Ero sivun ”Mercedes-Benz M111 -moottori” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 28: Rivi 28:
 
|'''Seuraaja'''|| [[Mercedes-Benz M 271 -moottori|M 271 -moottori]]<br>(vuodesta 2002)
 
|'''Seuraaja'''|| [[Mercedes-Benz M 271 -moottori|M 271 -moottori]]<br>(vuodesta 2002)
 
|}
 
|}
 +
[[Tiedosto:M 111 E 18 2 Motor.jpg|right|thumb|250px|M 111 E 18 (1994)]]
 +
[[Tiedosto:M 111 E 18 3 Motor.jpg|right|thumb|250px|M 111 E 18 (1994)]]
  
 
'''M 111''' on [[Mercedes-Benz]]in valmistama [[Rivi-4|R4]]-[[Ottomoottori]], jonka ominaisuuksia ovat moniventtiilitekniikka ja sähköisesti ohjatut [[Ruiskutusjärjestelmä|polttoaineen ruiskutus]] sekä [[Sytytysjärjestelmä|sytytys]]. Moottoria on valmistettu neljällä eri iskutilavuudella: 1799-, 1998-, 2199- ja 2295 cm<sup>3</sup>.  Moottorin jakopää on ketjukäyttöinen.
 
'''M 111''' on [[Mercedes-Benz]]in valmistama [[Rivi-4|R4]]-[[Ottomoottori]], jonka ominaisuuksia ovat moniventtiilitekniikka ja sähköisesti ohjatut [[Ruiskutusjärjestelmä|polttoaineen ruiskutus]] sekä [[Sytytysjärjestelmä|sytytys]]. Moottoria on valmistettu neljällä eri iskutilavuudella: 1799-, 1998-, 2199- ja 2295 cm<sup>3</sup>.  Moottorin jakopää on ketjukäyttöinen.
Rivi 35: Rivi 37:
 
M 102 -moottoriin verrattuna M 111 oli kompaktimpi paketti ja sen valmistus pystyttiin hoitamaan samoilla työkaluilla kuin [[Mercedes-Benz OM 601 -moottori| OM 601 -dieselmoottorin]]. Valmistajan etuna tästä oli, että moottorilohkot voitiin kysynnän mukaan valmistaa joko otto- tai dieselversioiksi. Edeltäjänsä tavoim M 111:n [[Sylinterilohko|sylinterilohko]] on valurautaa ja [[Sylinterikansi|sylinterikansi]] kevytmetallivalua.
 
M 102 -moottoriin verrattuna M 111 oli kompaktimpi paketti ja sen valmistus pystyttiin hoitamaan samoilla työkaluilla kuin [[Mercedes-Benz OM 601 -moottori| OM 601 -dieselmoottorin]]. Valmistajan etuna tästä oli, että moottorilohkot voitiin kysynnän mukaan valmistaa joko otto- tai dieselversioiksi. Edeltäjänsä tavoim M 111:n [[Sylinterilohko|sylinterilohko]] on valurautaa ja [[Sylinterikansi|sylinterikansi]] kevytmetallivalua.
  
M 111 oli Mercedes-Benzin ensimmäinen moniventtiilikannella varustettu nelisylinterinen sarjatuotantomoottori. Tällainen kansi oli otettu käyttöön jo M 102 -moottorin yhteydessä, mutta sen käyttö rajoittui harvinaiseksi jääneiden W 201 -korimallin [[Mercedes-Benz 190|190E-2.3-16- ja 190E-2.5-16-Evo II]] -versioiden yhteyteen. Kaksi sylinterikannen yläpuolista [[Nokka-akseli|nokka-akselia]] saavat käyttövoimansa kaksirivisen ketjun välittämänä ja venttiilien avaaminen tapahtuu [[Hydrauliset venttiilinnostimet|hydraulisten painajien]] välityksellä. Useimmissa M 111 -moottorin varianteissa on kaksivaiheinen imupuolen nokka-akselin ajoitus ja [[Nakutusanturi|nakutustunnistin]]. Neliventtiilitekniikka yhdistettynä elektroniseen moottorinohjaukseen antoi M 111:lle edeltäjäänsä huomattavasti paremmat suoritusarvot ja pienemmän polttoaineenkulutuksen. Vuonna 1995 markkinoille tuotiin W 210 -sarjan [[Mercedes-Benz W210|E 230]] -malli, jonka voimanlähteenä oli M 111:n jatkokehitetty versio.
+
M 111 oli Mercedes-Benzin ensimmäinen moniventtiilikannella varustettu nelisylinterinen sarjatuotantomoottori. Tällainen kansi oli otettu käyttöön jo M 102 -moottorin yhteydessä, mutta sen käyttö rajoittui harvinaiseksi jääneiden W 201 -korimallin [[Mercedes-Benz 190|190E-2.3-16- ja 190E-2.5-16-Evo II]] -versioiden yhteyteen. Kaksi sylinterikannen yläpuolista [[Nokka-akseli|nokka-akselia]] saavat käyttövoimansa kaksirivisen ketjun välittämänä ja venttiilien avaaminen tapahtuu [[Hydrauliset venttiilinnostimet|hydraulisten painajien]] välityksellä. Useimmissa M 111 -moottorin varianteissa on kaksivaiheinen imupuolen nokka-akselin ajoitus ja [[Nakutusanturi|nakutustunnistin]]. Neliventtiilitekniikka yhdistettynä elektroniseen moottorinohjaukseen antoi M 111:lle edeltäjäänsä huomattavasti paremmat suoritusarvot ja pienemmän polttoaineenkulutuksen. Vuonna 1995 markkinoille tuotiin 210-sarjan [[Mercedes-Benz W210|E 230]] -malli, jonka voimanlähteenä oli M 111:n jatkokehitetty versio. Myös muut moottorit modifioitiin tämän version mukaisiksi. 1,8- ja 2,0-litraiset moottorit saivat ruiskujärjestelmänsä ohjaukseen kuumakalvo-ilmamassamittarin, siihenastisen mikroprosessorimittauksen sijaan. Molemmat moottoriversiot saivat myös muuttuva-ajoitteisen imupuolen nokka-akselin. Tämä ominaisuus oli tähän asti ollut vain 2,2-litraisissa moottoreissa.
 +
 
 +
M 111:sta valmistettiin myös 145 kW:n (197 hv) tehoinen versio, joka on varustettu [[Roots-ahdin|Roots]]-tyyppisellä ''Eaton M62'' -[[Ahdin|ahtimella]]. Koska Roots-ahtimella ei ole sisäistä ylipaineen muodostusta, voidaan ahdin kytkeä pois ajettaessa moottorin osakuormituksella. Näin ahdin ei vie moottorilta tarvitsemaansa käyttövoimaa. Ahdin kytkeytyy päälle voimaa vaativissa tilanteissa, kuten esim. täyskaasukiihdytyksissä, mutta koska sen käytännön voimantuotto alkaa hyvin alhaisilta kierroksilta, tämä päällekytketyminen saattaa jäädä kuljettajlta täysin huomaamatta. Roots-ahtimen hyötysuhde jää jonkin verran heikommaksi kuin jonkin toisen tyyppisen [[Mekaaninen ahdin|mekaanisen ahtimen]] ja sen aiheuttama melu on kovempaa. Koska ahdinta voidaan käyttää osa-aikaisesti, jäävät nämä huonotkin piirteet taka-alalle ja esim. melu on hallittavissa oikein toteutetulla vaimennuksella. Ensimmäinen mekaanisella ahtimella varustettua M 111 -moottoria käyttänyt  malli oli vuoden 1995 [[Internationale Automobil-Ausstellung|Frankfurtin autonäyttelyssä]] esitelty 202-sarjan [[Mercedes-Benz C W202|C 230 Kompressor]]. Vertailuna voidaan mainita, että Roots-ahtimella varustetun moottorin vääntömomentti on noin 25 prosenttia suurempi kuin vastaavan kokoisten, ahtamattomien moottoreiden.
  
 
== M111.920 ==
 
== M111.920 ==
Rivi 62: Rivi 66:
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
 
* [http://media.daimler.com/dcmedia/0-921-614820-49-1045433-1-0-0-0-0-0-11702-614318-0-1-0-0-0-0-0.html - media.daimler.com - Chronik: Vierzylindermotoren bei Mercedes-Benz und den Vorgängermarken]
 
* [http://media.daimler.com/dcmedia/0-921-614820-49-1045433-1-0-0-0-0-0-11702-614318-0-1-0-0-0-0-0.html - media.daimler.com - Chronik: Vierzylindermotoren bei Mercedes-Benz und den Vorgängermarken]
 +
* [http://media.daimler.com/dcmedia/0-921-865331-49-828223-1-0-0-828229-0-0-11702-614318-0-1-0-0-0-0-0.html - media.daimler.com - Die erste C-Klasse: Baureihe 202 (1993 bis 2000)]
 +
* [http://www.autosport.at/article4849.html - autosport.at - Die Geschichte des Otto-Motors bei Mercedes-Benz]
  
 
[[Luokka:Mercedes-Benz -moottorit|M111-moottori]]
 
[[Luokka:Mercedes-Benz -moottorit|M111-moottori]]

Versio 11. tammikuuta 2015 kello 19.43

Mercedes-Benz M 111
M111 E18 1 Motor.jpg
Automerkit ja mallit, joissa käytetty Mercedes-Benz:
Käyttöaika 19922006
Tyyppi R4 DOHC
Iskutilavuus 1799 – 2198 cm3
Venttiilit 16
Teho 90 kW (122 hv) –
142 kW (193 hv)
Vääntömomentti 170 Nm – 280 Nm
Edeltäjä M 102 -moottori
Seuraaja M 271 -moottori
(vuodesta 2002)
M 111 E 18 (1994)
M 111 E 18 (1994)

M 111 on Mercedes-Benzin valmistama R4-Ottomoottori, jonka ominaisuuksia ovat moniventtiilitekniikka ja sähköisesti ohjatut polttoaineen ruiskutus sekä sytytys. Moottoria on valmistettu neljällä eri iskutilavuudella: 1799-, 1998-, 2199- ja 2295 cm3. Moottorin jakopää on ketjukäyttöinen.

Moottori esiteltiin vuonna 1992 124-sarjan 200 E / 220 E -malleissa, M 102 -moottorin seuraajaksi. Vuonna 2002 M 111:n korvasi M 271 -moottori. M 111:n kehitystyön painopisteet olivat pehmeä käynti ja tasainen voimantuotto. Edeltäjäänsä verrattuna moottori antoi enemmän tehoa ja paremman vääntömomentin, pienemmällä polttoaineenkulutuksella. Kärjetön sytytysjärjestelmä vähensi moottorin huollontarvetta ja paransi sen toimintaa.

M 102 -moottoriin verrattuna M 111 oli kompaktimpi paketti ja sen valmistus pystyttiin hoitamaan samoilla työkaluilla kuin OM 601 -dieselmoottorin. Valmistajan etuna tästä oli, että moottorilohkot voitiin kysynnän mukaan valmistaa joko otto- tai dieselversioiksi. Edeltäjänsä tavoim M 111:n sylinterilohko on valurautaa ja sylinterikansi kevytmetallivalua.

M 111 oli Mercedes-Benzin ensimmäinen moniventtiilikannella varustettu nelisylinterinen sarjatuotantomoottori. Tällainen kansi oli otettu käyttöön jo M 102 -moottorin yhteydessä, mutta sen käyttö rajoittui harvinaiseksi jääneiden W 201 -korimallin 190E-2.3-16- ja 190E-2.5-16-Evo II -versioiden yhteyteen. Kaksi sylinterikannen yläpuolista nokka-akselia saavat käyttövoimansa kaksirivisen ketjun välittämänä ja venttiilien avaaminen tapahtuu hydraulisten painajien välityksellä. Useimmissa M 111 -moottorin varianteissa on kaksivaiheinen imupuolen nokka-akselin ajoitus ja nakutustunnistin. Neliventtiilitekniikka yhdistettynä elektroniseen moottorinohjaukseen antoi M 111:lle edeltäjäänsä huomattavasti paremmat suoritusarvot ja pienemmän polttoaineenkulutuksen. Vuonna 1995 markkinoille tuotiin 210-sarjan E 230 -malli, jonka voimanlähteenä oli M 111:n jatkokehitetty versio. Myös muut moottorit modifioitiin tämän version mukaisiksi. 1,8- ja 2,0-litraiset moottorit saivat ruiskujärjestelmänsä ohjaukseen kuumakalvo-ilmamassamittarin, siihenastisen mikroprosessorimittauksen sijaan. Molemmat moottoriversiot saivat myös muuttuva-ajoitteisen imupuolen nokka-akselin. Tämä ominaisuus oli tähän asti ollut vain 2,2-litraisissa moottoreissa.

M 111:sta valmistettiin myös 145 kW:n (197 hv) tehoinen versio, joka on varustettu Roots-tyyppisellä Eaton M62 -ahtimella. Koska Roots-ahtimella ei ole sisäistä ylipaineen muodostusta, voidaan ahdin kytkeä pois ajettaessa moottorin osakuormituksella. Näin ahdin ei vie moottorilta tarvitsemaansa käyttövoimaa. Ahdin kytkeytyy päälle voimaa vaativissa tilanteissa, kuten esim. täyskaasukiihdytyksissä, mutta koska sen käytännön voimantuotto alkaa hyvin alhaisilta kierroksilta, tämä päällekytketyminen saattaa jäädä kuljettajlta täysin huomaamatta. Roots-ahtimen hyötysuhde jää jonkin verran heikommaksi kuin jonkin toisen tyyppisen mekaanisen ahtimen ja sen aiheuttama melu on kovempaa. Koska ahdinta voidaan käyttää osa-aikaisesti, jäävät nämä huonotkin piirteet taka-alalle ja esim. melu on hallittavissa oikein toteutetulla vaimennuksella. Ensimmäinen mekaanisella ahtimella varustettua M 111 -moottoria käyttänyt malli oli vuoden 1995 Frankfurtin autonäyttelyssä esitelty 202-sarjan C 230 Kompressor. Vertailuna voidaan mainita, että Roots-ahtimella varustetun moottorin vääntömomentti on noin 25 prosenttia suurempi kuin vastaavan kokoisten, ahtamattomien moottoreiden.

M111.920

  • M111.920, 1799 cm3, 90 kW (122 hv) @ 5500 r/min, 170 Nm @ 4200 r/min (Moottoria on valmistettu vuosina 1994–2004 ja sitä on käytetty mm. C180-mallissa.)

M111.940

  • M111.941, 1998 cm3, 100 kW (136 hv) @ 5500 r/min, 190 Nm @ 4000 r/min
  • M111.944, 1998 cm3, Kompressor, 132 kW (180 hv) @5300r/min, 260 Nm @3800 r/min
  • M111.944, 1998 cm3, Kompressor, 141 kW (192 hv), 270 Nm

M111.950

  • M111.957, 1998 cm3, Kompressor, 120 kW (163 hv) @ 5300 r/min, 230 Nm @ 2500–4800 r/min

M111.960

  • M111.961, 2198 cm3, 110 kW (150 hv) @ 5500 r/min, 210 Nm @ 4000 r/min

M111.970

  • M111.974, 2295 cm3, 110 kW (150 hv) @ 5400 r/min 220 Nm @ 3700 r/min
  • M111.975, 2295 cm3, Kompressor, 142 kW (193 hv) @ 5300 r/min 280 Nm @ 2500 r/min

Lähteet