Ford Cortina

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ford Cortina
Valmistaja ja valmistusmaa Ford,
Flag of the United Kingdom.svg.png Iso-Britannia
Valmistusaika 19621982
Luokka D-segmentti
Kori 2-ovinen Sedan
4-ovinen Sedan
5-ovinen Farmari
Moottori R4
Iskutilavuus
Teho
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Hintaluokka
Edeltäjä Ford Consul II
Seuraaja Ford Sierra
Saman luokan autoja Vauxhall Victor FD

Ford Cortina on ylemmän keskiluokan henkilöautomalli, jota valmistettiin Britannian Fordin toimesta vuosina 19621982 viiden sukupolven verran. Mallin nimi tulee italialaisen lomailu- ja talviurheilukeskuksen Cortina d'Ampezzon nimestä.


Cortina Mk.I (19621966)[muokkaa]

Cortina Mk.I

Pääartikkeli: Ford Cortina mk1

Ford Cortina sai melko myönteisen arvion, mutta perusmallin puutteena on vähäinen varustelu: konepeltiä ei voi lukita ja lämpömittari puuttuu. Nelisylinterisen 1198 cm³ rivimoottorilla varustettu Cortinan perusmalli kiihtyy 0-100 km/h 25,6 sekunnissa, huippunopeus 124,1 km/h [1]. Moottori on samaa alkuperää kuin Angliassa paitsi että sylinterin iskun pituutta on pidennetty.

Voimakkaammalla moottorilla varustettu Cortina GT tuli myyntiin keväällä 1963. Varustelua on parannettu, vakiovarusteita ovat kierroslukumittari, öljynpainemittari, lämpömittari ja latausjärjestelmän mittari. Konepelti jäi yhä lukottomaksi. Edessä ovat levyjarrut, mutta jarrutehostin puuttuu. Etuistuimia voi säätää vain pituussuunnassa, kaltevuutta ei voi säätää. GT:n 1500 cm³ moottorin suurin teho on 58 kW. Cortina GT kiihtyy 0-100 km/h 14,8 sekunnissa ja huippunopeus on 148,4 km/h [2].

Cortina Mk.II (19661970)[muokkaa]

Cortina Mk.II

Pääartikkeli: Ford Cortina mk2

Toisen sukupolven Ford Cortinaa valmistettiin 1 159 389 kappaletta. Perusmalli oli 1,2-litraisella moottorilla, tehokkain malli oli Lotus Cortina. Cortinaa valmistettiin eri maissa (Taiwan, Alankomaat, Australia, Uusi-Seelanti) sekä lisenssillä Etelä-Koreassa nimellä Hyundai Cortina.

Cortinan hyviä puolia ovat kuljetuskyky, isot sisätilat sekä hyvät ajo-ominaisuudet. Ilmanvaihto toimii hyvin, takapylväässä on ilmanvaihdon poistoaukot. Etuistuimet ovat epämiellyttävää ja hiostavaa muovia eikä niissä ole riittävästi sivuttaistukea. Auto on suhteellisen meluisa. Polttoainesäiliön korkki ja konepelti avataan ulkoa, lukkoa ei ole. Cortina 1600 kiihtyy 0–100 km/h 15,8 sekunnissa, huippunopeus on valmistajan mukaan 139 km/h. [3]

Cortina Mk.III (19701976)[muokkaa]

Cortina Mk.III

Pääartikkeli: Ford Cortina mk3

Kolmannen sukupolven Ford Cortinaa valmistettiin 1 126 599 kappaletta. Cortinaa valmistettiin eri maissa (Taiwan, Alankomaat, Australia, Uusi-Seelanti) sekä lisenssillä Etelä-Koreassa nimellä Hyundai Cortina.

Istuimet ovat hyvät, mutta 1600-mallissa ei ole pääntukia (2000-mallissa on pääntuet edessä). Hallintalaitteet ovat kevytkäyttöisiä, mutta takakulmia on hankala arvioida. Ajo-ominaisuudet ovat hyvät ja kaarreajo on tasapainoista, kuitenkin 1600-mallin heikohkot ensiasennusrenkaat vaikuttavat sivutuuliherkkyyteen. [4]

Ford Cortina 2000:ssa on korkeat pääntuelliset istuimet. Mittaristo on runsas. Ajo-ominaisuudet ovat hyvät, joskin velttoa jousitusta ja iskunvaimennusta moitittiin. Takana on jäykkä taka-akseli kierrejousin, pehmeä jousitus toimii hyvin. Kytkinpoljin ja jarrupoljin ovat raskaskäyttöisiä. Tuuletusjärjestelmä saisi toimia paremmin. Cortina 2000 kiihtyy 0–100 km/h 11,6 sekunnissa, huippunopeus on TM:n mukaan 168,3 km/h. Kulutus on suhteellisen alhainen, 7,0–10,5 litraa /100 km. [5]

Suomessa Ford Cortinaa myytiin melko paljon vuosina 1971–1972, myöhemmin Cortinan tuonti Englannista loppui kokonaan ja Suomeen tuotiin vain Länsi-Saksassa valmistettuja Fordeja kuten Taunuksia. Kotimaassaan Englannissa Cortina nousi rekisteröintitilastojen kärkeen 1972 ja se pysyi kärkipaikalla vuoteen 1981.

Cortina Mk.IV (19761979)[muokkaa]

Cortina Mk.IV

Pääartikkeli: Ford Cortina mk4

Cortina Mk.V (19791982))[muokkaa]

Cortina Mk.V

Pääartikkeli: Ford Cortina mk5

Lähteet[muokkaa]

  1. Tekniikan Maailma 12/1962
  2. Tekniikan Maailma 12/1965, koeajo
  3. Tekniikan Maailma 16/1968
  4. Tekniikan Maailma 9/1971
  5. Tekniikan Maailma 14/1971