Rover L-sarjan moottorit
L-sarja oli MG Rover Groupiin kuuluneen Powertrain Ltd:n valmistama pakokaasuhdettu dieselmoottori.
Sisällysluettelo
Historiaa
L-sarjan moottoreiden tuotanto alkoi tammikuussa 1995. Kyseessä oli ensimmäinen Roverin omaa suunnittelua ja valmistusta edustanut pakokaasuahdettu suoraruiskudiesel, jota käytettiin Roverin henkilöautoissa. Sen juuret olivat Rover MDi / Perkins Prima -moottorissa, jota oli 1980-luvulla käytetty Austin Montegon, Austin Maestron ja Leyland Sherpasta perityvien Freight Rover ja LDV -pakettiautojen voimanlähteenä. L-sarja on ominaisuuksiltaan hyvin monipuolinen ja sitä on käytetty myös Land Rover Freelanderin, Rover 200 Mk3:n, Rover 400 Mk2:n, Rover 600:n ja Honda Accordin sekä Honda Civicin Euroopan-versioiden voimanlähteenä. Lisäksi moottorin viritysastetta nostamalla siitä saadaan huomattavasti vakioversiota enemmän tehoa ja vääntöä. Powertrain Ltd:llä oli kehityksen alla L-sarjan seuraajaksi kaavailtu, polttoaineen yhteispaineruiskutuksella varustettu G-sarja, mutta MG Roverin talouden kaatuminen pakotti lopettamaan moottorin kehitystyön ja sulkemaan tehtaan.
Tekniikkaa
Moottorista on olemassa kolme erilaista kehitysversiota.
Ensimmäinen versio on ilman ahtoilman välijäähdytintä, mekaanisella ruiskupumpulla. Tätä versiota käytettiin Rover 200- ja Rover 400 -malleissa ja sen tunnksena oli mallitunnuksen perässä kirjain "D", esim. SD, SLD jne.
Toinen kehitysversio oli varustettu välijäähdyttimellä ja polttoaineen syöttö on sähköisesti ohjattu. Tätä verssiota käytettiin Rover 200-, Rover 400- ja Rover 600 -malleissa. Mallitunnus päättyy näissä versioissa kirjaimiin "Di", esim. SDi, SLDi jne.
Viimeisin kehitysversio oli myös välijäähdyttimellä ja sähköisesti ohjatulla polttoaineen syötöllä varustettu, mutta erilaisilla asetuksilla kuin mottorin kakkosversio. Tätä versiota on käytetty Rover 25-, Rover 45-, MG ZR- ja MG ZS -malleissa.
Kaikki eri moottoriversiot oli varustettu Boschin polttoainejärjestelmällä. L-sarjan moottorit täyttävät henkilöautojen dieselmoottoreille asetetut Euro 3 -päästörajat, kun ne on varustettu hapettavalla katalysaattorilla.
Moottorin perusrakenne on 4-sylinterinen rivimottori jossa jokaista sylinteriä kohden kaksi venttiiliä, joita ohjataan yhdellä sylinterikannen yläpuolisella nokka-akselilla ja hydraulisilla venttiilinnostimilla.
Sylinterilohko on valurautaa ja sylinterikansi sekä öljypohja alumiiniseosta. Ilman syöttämisestä vastaa Allied Signal GT15 -pakokaasuahdin. Moottoreissa on joko ilma- tai nestejäähdytteinen pakokaasun takaisinkierrätys (EGR).
Apulaitteita (ohjaustehostin, ilmastointi, vesipumppu, alipainepumppu, laturi) käytetään yhdellä, automaattikiristimellä varustetulla moniurahihnalla. Nokka-akseli ja ruiskupumppu saavat käyttövoimansa kampiakselilta, automaatti- tai manuaalikiristimellä varustetun hammashihnan välityksellä.
Moottorin tunnistimet antavat moottorinohjauksen keskusyksikölle (ECU) ajantasaista tietoa mm. ajoneuvon nopeudesta, moottorin kuormituksesta, polttoaineen ja jäähdytinnesteen lämpötilasta sekä ahtopaineesta, jolloin ECU pysyy säätämään polttoaineen syöttöhetken tarkasti ja näin saavutetaan polttoaineen kulutuksen ja ympäristön sekä ajettavuuden kannalta optimaalinen lopputulos.
Sukulaismoottorit
Land Roverin Discovery- ja Defender-malleissa käytetyssä 2,5-litraisessa, 5-sylinterisessä Td5-moottorissa on samat männät, kiertokanget ja kampiakselin mitoitus kuin L-sarjan moottoreissa. Td5 ei kuitenkaan ole 5-sylinteriseksi modifioitu L-sarjalainen. Td5:n polttoaineen syötöstä vastaa Lucasin sähköisesti ohjattu pumppusuutinsysteemi, toisin kuin L-sarjan moottoreissa, jotka käyttävät Boschin suorasuihkutusjärjestelmää. Lisäksi Td5 on läpihengittävä kun L-sarjassa imu- ja pakosarjat ovat samalla puolen sylinterikantta. Myös apulaitteiden sijoittelu poikkeaa näiden kahden moottorin välillä toisistaan. Rover Group kehitti Td5-moottorin koodinimen 'Project Storm' alla. Projektin tarkoitus oli kehittää L-sarjan korvaajaksi turbodiesel-moottoriperhe, johon olisi kuulunut iskutilavuudeltaan 2-, 2,5- ja 3-litraiset, 4-, 5- ja 6-sylinteriset moottorit. Kun Rover Group siirtyi BMW:n omistukseen, he toivat taloon omat dieselmoottorinsa ja 2- ja 3-litraiset Storm-moottorit jäivät tarpeettomiksi. Vain 2,5-litrainen Td5 päätyi tuotantoon.
Tekniset arvot
L-sarjan moottoreita on valmistettu kolmena eri kehitysversiona:
84 bhp (63 kW) Turbo/ei välijäähdytintä (poistunut tuotannosta vuonna 2000)
104 bhp (78 kW) Turbo/välijäähdytin (Vääntö: 210 Nm / 2000 rpm.)
111 bhp (83 kW) Turbo/välijäähdytin
| Poraus | 84,5 mm |
| Iskunpituus | 88,9 mm |
| Iskutilavuus | 1994 cm3 |
| Ruiskutusjärjestys | 1-3-4-2 |
| Puristussuhde | 19,5:1 |
| Suurin ahtopaine | 0,97 bar |
