähteenä voi toimia joko akku, polttokenno, aggregaatti tai aurinkopaneeli. Autot joissa liike-energian antajana toimii polttomoottori että sähkömoottori, ovat hybridejä, joista on oma artikkelinsa.
Sisällysluettelo
Akkuauto
Sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot rakennettiin 1830-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1880-luvulla. 1920-luvulle asti sähköautot olivat suositumpia, kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottoriauto.
Helsingin palolaitos otti vuonna 1909 käyttöön Suomen ensimmäisen sähköauton. Sähköinen paloauto oli käytössä 1920-luvun taitteeseen asti. Sähköautot alkoivat menettää suosiotaan polttomoottoreille kasvavan öljyteollisuuden ja halvan polttoaineen myötä.
Tyypillisessä sähköautossa sähkö varastoidaan akkuihin, joka ladataan yleisestä sähköverkosta. Akulta sähkömoottorille menevää sähkövirtaa säädellään 'kaasupolkimella' ja sähkömoottori pyörittää vetoakselien välityksellä pyöriä tai sähkömoottorit voidaan integroida pyörien sisään. Sähköautossa on yleensä kaksi vaihdetta: Yksi eteen ja yksi taakse.
Akkuun perustuva sähköauto on vuokaaviotasolla murskaavan yksinkertainen verrattuna polttomoottori- tai hybridiautoihin. Kehittymätön akkuteknologia on kuitenkin toistaiseksi estänyt sähköautojen yleistymisen, vaikka kehitystä on toki vuosien varrella tapahtunut. Uusilla nikkeli-metallihybridiakuilla voi toistaiseksi ajaa yhtäjaksoisesti noin 300 km matkan, joka jää kuitenkin vielä kauas polttomoottoriautoista.
Polttokennoauto
Polttokennoauto on auto, joka saa energiansa polttokennolla tuotettavasta sähköstä. Polttokenno tuottaa sähköä vedystä ja hapesta. Vety säilötään tankeihin ja happi saadaan ilmasta. Kennon tuottama sähkö varastoidaan akkuihin, joita voidaan ladata myös jarrutuksen aikana. Akusta sähkö johdetaan auton moottoriin, jolloin kone toimii kuten tavallinen sähköauto. Autoissa voidaan käyttää myös rinnakkain polttomoottoria ja polttokennoa (hybridiauto). Öljyhuippu saattaa nopeuttaa polttokennoautojen kehitystä.
Etuja
- Auto ei saastuta (polttokennosta vapautuu vain energiaa ja vettä)
- Auto ei kuluta öljyä, jonka hinta todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa
- Vetyä voidaan valmistaa vedestä, joka ei lopu
Haittoja
- Autot ovat vielä suhteellisen kalliita ( kalliimpia kuin vastaavat polttomoottoriautot )
- Pakkasenkestossa on ongelmia
- Vedyn jakelujärjestelmän kehittäminen on kallista, eikä riittävää primäärienergianlähdettä ole vielä.
- Vedyn varastointi autossa tuottaa lisäongelmia
- Kaikkien autojen muuttaminen polttokennoautoiksi tulee maksamaan erittäin paljon
- Vedyn tuottamisesta voi aiheutua hiilidioksidipäästöjä
