Ero sivun ”Oy Sisu Auto Ab” versioiden välillä
p |
(→Historia) |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Historia== | ==Historia== | ||
| − | Sisu Auto perustettiin 1.4.[[1931]] nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Yhtiön perustajana ja pitkäaikaisena toimitusjohtajana toimi Tor Nessling (1901-1971). Ensimmäiset kuorma-autot valmistuivat vuonna [[1932]]. Autoille annettu nimi, Sisu, oli tulosta järjestetystä nimikilvasta, jossa valittua nimeä ehdotti hämeenlinnalainen Veikko Arohonka. | + | Sisu Auto perustettiin 1.4.[[1931]] nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Yhtiön perustajana ja pitkäaikaisena toimitusjohtajana toimi Tor Nessling (1901-1971). Ensimmäiset kuorma-autot valmistuivat vuonna [[1932]]. Autoille annettu nimi, Sisu, oli tulosta järjestetystä nimikilvasta, jossa valittua nimeä ehdotti hämeenlinnalainen Veikko Arohonka. Autojen ohella Sisu on valmistanut myös rata-autoja ja pienvetureita rautateille. |
Tuotanto aloitettiin Helsingissä kolmella eri mallilla, joiden kokonaispaino oli 4800 kg ja kantavuus 2300 kg. Vuonna [[1934]] yhtiö aloitti suomalaisten Olympia-moottoreiden käytön sekä alkoi valmistaa myös raitiovaunuja. Ensimmäisen panssariauton prototyypin yhtiö valmisti vuonna [[1938]]. Kuorma-autojen kysyntä vilkastui nousukauden ja sotaan valmistautumisen ansiosta. Autoja myytiin myös Viroon ja Latviaan. | Tuotanto aloitettiin Helsingissä kolmella eri mallilla, joiden kokonaispaino oli 4800 kg ja kantavuus 2300 kg. Vuonna [[1934]] yhtiö aloitti suomalaisten Olympia-moottoreiden käytön sekä alkoi valmistaa myös raitiovaunuja. Ensimmäisen panssariauton prototyypin yhtiö valmisti vuonna [[1938]]. Kuorma-autojen kysyntä vilkastui nousukauden ja sotaan valmistautumisen ansiosta. Autoja myytiin myös Viroon ja Latviaan. | ||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
Vuonna [[2004]] KONE Oyj myi Oy Sisu Auto Ab:n suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön toimivan johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle. | Vuonna [[2004]] KONE Oyj myi Oy Sisu Auto Ab:n suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön toimivan johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle. | ||
| + | |||
== Nykyiset mallit == | == Nykyiset mallit == | ||
Versio 5. syyskuuta 2006 kello 15.22
| Sisu | |
|---|---|
| Yrityksen perustusmaa ja paikka | |
| Tuotannon aloitus | 1931 |
| Autokonserni | Suomen Autoteollisuus Oy |
| Vuotuinen valmistusmäärä | - |
| Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa | - |
| Suomen maahantuoja | {{{maahantuoja}}} |
| Suosituin malli | - |
Oy Sisu Auto Ab on suomalainen, Sisu-merkkisiä kuorma-autoja ja maastokuorma-autoja valmistava yritys, jonka tehdas sijaitsee Karjaalla. Yhtiö tunnettiin aikaisemmin nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab.
Sisällysluettelo
Historia
Sisu Auto perustettiin 1.4.1931 nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Yhtiön perustajana ja pitkäaikaisena toimitusjohtajana toimi Tor Nessling (1901-1971). Ensimmäiset kuorma-autot valmistuivat vuonna 1932. Autoille annettu nimi, Sisu, oli tulosta järjestetystä nimikilvasta, jossa valittua nimeä ehdotti hämeenlinnalainen Veikko Arohonka. Autojen ohella Sisu on valmistanut myös rata-autoja ja pienvetureita rautateille.
Tuotanto aloitettiin Helsingissä kolmella eri mallilla, joiden kokonaispaino oli 4800 kg ja kantavuus 2300 kg. Vuonna 1934 yhtiö aloitti suomalaisten Olympia-moottoreiden käytön sekä alkoi valmistaa myös raitiovaunuja. Ensimmäisen panssariauton prototyypin yhtiö valmisti vuonna 1938. Kuorma-autojen kysyntä vilkastui nousukauden ja sotaan valmistautumisen ansiosta. Autoja myytiin myös Viroon ja Latviaan.
Vuonna 1943 Suomeen päätettiin perustaa tehdas valmistamaan ajoneuvoja puolustusvoimien tarpeisiin. Suomen Autoteollisuus luovutti Yhteissisu Oy:lle viideksi vuodeksi yksinoikeuden Sisu S-21 -kuorma-autojen valmistukseen. Vanajan pitäjään perustetulta tehtaalta valmistuivat viimeiset Sisu-merkkiset kuorma-autot vuonna 1948. Yhteissisu valmisti yhteensä 249 Sisu-merkkistä kuorma-autoa.
Suomen Autoteollisuuden Helsingin tehtaan toiminta siirtyi Karjaalle vuonna 1944, josta oli hankittu tontti jo vuosia aiemmin. Nykyisen Oy Sisu Auto Ab:n tehtaat toimivat edelleen Karjaalla.
Jatkosodan jälkeen Suomen Autoteollisuus toimitti sotakorvauksina Neuvostoliitton yli 2000 kappaletta Sisu AMC-sivuventtiilimoottoreita.
Suomen Autoteollisuus on tuonut Suomeen myös Rolls-Royce -henkilöautoja (1946) sekä Leyland-kuorma-autoja (1955).
Vuonna 1968 Suomen Autoteollisuus ja Vanajan autotehdas Oy, aikaisemmalta nimeltään Yhteissisu Oy, yhdistyivät.
Suomen Autoteollisuus valmisti vuodesta 1969 lähtien myös terminaalitraktoreita.
1975 Suomen Autoteollisuudesta tuli valtionyhtiö.
Vuonna 1976 tehtiin kolmikantasopimus Leylandin, Saab-Scanian ja Suomen Autoteollisuuden kesken, jolloin Leylandille ja Saab-Scanialle siirtyi kummallekin 10 % Suomen Autoteollisuuden osakkeista.
Suomen Autoteollisuus muutti nimensä Oy Sisu Auto Ab:ksi vuonna 1981.
1985 Sisu Auto siirtyi taas täysin valtion omistamaksi yhtiöksi. Sisu Auto luopui linja-autojen valmistuksesta.
Valmetin kuljetusväline- ja traktoriliiketoiminnot yhdistettiin 1.5.1994 Sisu Autoon.
Vuonna 1997 Sisu Auto solmi Renaultin kanssa aiesopimuksen ja Sisu Defence Oy siirtyi valtionyhtiöksi. Samana vuonna Partek Oyj osti enemmistöosuuden Oy Sisu Auto Ab:n osakekannasta. Seuraavana vuonna Sisu Auto teki yhteistyösopimuksen Renaultin kanssa.
Vuonna 2002 KONE Oyj osti Partek Oyj:n.
Vuonna 2004 KONE Oyj myi Oy Sisu Auto Ab:n suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön toimivan johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle.
Nykyiset mallit
Vanhat kuorma-auto mallit
- Ahma-Sisu
- Jyry-Sisu (1951-)
- Karhu-Sisu
- Kontio-Sisu (1951-)
- Moni-Sisu
- Nalle-Sisu (1951-)
- Sisu K-50SS (1961)
- Sisu KB117
- Sisu M-sarja Niittikoppa-sisu
- Ukko-Kontio
Vanhat maastokuorma-auto mallit
- Sisu KB-45 (1964-) Proto
- Sisu NA-110 Nasu
- Sisu NA-140 Nasu
- Sisu SA-130 Masi
- Sisu SA-150 Masi
- Sisu SA-151 Masi
- Sisu SA-240 Rasi
- Sisu SA-241 Rasi
- Kärppä-Sisu (1951-)
Vanhat linja-auto mallit
- Sisu Ilves (1951-)
Lähde
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Sisu_(auto)-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.