Maastoauto
Maastoauto (ORV, Off-road Vehicle) on yleensä nelivetoinen suuri auto, joka on tarkoitettu kulkemaan tien ulkopuolella vaikeissa olosuhteissa, kuten mudassa ja liejussa. Kuitenkin myös pieniä malleja esiintyy, esimerkkeinä Lada Niva, Suzuki Jimny ja Daihatsu Rocky. Nykyisin suurin osa "maastoautoista" on crossovereita tai katumaastureita, joita ei ole suunniteltu vaativaa maastoajoa ajatellen. Maastoautot kuuluvat SUV-autoluokan alle.
Sisällysluettelo
Yleistä[muokkaa]
Tyypillisiä maastoauton merkkejä ovat neliveto, alennusvaihteet, tasauspyörästön lukot, korkea maavara ja muut maastossa liikkumista helpottavat varusteet. Vanhemmissa maastoautoissa jousitus on toteutettu yleensä jäykkien akseleiden avulla, joka mahdollistaa paremmat akseleiden joustovarat. Erillisrunko on edelleen kohtuullisen suosittu maastoautojen keskuudessa, vaikka siirtymää kohti monokokkirakennetta on ollut havaittavissa.
Maastoautot ovat välttämättömiä monissa kehitysmaissa, joissa monet tiet ovat vaikeakulkuisia. Teollisuusmaissa maasturit ovat usein ylellisesti varusteltuja ns. herrasmiesmaastureita, joilla ajetaan niiden maastokelpoisuudesta huolimatta enimmäkseen hyvin pinnoitetuilla teillä. Oma ääripäänsä on Hummer H1, joka kehitettiin HMMWV:stä (tunnetaan myös lempinimellä Humvee). Se on maastokelpoinen ajoneuvo, joka on alun perin kehitetty USA:n armeijan tarpeisiin. Myös Sisun A-45 (Tunnetaan myös nimellä Sisu Proto) on Suomalaisen maastokuorma-auto teknologian edelläkävijä.
EU direktiivi 87/403/ETY[muokkaa]
EU direktiivin 87/403/ETY mukaan ajoneuvo täyttää maastoauton kriteerit jos:
- ainakin yksi etu- ja yksi taka-akseli on suunniteltu samanaikaisesti vetäviksi (neliveto), mukaan lukien ajoneuvot, joissa toinen edellä mainituista akseleista voidaan kytkeä irti
- ajoneuvossa on ainakin yksi tasauspyörästön lukitusmekanismi tai vastaavan vaikutuksen tuottava mekanismi
- nousukyky on vähintään 30 % pelkälle ajoneuvolle laskettuna
Lisäksi auton täyttää tai ylittää vähintään viisi seuraavasta kuudesta kriteeristä:[1]
Lähestymiskulma | 25° |
---|---|
Jättökulma | 20° |
Ylityskulma | 20° |
Maavara etuakselin kohdalla | 180 mm |
Maavara taka-akselin kohdalla | 180 mm |
Maavara akselien välillä | 200 mm |
Maastoautoja[muokkaa]
- Dodge Ramcharger
- Hummer H1
- Jeep Wrangler
- Jeep Cherokee
- Jeep Grand Cherokee
- Ford Bronco
- International Scout II
- Kia Sportage I
- Kia Sorento (JC)
- Lada Niva
- Land Rover Defender
- Land Rover Discovery
- Mitsubishi Pajero
- Mitsubishi L200
- Nissan Patrol
- Nissan King Cab
- Nissan Terrano
- Range Rover
- Range Rover Classic
- SsangYong Rexton
- Sisu Defence
- Sisu Proto
- Sisu A-45
- Suzuki SJ 410, Suzuki Samurai
- Suzuki Jimny
- Suzuki Grand Vitara
- Toyota Land Cruiser
- Volkswagen Touareg (7L)
- Volvo C303
- UAZ
- Volkswagen Caravelle Synchro
Maastoautotyyppejä[muokkaa]
Nelivetoiset maastoautot Suomessa[muokkaa]
Suomessa on myyty eniten nelivetoisia maastoautoja vuonna 1983, lähes 4000 yksilöä. Nelivetoiset maastoautot olivat tuolloin autoverosta vapaita, jos niissä oli voiman ulosotto. Verovapaus perustui Puolustusvoimien toiveeseen saada maassa ylläpidettyä maastoautokantaa. Jo 1970-luvulla suunniteltiin autoveron kantamista myös maastoautoilta, mutta Puolustusvoimien toivomuksesta maastoautot jäivät vielä silloin verottomiksi.
Verovapaus kuitenkin loppui vuoden 1985 viimeisenä päivänä. Veroksi määrättiin henkilöautoja alhaisempi 30 % autovero 1.1.1986 alkaen. Veron kiristyksen taustalla oli maastoautojen ennätyksellinen myynti 1983. Valtiovarainministeriön virkamiehet kiinnittivät asiaan huomiota ja puhuivat "bulevardimaastureista" (Tekniikan Maailma 16/1984). Tuolloin käytettiin myös nimitystä "herrasmaasturi", jolla tarkoitettiin hyvin varusteltuja maastoautoja, joita käytettiin kuin raskaasti verotettuja henkilöautoja.
Ennen veron kantamista maastoautoja rekisteröitiin 1-6/1983 1965 yksilöä ja veron asettamisen jälkeen 1-6/1984 noin 750 yksilöä.
1.8.1990 maastoautojen vero nousi 50 prosenttiin, samalla vaatimus voimanulosotosta lopetettiin. Vuonna 1993 autoveron muutoksen yhteydessä maastoautojen veroetu poistui ja hallitus määräsi maastoautot verotettavaksi kuten henkilöautot 3.5.1993 alkaen. Täyden autoveron seurauksena nelivetoisten maastoautojen myynti romahti vuonna 1994. Sen jälkeen niiden myynti on vähitellen kasvanut. Vuonna 1994 rekisteröitiin vain 66 maastoautoa ja 1995 vain 59 maastoautoa.
Lähteet[muokkaa]
- Tekniikan Maailma 16/1984, autolisäsivut
- Tekniikan Maailma 12/1989
- Tekniikan Maailma 9/1996
- ↑ Euroopan Unioni: Neuvoston direktiivi 87/403/ETY – https://eur-lex.europa.eu/, 25. kesäkuu 1987. Viitattu: 1. maaliskuu 2024.