Luettelo AMC-moottoreista

American Motors Corporation (AMC) on vuosien 1954 - 1987 aikana valmistanut useita erilaisia 4- ja 6-sylinterisiä rivimoottoreita sekä V6 ja V8-moottoreita, joita on käytetty sen omissa että muiden valmistajien autoissa. Jotkin moottoreista perityivät yhtiöiltä jotka vuonna 1954 muodostivat AMC:n ja osa on sen omaa suunnittelua. Lisäksi käytössä oli moottoreita jotka olivat muiden suunnittelemia ja AMC:n valmistamia, tai täysin yhtiön ulkopuolelta tulleita. Chrysler Corporationin hankittua AMC:n omistukseensa, se jatkoi tämän moottoreiden valmistusta ja käyttöä omissa ajoneuvoissaan vuoteen 2007 asti.

Nelisylinteriset moottorit

AMC:lla oli käytössä useita erilaisia nelisylinterisiä moottoreita.

Ilmajäähdytteinen 108

Tammikuusta 1960 tammikuuhun 1963 AMC valmisti iskutilavuudeltaan 108 kuutiotuumaista (1,8 l), ilmajäähdytteistä V4-moottoria. Moottori oli AMC:n omaa suunnittelua sekä tuotantoa ja se palveli voimanlähteenä AMC:n kevyessä, alumiinikorisessa M422 Mighty Mite maastoajoneuvossa. Mighty Mite oli suunniteltu Yhdysvaltain merijalkaväen operaatioihin, joissa liikkumiseen tarvittava kalusto siirrettiin paikanpäälle helikoptereilla.^[1] Tuohon aikaan tämä moottori oli amerikkalaisesta näkökulmasta liian pieni ja alitehoinen, jotta sitä olisi voitu ajatella siviilikäyttöön henkilöautoissa.

• Poraus: 3 1/4 tuumaa (82,55 mm)
• Iskunpituus: 3 1/4 tuumaa (82,55 mm)
• Puristussuhde: 7,5:1
• Teho: 52 hevosvoimaa (39 kW) / 3600 kierr.min.
• Vääntömomentti: 90 lb ft (122 Nm) / 2500 kierr.min

EA827 - VW / Audi 121

Vuosina 1977 - 1979 käytti Volkswagen AG:lta ostamiaan, iskutilavuudeltaan 121 kuutiotuumaisia (2,0 l) moottoreita. Omana aikanaan nämä olivat teknisesti kehittyneitä SOHC -moottoreita ja ne tarjosivat, amerikkalaisittain pienestä iskutilavuudestaan huolimatta, kohtuullisen tehon ja vääntömomentin. Näitä moottoreita käytettiin eri viritysasteilla Audi 100:n, Volkswagen LT:n ja Porsche 924:n voimanlähteinä. Moottorit valmistettiin AMC:n teknisiin arvoihin, jotka poikkesivat Audin, VW:n ja Porschen vastaavista arvoista. AMC käytti omissa versioissaan kaasutinta ja virranjakajassa katkojankärkiä. Yleisesti kaikki moottorin toleranssit olivat isompia.

AMC:n ja Volkswagenin alkuperäisen sopimuksen mukaan AMC:n oli tarkoitus ostaa vain koneen suunnitelmat ja aloittaa niiden lisenssivalmistus Yhdysvalloissa. AMC osti tilat, joissa moottoria oli tarkoitus alkaa valmistaa, mutta lopulta moottorin myyntilukemat olivat niin pienet, että koko valmistuslinjan Yhdysvaltoihin rakentamisesta luovuttiin. Näin päädyttiin ratkaisuun, jossa VW toimitti moottorilohkot raakavaluina AMC:lle, joka suoritti itse lohkojen viimeistelyn ja moottorien kokoonpanon. Näin tehtiin siksi, että amerikkalainen moottorin- rakennustapa, ja sitä myöden huoltotoiminta, suosi suurempia toleransseja eri komponenttien mitoituksessa. Sopimukseen kuului myös ettei AMC saanut moottorista puhuessaan mitenkään viitata niiden yhteydestä Volkswageniin tai Audiin. Jokainen vähänkään VW:n moottoreiden kanssa tekemisiin joutunut tunnisti moottoreiden sukuyhteyden niiden ulkonäön perusteella ja amerikkalainen autolehdistö nimesi ne pian joko VW- tai Audi-moottoreiksi, siksi tässä artikkelissa käytetään myös tuota ilmaisua. Vuoden 1977 puolivälin paikkeilla VW:n, Audin ja Porschen Yhdysvaltojen vientiversioiden tehot olivat 95 - 110 hevosvoimaa (71 - 82 kW), AMC:n moottori tuotti tehoa 15 - 30 hevosvoimaa vähemmän.

• Poraus 3,41" (86,61 mm)
• Iskunpituus 3,32" (84,33 mm)
• Puristussuhde 8,1:1
• Teho (SAE netto) 80 hv (60 kW) / 5000 kierr.min.
• Vääntömomentti (SAE netto) 105 lb·ft (142 Nm) / 2800 kierr.min.

Moottoria käytettiin AMC Gremlin, AMC Spirit ja AMC Concord-mallien voimanlähteenä. Lisäksi se asennettiin vuonna 1979 Jeep DJ5G:n keulalle, USA:n postilaitokselle toimitettuihin versioihin, muista Jeepeistä sitä ei löydy.

Renault 126 Turbo Diesel

Pääartikkeli: Renault Douvrin-moottorit

Renaultin kehittämä ja valmistama, iskutilavuudeltaan 126 kuutiotuumainen (2,1 l), 4-sylinterinen Turbo Diesel oli tarjolla yhtenä Jeep Cherokeen moottorivaihtoehtona. Pohjois-Amerikassa se oli valikoimissa vuosina 1985 - 1987, monilla muilla markkina-alueilla se oli saatavilla vuoteen 1995 asti. Moottorin tekniset arvot olivat omana aikanaan ja iskutilavuuteen verraten, todella hyvät, moottorin teho oli 85 hevosvoimaa (63 kW) / 3750 kierr.min. ja vääntömomentti 132 lb·ft (179 Nm) / 2750 kierr.min. Näillä suoritusarvoilla Jeep Cherokee (XJ) pääsi kyseisellä moottorilla hyvin taloudellisiin kulutuslukemiin. Renault 126 TD oli tunnettu hyvästä kaasupolkimen vasteestaan, toisin kuin monet muut aikakauden samankokoiset dieselmoottorit, joille oli tyypillistä ahtamattomana hidas kiihtyvyys, ahdetuilla moottoreilla taas oli ongelmana iso viive ahtimen tehonannossa. Yhdellä kannen yläpuolisella nokka-akselilla ja ahtoilman väli- jäähdyttimellä moottori oli kokoluokassaan teknisesti oman aikansa huippua. Painoa moottorilla oli noin 150 kg. Tullessaan markkinoille, se oli Yhdysvalloissa ensimmäinen ahdettu dieselmoottori joka oli tehdasasenteisena saatavilla maastohenkilöautoon / SUV:iin.

Pontiac 151

Pääartikkeli: GM Iron Duke-moottori

"Iron Duke" on tästä Pontiacin 151 kuutiotuumaisesta (2,5 l) moottorista yleisesti käytetty nimi. Vuosina 1979 - 1983 AMC käytti tätä moottoria etuvetoisten Spirit ja Concord sekä neli- vetoisten Eagle-mallien perusmoottorina, . Lisäksi se oli käytössä Jeep CJ:n taloudellisena moottorivaihtoehtona. Vaihteiston kiinnityksen pulttijärjestys on näissä moottoreissa sama kuin Chevroletin V8 pikkulohkomoottoreissa. Vuonna 1984 GM muutti Iron Duken vaihteiston kiinnityksen vastaamaan nelisylinteristen ja pienten V6-moottorien kiinnityskuviota. Tämä muutos ei koske AMC:n käyttämiä moottoreita, joiden pulttikuvio pysyi ennallaan.

• Poraus: 4,00" (101,60mm)
• Iskunpituus: 3,00" (76,20 mm)
• Puristussuhde: 8,2:1
• Teho (SAE netto): 82 hv (61 kW) / 4000 kierr.min.
• Vääntömoentti (SAE netto) 125 lb·ft (169 Nm) / 2600 kierr.min.

AMC 150

Pääartikkeli: AMC R4-moottori

Vuonna 1984 AMC esitteli oman, 150 kuutiotuumaisen (2,5 l), nelisylinterisen rivimoottorinsa. Tämän moottorin myotä AMC pudotti valikoimistaan pois GM:n Iron Duke-moottorin. Enemmän AMC 150-moottorista pääartikkelissa.

Kuusisylinteriset moottorit

Pääartikkeli: AMC R6-moottorit

Alkuaikojen Nash- ja Hudson-moottorit

Nash Motors ja Hudson Motor Car Company yhdistyivät vuonna 1954, muodostaakseen AMC:n. Yhdistymistä seuranneena vuonna kaikki Hudsonin omat korimallit pudotettiin pois valikoimista. Nash Ambassador- ja Statesman-malleista saatiin aikaan uudet Hudson Hornet- ja Wasp-mallit, muokkaamalla niiden ulkonäköä Hudsonille ominaisilla piirteillä. Vuosina 1955 - 56 Nash Ambassador Six-mallin voimanlähteenä oli Nashin 252,6 kuutiotuumainen (4139 cm³) OHV-rivikuutonen, jonka perustana oli vuoden 1934, Nashin 20-sarjan "Big Six" -moottori. Tämä moottori oli täysin erilainen kuin vuonna 1958 markinoille esitelty Rambler 195.6 rivikuutonen, jonka perustana oli vuoden 1941 Nash 600-mallin 172,6 kuutiotuumainen (2828 cm³) Ambassador OHV-rivikuutonen. Hudsonin kuusiylinteriset mallit pitivät edelleen vanhat sivuventtiilimoottorinsa, Hornetissa 308 kuutiotuumainen (5047 cm³) ja Waspissa 203 kuutiotuumainen (3327 cm³). Nämä moottorit, joiden juuret olivat myös 1940-luvulla, olivatkin lähes ainoa asia mitä oli jäljellä perinteisistä Hudsoneista. Kaikissa Rambler-malleissa, olivat ne sitten Hudsoneita tai Nasheja, käytettiin moottorina Rambler 195.6 OHV-rivikuutosta^[2]

Rambler 195.6

Tämän alunperin Nashin peruja olevan moottorin juuret ulottuvat vuoteen 1941, sen perustana oli Nash 600-mallin 172,6 kuutiotuumainen (2828 cm³) sivuventtiilikuutonen. AMC valmisti tätä moottoria sivuventtiiliversiona vuonna 1955 ja uudelleen vuosina 1958 – 65, OHV-versiona vuosina 1956 – 65 ja alumiinilohkoisena versiona vuosina 1961 – 63. Nämä kaikki versiot olivat samankokoisella porauksella ja iskunpituudella, lisäksi ne jakoivat joitain muita teknisiä ominaisuuksia sekä komponentteja. Katso aiheesta lisää artikkelista: AMC R6-moottorit.

Aiheesta muualla

http://www.allpar.com/mopar/amc-engines.html

Lähteet

[[1]] Off-road Adventures Magazine: "The Forgotten Marine M-422 Mighty Mite"
[[2]] Nash engines