Ero sivun ”Monoposto” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(→Tärkeimpiä monopostoluokkia) |
(→Lähteet) |
||
| (9 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Monoposto''' (ital. "yksipaikkainen") on kilpa-autotyyppi, jossa on avonaiset pyörät ja yksi avonainen istumapaikka kuljettajalle keskellä [[auto]]a. Monopostot ovat käytännössä korittomia kilpa-autoja, joissa kuskin paikka on rungon sisällä. Suomen puhekielessä yksipaikkaisia avopyöräisiä kutsutaan tyypillisesti formuloiksi. Monopostot ovat usein keski[[moottori]]sia ja niissä on edessä ja takana ilmaa ohjaavat siivekkeet. [[FIA]]:lla on yksinoikeus "formula"-sanan käyttöön rata-autoilu-luokissa, joten vain sen alaiset monopostosarjat ovat virallisia formula-luokkia. Useimmat monopostosarjat ovat "yksityyppiluokkia", eli kaikki tallit ajavat saman valmistajan tekemällä rungolla. Lisäksi monissa sajoissa käytetään vain yhden valmistajan tekemää moottoria. [[Formula 1]] on nykyisin ainoa merkittävä monopostoluokka, jossa tallit tekevät/teettävät runkonsa itse ja moottorivalmistajia on useita. Monopostoilla ajetaan mäkiralleja lukuunottamatta vain moottoriradoilla. | + | '''Monoposto''' (ital. "yksipaikkainen") on kilpa-autotyyppi, jossa on yleensä avonaiset pyörät ja yksi avonainen istumapaikka kuljettajalle keskellä [[auto]]a. Monopostot ovat käytännössä korittomia kilpa-autoja, joissa kuskin paikka on rungon sisällä. Suomen puhekielessä yksipaikkaisia avopyöräisiä kutsutaan tyypillisesti formuloiksi. Monopostot ovat usein keski[[moottori]]sia ja niissä on edessä ja takana ilmaa ohjaavat siivekkeet. [[FIA]]:lla on yksinoikeus "formula"-sanan käyttöön rata-autoilu-luokissa, joten vain sen alaiset monopostosarjat ovat virallisia formula-luokkia. Useimmat monopostosarjat ovat "yksityyppiluokkia", eli kaikki tallit ajavat saman valmistajan tekemällä rungolla. Lisäksi monissa sajoissa käytetään vain yhden valmistajan tekemää moottoria. [[Formula 1]] on nykyisin ainoa merkittävä monopostoluokka, jossa tallit tekevät/teettävät runkonsa itse ja moottorivalmistajia on useita. Monopostoilla ajetaan mäkiralleja lukuunottamatta vain moottoriradoilla. |
== Monopostojen historiaa == | == Monopostojen historiaa == | ||
[[Tiedosto:Ferrari F14 T (Fernando Alonso 2014 Jerez test (28-31 Jan) Day 3 1).jpg|250px|thumb|Fernando Alonso 2014 Ferrari F14 T -autollaan Jerezin moottoriradalla]] | [[Tiedosto:Ferrari F14 T (Fernando Alonso 2014 Jerez test (28-31 Jan) Day 3 1).jpg|250px|thumb|Fernando Alonso 2014 Ferrari F14 T -autollaan Jerezin moottoriradalla]] | ||
[[Tiedosto:Mercedes-Benz-W196.jpg|right|thumb|250px|[[Mercedes-Benz W196]] Hopeanuoli]] | [[Tiedosto:Mercedes-Benz-W196.jpg|right|thumb|250px|[[Mercedes-Benz W196]] Hopeanuoli]] | ||
| − | *[[1921]] – [[1939]] ajetussa Grand Prix -sarjassa alkoi muodostua monopostojen perusrakenne; autot olivat lokasuojattomia, joissa kuljettaja istui | + | *[[1921]] – [[1939]] ajetussa Grand Prix -sarjassa alkoi muodostua monopostojen perusrakenne; autot olivat lokasuojattomia, joissa kuljettaja istui keskellä painopisteen keskittämiseksi. [[1923]] [[Karl Benz]] esitteli [[Benz]] Tropfenwagenin ("pisara-auto"), jossa 2-litrainen 6-sylinterinen rivimoottori oli asennettu kuljettajan taakse. [[1929]] ajettiin ensimmäinen [[Monacon GP]]. |
*[[1933]] [[Auto Union]] aloitti keskimoottoristen kilpa-autojensa kehittelyn [[Ferdinand Porsche]]n johdolla. [[1935]] GP-autoilun Euroopan mestaruusarjan käynnistyttyä uudelleen kahden vuoden tauon jälkeen, nähtiin hopeiset Auto Union -kilpurit taistelemassa moottoriradoilla kärkisijoista [[Mercedes-Benz]]ien rinnalla. Saksalaismerkit hallitsivat kilpailuja vuoteen [[1939]] asti, jolloin toinen maailmansota lopetti kilpa-autoilun Euroopasta. | *[[1933]] [[Auto Union]] aloitti keskimoottoristen kilpa-autojensa kehittelyn [[Ferdinand Porsche]]n johdolla. [[1935]] GP-autoilun Euroopan mestaruusarjan käynnistyttyä uudelleen kahden vuoden tauon jälkeen, nähtiin hopeiset Auto Union -kilpurit taistelemassa moottoriradoilla kärkisijoista [[Mercedes-Benz]]ien rinnalla. Saksalaismerkit hallitsivat kilpailuja vuoteen [[1939]] asti, jolloin toinen maailmansota lopetti kilpa-autoilun Euroopasta. | ||
*[[1950]] käynnistyi tärkein monopostoluokka [[Formula 1]]. | *[[1950]] käynnistyi tärkein monopostoluokka [[Formula 1]]. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
*[[1968]] [[Lotus]] käytti [[Lotus 49]]-autossaan ensimmäistä kertaa ilmanohjaimia [[Graham Hill]]in voittaessa tuolloin maailmanmestaruuden. Muihinkin F1-autoihin kuten [[Matra]] MS10 alkoi ilmestyä sittemmin ilmestyä siivekkeitä. | *[[1968]] [[Lotus]] käytti [[Lotus 49]]-autossaan ensimmäistä kertaa ilmanohjaimia [[Graham Hill]]in voittaessa tuolloin maailmanmestaruuden. Muihinkin F1-autoihin kuten [[Matra]] MS10 alkoi ilmestyä sittemmin ilmestyä siivekkeitä. | ||
*[[2014]] alkoi sähkömonopostojen [[Formula E]]-sarja | *[[2014]] alkoi sähkömonopostojen [[Formula E]]-sarja | ||
| + | *[[2018]] Formula 1 ja Formula 2 sekä [[Formula E]] -autoihin tulee ''halo''-turvakaari kuljettajan päänsuojaksi. | ||
== Tärkeimpiä monopostoluokkia == | == Tärkeimpiä monopostoluokkia == | ||
* [[Formula 1]] ([[1950]] –) | * [[Formula 1]] ([[1950]] –) | ||
| − | * [[Formula 2]] ([[1948]] –, Euroopan mestaruusarvolla [[1967]] – [[1984]]) ([[2009]] – [[2012]]) ([[2017]] – | + | * [[Formula 2]] ([[1948]] –, Euroopan mestaruusarvolla [[1967]] – [[1984]]) ([[2009]] – [[2012]]) ([[2017]] –) |
| − | * [[Indycar]] - sarjan tunnetuin osakilpailu on [[Indianapolis 500|Indy 500]] (alkuaikoina | + | * [[Indycar]] - sarjan tunnetuin osakilpailu on [[Indianapolis 500|Indy 500]] (alkuaikoina joillain kuljettajilla oli autonsa kyydissään mekaanikko) |
* [[Indy Lights]] | * [[Indy Lights]] | ||
* [[Formula E]] merkittävin täys[[sähköauto]]jen kilpasarja | * [[Formula E]] merkittävin täys[[sähköauto]]jen kilpasarja | ||
* [[Dragster]]it eli avonaiset [[kiihdytysauto]]t, jotka yltävät jopa yli 500 km/h -nopeuksiin. | * [[Dragster]]it eli avonaiset [[kiihdytysauto]]t, jotka yltävät jopa yli 500 km/h -nopeuksiin. | ||
* [[Karting]] eli [[mikroauto]]ilu; yksinkertaisin ja halvin monopostosarja, josta suurin osa rata-autolijoista on aloittanut uransa | * [[Karting]] eli [[mikroauto]]ilu; yksinkertaisin ja halvin monopostosarja, josta suurin osa rata-autolijoista on aloittanut uransa | ||
| − | + | * [[Nopeusennätysauto]]t | |
== Tärkeimpiä monopostokilpailuja == | == Tärkeimpiä monopostokilpailuja == | ||
| Rivi 26: | Rivi 27: | ||
* [[Indianapolis 500|Indy 500]] | * [[Indianapolis 500|Indy 500]] | ||
Molemmat kilpailut voittaneet kuljettajat ovat: [[Graham Hill]] ja [[Juan Pablo Montoya]]. Kilpailut eroavat toisistaan mm. siinä, että Monacon GP:hen lähdetään paikoiltaan lähtöruudukosta, kun taas Indy 500 -kilpailuun startataan lentävällä lähdöllä pacecarin takaa. | Molemmat kilpailut voittaneet kuljettajat ovat: [[Graham Hill]] ja [[Juan Pablo Montoya]]. Kilpailut eroavat toisistaan mm. siinä, että Monacon GP:hen lähdetään paikoiltaan lähtöruudukosta, kun taas Indy 500 -kilpailuun startataan lentävällä lähdöllä pacecarin takaa. | ||
| + | |||
| + | == Monopostourheiluautot == | ||
| + | Jotkin liikenteeseen hyväksytyt [[urheiluauto]]t ovat myös yksipaikkaisia monopostoja; tällaisian ovat mm. [[Caparo T1]], [[Vanwall]] GPR V12 ja [[Yamaha]] OX99-11. | ||
== Ulkoiset linkit == | == Ulkoiset linkit == | ||
| Rivi 32: | Rivi 36: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
{{fiWikipedia|Monacon_Grand_Prix}} | {{fiWikipedia|Monacon_Grand_Prix}} | ||
| − | + | {{fiWikipedia|Avorenkainen_auto}} | |
| + | {{EngWikipedia|2018–19_Formula_E_season}} | ||
{{EngWikipedia|Matra_MS10}} | {{EngWikipedia|Matra_MS10}} | ||
{{EngWikipedia|Triple_Crown_of_Motorsport}} | {{EngWikipedia|Triple_Crown_of_Motorsport}} | ||
| + | {{EngWikipedia|Yamaha_OX99-1}} | ||
Nykyinen versio 30. tammikuuta 2018 kello 17.02
Monoposto (ital. "yksipaikkainen") on kilpa-autotyyppi, jossa on yleensä avonaiset pyörät ja yksi avonainen istumapaikka kuljettajalle keskellä autoa. Monopostot ovat käytännössä korittomia kilpa-autoja, joissa kuskin paikka on rungon sisällä. Suomen puhekielessä yksipaikkaisia avopyöräisiä kutsutaan tyypillisesti formuloiksi. Monopostot ovat usein keskimoottorisia ja niissä on edessä ja takana ilmaa ohjaavat siivekkeet. FIA:lla on yksinoikeus "formula"-sanan käyttöön rata-autoilu-luokissa, joten vain sen alaiset monopostosarjat ovat virallisia formula-luokkia. Useimmat monopostosarjat ovat "yksityyppiluokkia", eli kaikki tallit ajavat saman valmistajan tekemällä rungolla. Lisäksi monissa sajoissa käytetään vain yhden valmistajan tekemää moottoria. Formula 1 on nykyisin ainoa merkittävä monopostoluokka, jossa tallit tekevät/teettävät runkonsa itse ja moottorivalmistajia on useita. Monopostoilla ajetaan mäkiralleja lukuunottamatta vain moottoriradoilla.
Sisällysluettelo
Monopostojen historiaa[muokkaa]
_Day_3_1).jpg)
Mercedes-Benz W196 Hopeanuoli
- 1921 – 1939 ajetussa Grand Prix -sarjassa alkoi muodostua monopostojen perusrakenne; autot olivat lokasuojattomia, joissa kuljettaja istui keskellä painopisteen keskittämiseksi. 1923 Karl Benz esitteli Benz Tropfenwagenin ("pisara-auto"), jossa 2-litrainen 6-sylinterinen rivimoottori oli asennettu kuljettajan taakse. 1929 ajettiin ensimmäinen Monacon GP.
- 1933 Auto Union aloitti keskimoottoristen kilpa-autojensa kehittelyn Ferdinand Porschen johdolla. 1935 GP-autoilun Euroopan mestaruusarjan käynnistyttyä uudelleen kahden vuoden tauon jälkeen, nähtiin hopeiset Auto Union -kilpurit taistelemassa moottoriradoilla kärkisijoista Mercedes-Benzien rinnalla. Saksalaismerkit hallitsivat kilpailuja vuoteen 1939 asti, jolloin toinen maailmansota lopetti kilpa-autoilun Euroopasta.
- 1950 käynnistyi tärkein monopostoluokka Formula 1.
- 1957 Cooper toi ensimmäiset keskimoottoriset kilpa-autot, joissa oli paloruiskun moottori F1-sarjaan.
- 1959 Jack Brabham voitti Monacon GP:n keskimoottorisella Cooper-Climaxillaan. Tämän jälkeen muutkin F1-valmistajat alkoivat siirtyä keskimoottorisiin autoihin.
- 1968 Lotus käytti Lotus 49-autossaan ensimmäistä kertaa ilmanohjaimia Graham Hillin voittaessa tuolloin maailmanmestaruuden. Muihinkin F1-autoihin kuten Matra MS10 alkoi ilmestyä sittemmin ilmestyä siivekkeitä.
- 2014 alkoi sähkömonopostojen Formula E-sarja
- 2018 Formula 1 ja Formula 2 sekä Formula E -autoihin tulee halo-turvakaari kuljettajan päänsuojaksi.
Tärkeimpiä monopostoluokkia[muokkaa]
- Formula 1 (1950 –)
- Formula 2 (1948 –, Euroopan mestaruusarvolla 1967 – 1984) (2009 – 2012) (2017 –)
- Indycar - sarjan tunnetuin osakilpailu on Indy 500 (alkuaikoina joillain kuljettajilla oli autonsa kyydissään mekaanikko)
- Indy Lights
- Formula E merkittävin täyssähköautojen kilpasarja
- Dragsterit eli avonaiset kiihdytysautot, jotka yltävät jopa yli 500 km/h -nopeuksiin.
- Karting eli mikroautoilu; yksinkertaisin ja halvin monopostosarja, josta suurin osa rata-autolijoista on aloittanut uransa
- Nopeusennätysautot
Tärkeimpiä monopostokilpailuja[muokkaa]
Molemmat kilpailut voittaneet kuljettajat ovat: Graham Hill ja Juan Pablo Montoya. Kilpailut eroavat toisistaan mm. siinä, että Monacon GP:hen lähdetään paikoiltaan lähtöruudukosta, kun taas Indy 500 -kilpailuun startataan lentävällä lähdöllä pacecarin takaa.
Monopostourheiluautot[muokkaa]
Jotkin liikenteeseen hyväksytyt urheiluautot ovat myös yksipaikkaisia monopostoja; tällaisian ovat mm. Caparo T1, Vanwall GPR V12 ja Yamaha OX99-11.
Ulkoiset linkit[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Monacon_Grand_Prix-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Avorenkainen_auto-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian 2018–19_Formula_E_season-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Matra_MS10-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Triple_Crown_of_Motorsport-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Yamaha_OX99-1-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
