Rover V8 -moottori

Rover V8
Valmistajat, jotka käyttäneet	General Motors Rover Land Rover MG TVR
Käyttöaika	1960 – 2006
Toiselta nimeltään	Buick 215 V8

Rover V8 -moottori on kompakti, alumiinisella sylinterilohkolla ja -kansilla valmistettu V8-moottori. Moottorin alkuperäinen suunnittelu on lähtöisin General Motors Corporationiin kuuluvan Buick-divisioonan moottoriosaston suunnittelupöydältä, myöhemmästä Britanniassa tapahtuneesta jatkosuunnittelusta ja moottorin tuotannosta vastasi ajoneuvovalmistaja Rover. Vuonna 1967 tapahtuneen Britannian debyyttinsä jälkeen, alkuperäistä 3,5-litraista V8:aa ja sen johdannaisia on Roverin lisäksi käyttänyt lukuisa joukko ajoneuvovalmistajia.

Historiaa

Rover V8 aloitti taipaleensa vuonna 1960 nimellä Buick 215, mallivuodelle 1961 tarkoitettuna täysalumiinisena konstruktiona. Kompaktin kokoinen moottori oli paitsi kevyt, massaltaan noin 144 kg, myös tehokas: Buickin tämän moottorin voimakkaimmat versiot antoivat tehoa 200 hv (SAE brutto) ja samankaltainen Oldsmobilen turboahdettu "Jetfire"-moottori 215 hv (SAE brutto). Vaikka moottori oli amerikkalaisen mittapuun mukaan pieni, se oli silti myynnillisesti melkoinen menestys. Buick valmisti kolmen vuoden aikana 376 799 kappaletta alumiinisella V8-moottorilla varustettua autoa ja Oldsmobilen lukemat olivat samaa luokkaa. Näiden lisäksi joitain Pontiac-malleja varustettiin Buick 215 -moottorilla, lempinimenä tällä oli "BOP 215", akronyyminä sanoista Buick-Oldsmobile-Pontiac. Alumiininen moottori oli kuitenkin kallis valmistaa ja se kärsi öljyn ja jäähdytinnesteen tiiviysongelmista sekä jäähdyttimen tukkeutumisesta, joka johtui alumiinille sopimattoman jäähdytinnesteen käytöstä. Lopputulemana näistä, GM päätti lopettaa kaikkien alumiinimoottoreidensa valmistuksen vuoden 1963 jälkeen. Moottorin design jäi kuitenkin elämään, sillä Buick valmisti vastaavanlaista valurauta-V8 -moottoria vuosina 1964 – 1980, sekä sen V6-johdannaista vuosina 1962 – 2008. Nämä osoittautuivat käytössä luotettaviksi ja pitkäikäisiksi moottoreiksi.

Tammikuussa 1964 Roverin toimitusjohtaja William Martin-Hurst näki Buickin alumiini-V8:n ensi kertaa Mercury Marinen tehtailla, jossa hän oli neuvottelemassa Roverin kaasuturbiini- ja dieselmoottoreiden kaupoista. Bill Martin-Hurst oivalsi että Buickin kevyt V8 olisi ihanteellinen moottori, amerikkalaisia pienempikokoisten brittiautojen keulalla. Alumiini V8 painoi itse asiassa vähemmän kuin kuusisylinteriset rivimoottorit, jotka se tulisi korvaamaan. Amerikan toimintojensa johtajalle, J. Bruce McWilliamsille, yhtiö antoi tehtäväksi taivutella GM myymään moottorin valmistusoikeudet sekä tarvittavat työstökoneet. Kaupat näistä lyötiin lukkoon tammikuussa 1965. Rover palkkasi Buickilta piakkoin eläköityvän, moottoriosaston pääinsinööri Joe Turlayn, avustamaan moottorin tuotannon aloittamisessa Britanniassa.

Rover V8:ssa on valmistushistoriansa aikana käytetty lukuisia erilaisia polttoainejärjestelmiä. Ensimmäiseksi kaksi SU-kaasutinta (14 vuotta), seuraavaksi kaksi Zenith-Stromberg -kaasutinta (2–3 vuotta), Bosch L-Jetronic eli Lucas 4CU Flapper(7–8 vuotta), Hitachi Hotwire eli Lucas 14CUX (5 vuotta), Rover GEMS (useita vuosia) ja viimeisenä Bosch Motronic, kahden vuoden ajan.

Roverin omien mallien lisäksi Rover V8 -moottoria on käyttänyt lukuisa joukko suurempia ja pienempiä ajoneuvojen valmistajia kuten mm. Morgan, TVR, Triumph, Land Rover ja MG.

MG Rover Groupin konkurssi vuonna 2005 johti myös perinteikkään "Rover V8" -moottorin valmistuksen lopettamiseen, 40 vuoden jälkeen. Viimeinen Rover-merkkinen henkilöauto, jossa käytettiin aitoa Rover V8 -moottoria, oli Rover SD1 Vitesse. Tämän jälkeen Rover V8 löytyi Land Rover Discovery ja Range Rover -mallien konehuoneesta. Roverin V8-moottorin valmistuksen päätyttyä sen paikan otti Jaguar AJ-V8 -moottori.

Lähteet

http://www.hemmings.com/hsx/stories/2007/04/01/hmn_feature13.html "Passing of a Pioneer" Artikkeli J. Bruce McWilliamsin muistolle
http://www.britishv8.org/articles/rover-autocar-article.htm History of the Aluminium Alloy V8