DAF kuorma-autot (1949 - 1990)

DAF -kuorma-autojen valmistus nivoutuu osittain yhtiön sotilasajoneuvotuotannon kanssa. Ennen II maailmansotaa DAF valmisti Fordin raskaammista kuorma-automalleista 6x4 Trado-konversioita ja kevyemmistä truck-luokan ajoneuvoista 4x4-konversioita, samaan tapaan kuin amerikkalainen Marmon-Herrington. Yhtiö hahmotteli ensimmäiset kuorma-autojen suunnitelmansa vuonna 1940 ja ne ruumiillistuivat kahdeksan vuotta myöhemmin kahden pystyhyttisen protyyppimallin, "DT5" ja "DT10", myötä.

A-sarja

Vuonna 1949 DAF aloitti kuorma-autojen valmistuksen, prototyypin piirteitä omaavalla pystyhyttimallilla. Yhtiön kuorma-autojen valmistuslinja koostui neljästä, kantavuudeltaan 3-6 tonnisesta perusmallista. Voimanlähteinä toimivat amerikkalaiset 4- ja 6-sylinteriset Hercules-bensiinimoottorit, joiden iskutilavuus oli 4 - 4,9 l ja teho 83 - 102 hv, sekä englantilaisista, 70 - 83 hevosvoimaisista Perkins-dieselmoottoreista. Kantavuudesta ja moottorityypistä riippuen mallitunnuksena oli "A3O", "A40", "A50", "D50", "A60" tai "D60". Vaihteisto oli neliportainen, profiilipalkkirunko hitsaamalla koottu, jarrut hydrauliset, akseliväli 2650 - 4900 mm.

Vuonna 1950 DAF aloitti 1-tonnisen pakettiauto "A10":n valmistuksen. Auton akseliväli oli 2400 mm, moottorina 2,2-litrainen, 46 hv:n Hercules, vaihteisto 3-portainen synkronoitu. Pakettiautovalikoimaan kuuluivat myös lavamallit A107 ja A117

Ford-DAF-Trado 1938
DAF DT5 -prototyyppi 1948
A30 sotilasversiona
A50
D50
A60
D60
A10

A-sarja (1100 – 1800 -mallisto)

Näiden mallien suosio Hollanissa ja sen naapurimaissa oli suurta, vuoden 1949 150:n auton tuotantomäärä kasvoi 3100:aan autoon vuonna 1954. Samaan aikaan yhtiön linja-autotuotanto oli myös kasvussa ja vuodesta 1953 lähtien yhtiö laajensi tehtaidensa pinta-alaa ja kapasiteettia huomattavasti. Vuonna 1955 markkinoille tuotiin uudet 1100-, 1300- ja 1500-mallit, kantavuudeltaan 5-, 6- ja 7 tonnia, kokonaispainoltaan 8,4 - 11 tonnia. Kaikkien mallien voimanlähteenä oli nyt englantilainen, 5750 cm³:n, 105 hv:n Leyland-diesel. Kun DAF sai valmiiksi Eindhoveniin oman moottoritehtaansa, siellä aloitettiin Leyland 0.350 -moottorin lisenssivalmistus nimellä "DD-575". Moottorin teho nostettiin 120 hevosvoimaan ja sitä käytettiin kokonaispainoltaan 12 - 14 tonnisten, uusien 1600- ja 1800 -mallien voimanlähteenä. 1950-luvun lopulla yhtiö esitteleee oman 155 hv:n "VV475"-bensiinimoottorinsa.