Iveco Eurocargo

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 28. toukokuuta 2016 kello 21.56 – tehnyt Fuller (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iveco Eurocargo
EuroCargo-logo uusi.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Iveco S.p.A.
Valmistusaika 1991
Ajoneuvoluokka Kuorma-auto
Kokoluokka 6 – 18 tonnia
Edeltäjä Iveco Zeta, TurboZeta
Magirus-Deutz MK
Ford Cargo (UK)

Eurocargo on italialaisen Iveco S.p.A.n vuonna 1991 markkinoille tuoma kuorma-autojen mallisarja. Eurocargon lanseeraaminen liittyi valmistajansa strategiaan virtaviivaistaa mallistoaan ja merkkikirjoaan. Eurocargo korvasi tullessaan Iveco Zeta-sarjan, Magirus-Deutz MK -sarjan, Englannissa valmistetun Ford Cargo -sarjan, jota tuolloin valmistettiin nimellä Iveco Ford Cargo, sekä Pegaso Mider -sarjan. Ensimmäisen sukupolven ajan mallinimen kirjoitusmuoto oli "EuroCargo".

Eurocargo-sarja koostuu kokonaispainoltaan 6 – 18 -tonnisista kuorma-autoista, raskaimpia versioita voidaan soveltaa myös rekkaveturikäyttöön, jolloin niiden yhdistelmäpaino on 26 – 32,5 tonnia. Eurocargon ominta alaa ovat lyhyen ja keskipitkänmatkan jakelukuljetukset, mutta sarjaan kuuluu myös nelivetotekniikalla varustettuja alustoja, joita voidaan valjastaa mm. kunnalliskäyttöön. Eurocargosta on lisäksi olemassa versioita mm. palontorjunta- ja sotilaskäyttöön. Iveco-koserniin kuuluva Irisbus (nyk. Iveco Bus) käytti Eurocargon alustaa Euromidi-pikkubussinsa perustana.

Eurocargoja on valmistettu Italian lisäksi mm. Englannissa, Espanjassa, Turkissa ja Brasiliassa.

Ensimmäinen sukupolvi (1991 – 2002)

EuroCargo 120E28

Malliston virtaviivaistamisen kevyeseen ja keskiraskaaseen sarjaan suunnitellun EuroCargon valmistuksessa hyödynnettiin modulaarista valmistustapaa, jonka avulla peruskoseptista saadaan aikaan lukuisia erilaisia versioita kohtuullisin kustannuksin. Iveco Eurocargo -sarjan ensimmäisen sukupolven ohjaamot ovat Giorgetto Giugiaron suunnitteluyhtiö Italdesignin käsialaa. Ensimmäinen sukupolvi mahdollisti 4462 erilaista konfiguraatiota samalle perustalle.

Italiassa valmistettujen mallien kokonaispaino oli 6 – 15 tonnia, Langleyssa, Englannissa, valmistettiin malleja 17-tonnisiin asti. Vetotapana 4x2 ja 10 – 14-tonnisissa myös 4x4. Voimanlähteeksi oli tarjolla kolme Iveco-moottoria, seitsemään eri teholuokkaan: 8040 (R4, 3900 cm³, 85-100 kW, 114-134 hv), 8060 (R6, 5800 cm³, 105-130 kW, 141 – 175 hh) ja 8360 (R6, 7700 cm³, kW 152-167-196, 203-224-262 hv). Ohjaamoja oli tarjolla neljä: vakio (pituus 1535 mm), jatkettu (2115 mm), korotettu ja miehistöohjaamo. 6-10-tonniset versiot oli vaustettu paineilmatehosteisilla hydraulisilla levyjarruilla kaikilla pyörillä. Raskaammissa versioissa oli taka-akselilla rumpujarrut. Jousitusvaihtoehtoja oli neljä: parabelijouset, puolielliptiset lehtijouset, edessä parabelijouset ja takana ilmapalkeet (kevyimmät mallit) sekä täysilmajousitus (kaupunkien jakeluajo). Lokakuussa 1997 ohjaamoihin ja jarrujärjestelmiin tehtiin muutoksia. Samalla mallin valmistus Langleyssa lopetettiin ja se keskitettiin Bresciaan, Italiaan.