Protos

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 10. elokuuta 2017 kello 17.01 – tehnyt Fuller (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Protos Automobile GmbH
Protos Logo.jpg
Yrityksen perustuspaikka Saksan keisarikunnan lippu.png Saksan keisarikunta, Schöneberg, (Berliini)
Toiminnassa 18981927
Yhtiön kohtalo Yhtiö sulautetaan vuoden 1927 aikana silloiseen emoyhtiöönsä ja markkinanimi "Presto" poistuu käytöstä
Kokonais valmistusmäärä
Suosituin malli
Seuraaja


Protos oli berliiniläinen, vuosina 1898 – 1927 valmistettu henkilö- ja hyötyajoneuvomerkki.

Yrityshistoria

Protos G2 8-21 PS Doppelphaeton 1913 - emblem.jpg
NAG-Protos, Emblem.jpg

Insinöörit Alfred Sternberg ja Oskar Heymann perustivat vuonna 1898 Motorenfabrik Protos -nimisen yhtiön juuri kaupunkioikeudet saaneeseen Schönebergiin, Berliinin liepeille. Vuonna 1906 yritys siirtyi Berliinin luoteispuolelle Reinickendorfiin. Vuonna 1908 Siemens-Schuckert osti Protos-yhtiön kokonaisuudessaan ja siirsi sen toiminnot Nonnendammin alueelle Siemensstadtiin, Berliinin länsipuolelle. Uudelle yhtiölle tuli nimeksi Protos Automobilwerk Nonnendamm GmbH. Vuonna 1911 yhtiön nimeksi muutettiin yksinkertaisempi Protos Automobile GmbH. Polttomoottoristen ajoneuvojen ohella Protos suunnitteli myös sähköautoja, jotka valmistettiin osin Berliinin pohjoispuolella, Wilhelmsruhissa, sijainneen Bergmann Elektrizitätswerken tehtaalla. Vuonna 1926 sähkölaitteita valmistaneen AEG:n ajoneuvoja valmistanut tytär NAG (Nationale Automobil-Gesellschaft) osti Protosin ja fuusioi sen itseensä, mutta uusi NAG-Protos AG ei ehtinyt toimia kuin yhden vuoden. Ensimmäinen tammikuuta 1928 NAG-Protos fuusioi itseensä 300 kilometriä etelämpänä, Chemnitzin kaupungissa sijainneen Presto-yhtiön. Tämän fuusion myötä markkinanimi "Protos" poistui käytöstä.[1][2]

Protos-hyötyajoneuvot

Vuodesta 1908 lähtien Protos valmisti kunnalliskäyttöön tarkoitettuja sähkökuorma-autoja. Voimanlähteenä niissä oli kaksi taka-akselille sijoitettua napamoottoria. Tavanomaisen ohjauspyörän lisäksi autossa oli lisäohjauslaitteisto sekä oikealla- että vasemmalla ulkosivulla. Näiden avulla kuljettaja pystyi ohjaamaan ajoneuvoa, työskennellessään sen ulkopuolella. Vastaavaa konseptia katujen puhtaanapitokoneissaan käytti mm. nürnbergiläinen Faun. Sähkökäyttöisten kunnallisajoneuvojen lisäksi Protos valmisti tavanomaisia sähkökuorma-autoja neljän tonnin kantavuudella sekä sähkölinja-autoja. Yhtiö lopetti sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen valmistuksen vuoden 1911 paikkeilla. Polttomoottoristen henkilö- ja pakettiautojen ohella Protos tarjosi vuodesta 1913 lähtien pystykeulaisia kuorma- ja linja-autoja 2,5 tonnin kantavuudella ja 30 hevosvoimaisella moottorilla. Ensimmäisen maailmansodan aikana yhtiö valmisti Saksan armeijan ajoneuvokaluston yhtenäistämisohjeiden mukaisia, 40-hevosvoimaisia, 3 tonnin kantavuuden omaavia kuorma-autoja. Sodan päätyttyä Protos lopetti raskaiden hyötyajoneuvojen valmistuksen ja keskittyi henkilö- ja pakettiautomarkkinoille. Mallien valmistusoikeudet, piirrustukset ja työkalut yhtiö myi kölniläiselle Kraftfahrzeug AG:lle (KAG), mutta jo valmistetut autot jäivät sille itselleen ja Protos myi niitä vielä 1920-luvulla.

Lähteet

  1. Wolfgang H. Gebhardt: Die Geschichte des deutschen LKW-Baus. Nide 2b, sivut 133–135.
  2. The “Protos:” Siemens as an automobile producer