Mercedes-Benz G-sarja

Mercedes-Benz G
Valmistaja ja valmistusmaa	Magna Steyr Fahrzeugtechnik AG & Co KG Graz, Itävalta
Valmistusaika	1979 –
Luokka	Maastoauto
Kori	Kombi, pakettiauto, cabriolet
Moottori	Ottomoottorit: 2,0 – 6,3 l (66 – 450 kW) Dieselmoottorit: 2,4 – 4,0 l (53 – 184 kW)
Pituus	4212 – 5317 mm
Leveys	2007 – 2251 mm
Korkeus	1931 – 2053 mm
Akseliväli	2400 – 3428 mm
Tyhjäpaino	2275 – 2580 kg

Pääartikkeli: Mercedes-Benz

G-sarja (myös G-malli; G tulee saksankielen sanasta Geländewagen, suomeksi maastoauto) on saksalaisen Mercedes-Benz -merkin alla vuodesta 1979 lähtien valmistettu mallisarja. Esittelynsä jälkeen malli ei juurikaan näytä muuttuneen, mutta se on elinkaarensa aikana sanut osakseen lukuisia parannuksia ja päivityksiä. Nämä liittyvät kuitenkin pääasiassa moottoreiden, sisustuksen ja turvavarusteiden ajantasaistamiseen.

Yleistä

G-sarjan mallit valmistetaan Magna Steyrin tehtailla, Itävallan Grazissa, hyvin pitkälle käsityövaltaisesti, joten valmistusmäärät ovat suhteellisen pienet, noin 4000 - 6000 kappaletta vuodessa.

Siviilimarkkinoille G-sarjasta valmistetaan kolmea eri korimallia: kaksiovista cabrioletia, umpikorista kolmiovista (Station kurz)- ja umpikorista viisiovista (Station lang) -mallia. Alkuperäistä versiota W 460 valmistettiin vuoteen 1990 asti, jonka jälkeen alettiin valmistaa kahta eri mallia, asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin; varustukseltaan riisutumpi ja ammattikäyttäjille suunnattu W 461 sekä varustukseltaan korkeatasoisempi ja mm. jatkuvalla nelivedolla varustettu W 463. Tunnus W 462 tarkoittaa kreikkalaisen ELBO:n, CKD-sarjasta, kokoamaa W461-mallia.

Edellämainittujen lisäksi on W 461-mallista ollut vuodesta 2001 lähtien tarjolla erikoismalli G 270 CDI Worker. Tämä malli on varustettu 2,7-litraisella, viisisylinterisellä Mercedes-Benz OM 612 -rivimoottorilla, jonka teho on 115 kW (156 hv) ja vääntömomentti 400 Nm. Vuodesta 2007 tarjolla on ollut myös OM 642 -V6 moottorilla varustettu G 280 CDI -malli, mutta sen asiakaskunta on rajattu viranomais-, kunnallis- ja sotilaskäyttöön.

Vuoden 2009 toukokuussa tuli tarjolle yksityishenkilöille, aluksi rajoitettuna sarjana, suunnattu W 461-variantti Edition Pur, joka on teknisesti samankaltainen G 280 CDI:n sekä G 280/300 (Euro5) CDI Professional -mallien kanssa. Mallin tekniikka on kombinaatio W 463:n käyttöominaisuuksia, yhdistettynä W 461:n parempaan maavaraan ja kahluukykyyn. Vaativia olosuhteita varten tämä malli on saatavilla myös OM 642 -moottorin Euro 3 -päästöluokiteltuna versiona.

Korivaihtoehtoina ovat Station lang- ja umpipakettiauto, 2850 mm:n akselivälillä sekä 3428 mm:n akselivälin alusta, tehdastekoisella lavalla tai ilman.

Joillain markkina-alueilla mallia myydään nimellä Puch G. Mallin pääkilpailijana, päivittäiskäyttöön soveltuvien maastoautojen luokassa, voitaneen pitää Land Rover Defenderiä.

• 

  W 460, 1979–1990

• 

  Suomen Puolustusvoimien sairaankuljetusauto

• 

  Puch G

Historiaa

Vuonna 1972 Daimler-Benz ja itävaltalainen ajoneuvovalmistaja Steyr-Daimler-Puch (nyk. Magna Steyr) solmivat sopimuksen maastoajoneuvon kehittämisestä. Ajatus oli lähtöisin Iranin silloiselta hallitsijalta, šaahi Mohammad Reza Pahlavilta, joka omisti 18 % Daimler-Benzin osakkeista. Hänen näkemyksenään oli, että auton tulisi olla riittävän robusti, jotta se voisi toimia Iranin rajavartiolaitoksen tehtävissä ja kuitenkin sen verran "sivistynyt", että se soveltuisi myös yhteiskunnan yläluokan metsästyskäyttöön. Alusta asti oli toiveena, että myös silloisen Länsi-Saksan puolustusvoimat (Bundeswehr), olisi mahdollinen asiakas. Malli herättikin siellä suurta kiinnostusta, mutta mm. kustannussyistä Bundeswehrin valinnaksi tuli tuolloin VW Iltis. Vuonna 1975 suunnitelmat olivat niin pitkällä, että päätös sarjatuotannon aloittamisesta voitiin lyödä lukkoon. Mallin valmistuspaikaksi valittiin Steyr-Daimler-Puchin tehdas Itävallan Grazissa, koska suurin osa mallin suunnittelusta oli tehty siellä. G-mallin valmistus tapahtuu edelleen samalla tehtaalla, pitkälti käsityönä. Tuotannon lisäksi Grazissa on vuodesta 1992 lähtien tapahtunut myös mallin jatkokehitys.

G-mallin kehitystyön kulmakivenä on alusta asti ollut tekninen kestävyys ja luotettavuus, yhdistettynä mahdollisimman hyvään maastoliikkuvuuteen. Perustana on tikapuutyyppinen runko, joka koostuu kahdesta pitkittäisestä U-profiilipalkista jotka on yhdistetty toisiinsa poikittaispalkeilla. Alusta perustuu jäykille akseleille, joista kumpikin on tuettu kahden pitkittäistukivarren ja yhden kolmiotukivarren avulla. Vahvat kierrejouset ja niiden pitkät joustomatkat varmistavat hyvän akselikiertymän ja suuren maavaran. Kolme sataprosenttista tasauspyörästölukkoa ja maastoajovälitys takaavat erinomaisen pidon maastossa. Hyvien maasto-ominaisuuksiensa johdosta G-malli on saavuttanut siviilimaailmassa suuren suosion off-road harrastajien, metsästäjien ja esim. hevostraileria vetävien henkilöiden keskuudessa. Lukuisa joukko erilaisia viranomaisyhteisöjä, kuten asevoimat, palokunnat, avustusjärjestöt sekä YK:n eri organisaatiot ympäri maailman, käyttävät G-mallin Wolf-versiota, joka on siviiliversiosta poikkeava etenkin voimansiirron järjestelyjen suhteen.

Vuoden 1979 kevyimmän teholuokan versiona oli nelisylinterisellä, 53 kW:n (72 hv), 2,4-litraisella Mercedes OM 616 -dieselmoottorilla varustettu malli. Huippunopeutena tällä oli 117 km/h. Suosituimmaksi malliksi nousi 300 GD, joka oli varustettu 3-litraisella, viisisylinterisellä OM 617 -moottorilla. Tehokkain malli oli 115 kW:n (156 hv) M 110-moottorilla varustettu 280 GE. 300 GD -mallista oli suunnitteilla 300 GD Turbodiesel -versio, joka ei kuitenkaan toteutunut, koska uudemman sukupolven moottorit tulivat korvaamaan ikääntyvät voimanlähteet. G-mallin ensimmäistä sarjaa valmistettiin erikoistilauksena OM 617 A (A = Abgas angetriebener Lader, pakokaasuahdin) -moottorilla varustettu, rajoitettu erä. Vuonna 1981 valinnaiseksi varusteeksi, 280 GE- ja 300 GD -malleihin, tuli Mercedes-Benzin kevyissä tavara-autoissaan käyttämä automaattivaihteisto.

Vuonna 1983 belgialainen kilpa-ajaja Jacky Ickx saavutti G-mallilla Pariisi-Dakar -rallin voiton. Seuraavana vuonna mallistoon lisättiin irrotettavalla katteella varustettu Cabrio. Vuonna 1986 G-malli varustettiin määrätyille markkina-alueille katalysaattorilla.

Vuonna 1990 esiteltiin W 463 -sarja. Vuodesta 1992 lähtien W 461 korvasi vanhemman W 460:n. Vuotta myöhemmin esiteltiin kahdeksansylinterisellä V-moottorilla varustettu erikoismalli 500 GE. Samaan aikaan koko Mercedes-Benz -malliston analoginen mallimerkintä muuttui, esim. aiemmasta 290 GD:stä tuli nyt G 290 D. Vuonna 2001 W 461 -mallin valmistus lopetettiin. Tämä sotilas- ja viranomaiskäyttöön suunnattu malli korvattiin W 463 -mallilla jonka neliveto on perinteiseen tapaan erikseen käsin kytkettävissä. Vuodesta 2009 W 461 on ollut jälleen saatavilla, myös yksityisasiakkaille, aluksi rajoitetun valmistusmäärän G 280 CDI Edition.Pur -mallina ja vuodesta 2010 lähtien nimellä G Professional. W 463 -sarjassa on uusia moottoreita otettu vähitellen käyttöön; Vuonna 1999 markkinoille tuli ensimmäinen, 260 kW:n (354 hv) tehoisella, vapaastihengittävällä V8-moottorilla varustettu AMG-malli. Nykyisin G-sarjan moottorivalikoimaan kuuluvat modernit CDI-moottorit. 2000-luvun alun tehokkaimmat versiot olivat 184 kW:n (250 hv) dieselmoottorinen G 400 CDI sekä 350 kW:n (476 hv) bensiinimoottorinen, vuonna 2004 markkinoille tullut G 55 AMG. Harvinaisempana mallina mainittakoon kaksitoistasylinterisellä, 6,3-litraisella moottorilla varustettu, seitsemänpaikkainen, Lang-alustalle valmistettu G 63 AMG, joita valmistettiin vain 13 kappaletta.

Vuonna 2006 valinnaisten varusteiden listalle tulivat ksenon-ajovalot. Mallivalikoima rajattiin siten, että siihen kuuluu neljä moottoriversiota (G 350 BlueTEC, G 500, G 63 AMG, G 65 AMG) ja vain yksi korimalli. Lyhytakselivälisen mallin valmistus lopetettiin vuonna 2012 ja avomallin vuonna 2013. Samaan aikaan G 55 AMG -malli siirrettiin pitkäakseliväliselle alustalle ja sen moottorin tehoksi tuli 373 kW (507 hv). Dieselversion moottorin teho on 155 kW (211 hv), 5,5-litraisella M 273 V8-moottorilla varustetun G 500:n teho on 285 kW (388 hv).

Ranskan armeijan käytössä ollut, vuosina 1981 - 1988 valmistettu Peugeot P4 VLTT (Voiture Légère Tous Terrains) valmistettiin G-mallin koria ja runkoa hyödyntäen, mutta voimanlähteenä tässä mallissa oli Indénor XD2 -dieselmoottori, myös vaihteisto ja akselit olivat Peugeotin valmistamia.

Lähteet

Suomen maahantuojan sivut]
Mercedes-Benz Consult Graz – Leistungen – Erfolgsgeschichte. Mercedes-benz-consult-graz.at. Abgerufen am 17. Mai 2010.
Modellgeschichte: Die Evolution des „G“ | Daimler Global Media Site > Mercedes-Benz Cars > Mercedes-Benz Pkw > G-Klasse. Media.daimler.com. 13. Februar 2009. Abgerufen am 17. Mai 2010.