Kaasutin

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 30. tammikuuta 2008 kello 16.57 – tehnyt 195.148.191.15 (keskustelu) (Tunnettuja kaasuttimia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaasuttimen läpileikkauskuva

Kaasutin eli puhekielessä kaasari on laite, joka sekoittaa imuilmaa ja polttonestettä moottorille sopivassa suhteessa ja sopivassa määrin. Erilaisia kaasutinrakenteita on lukematon määrä. Yhteistä niille on se, että polttoneste syötetään imukanavaan moottorin imun voimalla, toisin sanoen imukanavan paineen (alipaineen) ja kaasuttimen polttonestekammion (uimurikammion) paineen välisen paine-eron avulla eli kokonaan eri tavalla kuin suihkutusjärjestelmissä, joissa käytetään pumpun synnyttämää painetta.

Kaasutintyypit

Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen (vakioalipaine-) kaasutin. Ensin mainittu on huomattavasti yleisempi.

Kummallakin päätyypillä on alatyyppejä ja niitä voidaan sijoittaa moottoriin eri tavoilla:

  • pystykaasutin eli yläkaasutin (alaimukaasutin) on sijoitettu imusarjan yläpuolelle ja siinä ilma virtaa ylhäältä alaspäin
  • vaakakaasutin eli sivuimukaasutin, jossa ilma virtaa vaakasuorassa
  • puolivaakakaasutin, jossa ilma virtaa 20-45 asteen kulmassa
  • alakaasutin (yläimukaasutin) on sijoitettu imusarjan alapuolelle ja siinä ilma virtaa alhaalta ylöspäin.

Lisäksi kaasuttimet voidaan jakaa ryhmiin kurkkujen (imuaukkojen) lukumäärän mukaan: on yksi-, kaksi-, kolmi- ja nelikurkkuisia kaasuttimia. Monikurkkuiset kaasuttimet voidaan vielä erottaa toisistaan toimintatapansa mukaan. Kaksi-, kolmi- ja nelikurkkuisista kaasuttimilla nimityksillä tarkoitetaan vaihekaasuttimia, joissa toinen tai toiset kurkut täydentävät ensiövaiheen kurkun tai kurkkujen toimintaa. Niiden ohella on kaksois-, kolmois- ja neloiskaasuttimet, joissa kurkut toimivat yhtäaikaisesti. (Kolmikurkkuinen vaihekaasutin oli itse asiassa harvinainen ratkaisu sääntöjen kiertämiseksi kilpa-autossa, jonka nelikurkkuisen kaasuttimen toisiokurkut yhdistettiin valtavaksi yhtenäiseksi kurkuksi.)

Muuttuvakurkkuisia kaasuttimia on tiettävästi valmistettu vain yksikurkkuisina ja kaksoiskaasuttimina, joita on asennettu moottoriin tarvittava määrä. Kuitenkin eräiden kaksi- ja nelikurkkuisten kiinteäkurkkuisten kaasuttimien toisiovaiheet toimivat lähes muuttuvakurkkuisen kaasuttimen periaatteella.

Pääasiassa moottoripyörissä ja pienmoottoreissa käytetään kiinteäkurkkuisia luistikaasuttimia, jotka ovat luku sinänsä.

Kiinteäkurkkuisen kaasuttimen rakenteellisina ominaisuuksia

  • Uimurikammio, jossa polttonestetaso pysyy vakaana uimurin ja neulaventtiilin avulla
  • Kaasuttimen kaulassa oleva kaasupolkimeen yhdistetty kaasuläppä, jolla kuljettaja säätää moottoriin virtaavan ilman määrää
  • Tyhjäkäyntipiiri, johon polttoneste tulee useimmiten pääsuuttimen jälkeen
  • Tyhjäkäyntipiirin polttonesteen määrää säätää tyhjäkäyntisuutin ja tyhjäkäynti-ilmasuutin
  • Tyhjäkäyntipiirin seosta säädetään seosruuvilla tai ilmaruuvilla
  • Tyhjäkäyntipiirin seoksen säätö ei tavallisissa kaasuttimissa vaikuta moottorin saamaan seokseen pääsuutinpiirin toimiessa
  • Kaasuläppää avattaessa purkautuu tyhjäkäyntisuuttimien säätämää seosta siirtymäporauksien tai -halkion kautta
  • Pääsuutinpiiri, johon kuuluu pääsuutin, seosputki, korjausilmasuutin, hajotin ja kurkku tai joissakin rakenteissa
  • Pääsuuttimen rinnalla tasaussuutin tai pääsuuttimen säätöneula jne.
  • Pääsuutinpiiristä purkautuu hajottimesta kurkun kapeimmalta kohdalta suuttimien säätämää esiseosta, kun kaasuläppää avataan niin paljon, että ilman virtausnopeus on riittävän voimakas
  • Useimmiten kalvo- tai mäntä tyyppinen kiihdytyspumppu suihkuttaa polttonestettä kaasuläppää avattaessa antamaan
  • Lisäpolttonestettä hyvää tehoa varten ja siksi ajaksi, kunnes polttonestettä ehtii purkautua pääsuutinpiiristä
  • Tehosuutinpiiri tai -piirit, joiden kautta purkautuu kaasuttimen kaulaan, kurkkuun tai pääsuuttimen kaivoon lisää polttonestettä moottorin kuormituksen ja/tai käyntinopeuden mukaan,
  • Kylmäkäynnistyspiiri, joka voi olla polttonesteseosta syöttävä lisäsuutinpiiri tai imuilmaa kuristava käynnistysläppä tai näiden yhdistelmä

Muuttuvakurkkuisen kaasuttimen rakenteellisina ominaisuuksia

Pääartikkeli: Muuttuvakurkkuinen kaasutin

  • Uimurikammio, jossa polttonestetaso pysyy vakaana uimurin ja neulaventtiilin avulla
  • Kaasuttimen kaulassa oleva kaasupolkimeen yhdistetty kaasuläppä, jolla kuljettaja säätää moottoriin virtaavan ilman määrää
  • Alipaineen mukaan liikkuva luisti, joka muuttaa kaasuttimen kurkun tilavuutta siten, että virtausnopeus kurkussa on lähes vakio koko moottorin käyntinopeusalueella kuormituksesta riippumatta
  • Luistiin kiinnitetty kartiomainen neula ja suutinputki, jonka kautta purkautuvan polttonesteen määrää neula säätää
  • Seosta säädetään yleensä muuttamalla suutinputken asentoa neulaan (tai neulan asentoa suutinputkeen nähden) nähden, jolloin säätö vaikuttaa moottorin saamaan seokseen kaikilla käyntinopeuksilla
  • Eräissä muuttuvakurkkuisissa kaasuttimissa on erillinen tyhjäkäyntipiiri ja joissakin jopa kiihdytyspumppu tai kuormituksen mukaan toimiva lisäpolttonestesyöttö
  • Yleensä kylmäkäynnistyspiiri toimii lisäpolttonestepiirinä, mutta joissakin malleissa on kuristusläppä

Tiukentuneet pakokaasupäästömääräykset ja katalysaattorien käyttöönotto asettivat entistä kovempia vaatimuksia polttonesteensyötön säätötarkkuudelle. Sen seurauksena kaasuttimet ovat saaneet väistyä autoista elektronisesti ohjattujen ruiskutusjärjestelmien tieltä.

Tunnettuja kaasuttimia

Katso myös

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Kaasutin-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.