Mercedes-AMG GmbH
Mercedes-AMG GmbH | |
---|---|
![]() | |
Yrityksen perustusmaa ja paikka | ![]() |
Tuotannon aloitus | 1967 |
Autokonserni | Daimler AG |
Vuotuinen valmistusmäärä | 99 235 (2016) |
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa | |
Suomen maahantuoja | Veho Group Oy Ab |
Suosituin malli |
Mercedes-AMG GmbH on Daimler AG:n tytäryhtiö ja Mercedes-Benzin suorituskykyisimpien automallien valmistaja. Yhtiö liitettiin Daimler-konserniin vuonna 1999, kun silloinen DaimlerChrysler osti sen. Aiemmin yhtiö toimi itsenäisenä pelkästään nimellä AMG vuodesta 1967 lähtien.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa]
Alkuvaiheet[muokkaa]
Mercedes-Benz kehitti 1960-luvun alussa 220 SE/300 SE -malliin kilpamoottoria, jonka parissa tuotekehitysosastolla työskentelivät insinööreinä myös Hans-Werner Aufrecht ja Erhard Melcher. Aufrecht oli moottorin dynamometri-insinööri, ja Melcher oli puolestaan armoitettu virittäjävelho ja tunnettu motocross-kuljettaja.[1] AMG Motorenbrau und Entwicklungsgessellschaft mbH:n perustivat Hans Werner Aufrecht ja Erhard Melcher 1967 ja yhtiön lyhenne AMG tulee sanoista Aufrecht Melcher Großaspach. Viimeinen kirjain saatiin Aufrechtin syntymäkaupungin, Großaspachin, nimestä. Alunperin yhtiö perustettiin kehittämään kilpa-autojen moottoreita Burgstall an der Murrin kaupungissa (nykyisessä Burgstettenissa) silloisessa Länsi-Saksassa. Aluksi yhtiö viritti 300 SE:n moottoreita kilpa-autoiluasiakkaille. Moottoriurheilu ja katumallien viritys ovat aina olleet yhtiön kaksi peruspilaria. 1969 yhtiö viritti Mercedes-Benz 250:n 130 hv:sta 185:een korvaamalla kaasuttimen suihkutuksella. 1971 yhtiö nosti 300 SEL 6.3:n tehon 250 hv:sta 280:een. Saman vuonna firma teki myös läpimurtonsa 24-tunnin kisassa Spa-Francorchampsin radalla, jossa sen valmistama MB 300 SEL 6.8 AMG voitti luokkansa sijoittuen kokonaiskilpailussa toiseksi (kokonaiskilpailun voitti Ford Capri RS). Tämän jälkeen AMG oli laajalti tunnettu ja yhtiö alkoi kasvaa tarjoten moottoriviritysten lisäksi myös mm. kevytmetallivanteita Mercedes-Benzin malleihin.
Muutto Affalterbachiin ja yhteistyön tiivistäminen Mercedes-Benzin kanssa[muokkaa]
Vuonna 1976 muutettiin suurempiin tiloihin Affalterbachiin, jossa aloitettiin myös muokattujen moottorien kasaaminen 1984 ja vuonna 1985 avattiin toisen tehdas ja palkattiin 100. työntekijä. AMG:n ja Mercedeksen yhteistyö moottoriurheilupuolella alkoi 1988 DTM-sarjassa. Ensimmäinen AMG:n kokoama moottori oli 5,0-litrainen M117.965 4-venttiilikannella 500 SEC:hen.
Vuoden 1990 lokakuussa Mercedes ja AMG olivat jo solmineet yhteistyösopimuksen, jossa ne sopivat henkilöautojen kehitystyön, valmistuksen, myynnin ja huollon tapahtumisesta läheisessä yhteistyössä. Sopimus avasi AMG:lle aivan uusia mahdollisuuksia, kun sen malleja alettiin myydä Mercedes-Benzin jälleenmyyjäverkoston kautta. Ensimmäinen tämän sopimuksen perusteella syntynyt malli oli C 36 AMG, joka esiteltiin vuonna 1993 AMG:n saadessa Saksan patentti- ja rekisterihallinto Deutsches Patent- und Markenamtilta rekiteröidyn tuotemerkin lyhenne "AMG":hen. Se oli rakennettu AMG:n "One Man, One Engine" -periaatteen mukaisesti. Mallia valmistettiin yhteensä 5.000 kappaletta aina vuoteen 1997 asti. Pian avattiin myös kolmas tehdas ja työntekijöitä oli jo 400. 1999 nimi muuttui nykyiseen muotoonsa, kun DaimlerChrysler teki siitä tytäryhtiönä hallitsevalla osakkuudella. Vuonna 2000 alkoi tehdasalueella toimitilojen laajennus. 2005 laajennukset valmistuivat ja AMG päatyi kokonaan Mercedes-Benzin emoyhtiön hallintaan.
Omien automallien valmistuksen sekä F1-toiminnan aloittaminen[muokkaa]
Moottoriurheilu on edeleen tärkeä osa firman toimintaa. SLS AMG menestyi urheiluautojen kestävyysajoissa kunnes sen korvasi Mercedes-AMG GT. AMG-Mersut ovat näkyvästi esillä myös Formula 1:n MM-sarjassa. SLK 55 AMG -mallia käytettiin vuodesta 2004 lähtien virallisena turva-autona ja C 55 AMG -farmaria lääkintäautona. E-sarjan autoa käytettiin ensimmäisen kerran lääkintäautona jo vuonna 1984. Vuonna 2012 Mercedeksen F1 talli otti nimekseen Mercedes AMG Petronas F1 Team ja moottoreita F1 toimittava osasto sai nimen Mercedes AMG High Performance Powertrains. Samana vuonna julkistettiin ”AMG Performance 50” -strategia. AMG Performance 50 -suunnitelmassa AMG-mallien tuotantoa ja myyntiä kasvatetaan nopeaan tahtiin muun muassa mallistoa laajentamalla. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä yhtiön myynti kasvoi kolmanneksella ja alkuvuosi oli AMG:n kaikkien aikojen paras. 2010 alkoi ensimmäisen oman automallin Mercedes-Benz SLS AMG:n tuotanto.
2014 yhtiö hankkii omistukseensa 25% moottoripyörävalmistaja MV Agustasta.
AMG:n historian voi lyhyesti jakaa 3 aikakauteen:
- Mercedes-Benz-mallien viritys lisäten alkuperäisten tyypimerkintöjen perään moottorin suurennetun koon ja AMG-tunnuksen (esim. 560SEL 6.0 AMG)
- AMG:n pääsy viralliseen yhteistyöhön emomerkin kanssa 1980-90-luvun taitteessa ja omien tyyppimerkintöjen käyttöönotto 90-luvulla (esim. SL60 AMG)
- Mercedes-AMG:n lanseeraus 2014 "omaksi" automerkikseen Mercedes-Benzin rinnalle Daimler AG:n henkilö/urheiluautovalikoimassa (ensimmäisenä Mercedes-AMG GT).
50 vuotta Mercedes-AMG-historiaa:
- 1967 AMG:n perustavat Hans-Werner Aufrecht ja Erhard Melcher Saksan Burgstallissa ”insinööritoimistoksi sekä kilpamoottoreiden suunnittelijaksi ja kehittäjäksi”. Yhtiön nimi juontuu nimistä A ufrecht, M elcher ja G rossaspach, joka oli Aufrechtin syntymäpaikkakunta.
- 1971 AMG:stä tulee kuuluisa yhdessä yössä, kun punainen AMG 300 SEL 6.8 voittaa oman luokkansa Spa-Francorchampsin 24 tunnin kisassa ja sijoittuu yleiskilpailussa toiseksi.
- 1976 Affalterbachin tehdas aloittaa toimintansa.
- 1984 Melcher kehittää täysin itsenäisesti modernia neliventtiiliteknologiaa hyödyntävän sylinterikannen, joka tekee läpimurron Mercedes-Benz 500 SECin 5-litraisessa V8-moottorissa. One man, one engine –periaate otetaan käyttöön.
- 1988 AMG:n räätälöimät Mercedes-Benz 190 E:t osallistuvat Saksan DTM-kilpasarjaan.
- 1990 yhteistyö Mercedes-Benzin kanssa käynnistyy virallisesti, seuraavana vuonna AMG saa vastuulleen Mercedes-Benzin urheiluautojen kehityksen ja tuotannon.
- 1993 ensimmäinen yhteistyömalli Daimler-Benzin kanssa: C 36 AMG.
- 1996 AMG toimittaa ensimmäisen F1-turva-auton, perustanaan C 36 AMG.
- 1999 DaimlerChryslerille siirtyy 51 % Mercedes-AMG:n osakekannasta.
- 2005 Mercedes-AMG:stä tulee Daimler AG:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
- 2009 esiteltävä lokinsiipinen Mercedes-Benz SLS AMG on ensimmäinen AMG:n täysin omin voimin kehittämä automalli.
- 2011 AMG tulee mukaan kilpailutoimintaan SLS AMG GT3 –mallilla.
- 2014 Mercedes-AMG GT esitellään, ja yhtiö laajentaa tarjontaansa kompaktiluokan 43-sarjalla.
- 2016 Mercedes-AMG tekee tuotanto- ja myyntiennätyksen lähes 100 000 autolla.
AMG:n tuotteet[muokkaa]
AMG:n toimintaan kuuluu viritysosien kuten vanteiden ja korisarjojen valmistus Mercedeksen perushenkilö- ja urheiluautomalleihin sekä varsinaisten AMG-mallien valmistus, jotka on 90-luvun alusta alkaen erottanut 2-numeroisesta tyyppimerkinnästä perusmallien 3-numeroisen sijaan (esim. perusmalli: S600 - AMG-malli: S60 AMG) Mercedeksen siirtäessä tuolloin tyyppimerkinnässään kirjaimet numeroiden eteen toisin kuin ennen (esim. 500E -> E500). Kaikkein tehokkaimmat versiot erottaa muista AMG-versioista joko lisämerkinnästä "Black Series" tai yksinkertaisesti "S". Aikaisemmin AMG-moottorit olivat suurennettu Mercedeksen perusmoottoreista, mutta 6,2-litraisesta M 156-V8:sta alkaen ne on suunniteltu alusta alkaen AMG-moottoreiksi. 1980-luvulla yrityksen strategiana oli säilyttää Mercedeksen alkuperäiset tyyppimerkinnät moottorin suurentamisesta huolimatta (esim. 560SEL 6.0 AMG), tulevaisuudessa "aitojen" AMG-mallien alapuolella tulee olemaan myös Mercedeksen perustyyppimerkintälogiikkaa noudattavia AMG-viritteisiä malleja, joista ensimmäisenä tulossa 2015 C450 AMG Line. AMG-tuotteita tulee siis jatkossa olemaan kaikentasoisia aina pelkästä takaluukkumerkistä kokonaisiin malleihin, kuten AMG GT, josta ei perusversiota ilman AMG-merkintää olekaan. AMG on omissa malleissaan irtisanoutunut Mercedeksen 250 km/h-lukemaan rajoittamasta huippunopeudesta.
Toimintaa 1986[muokkaa]
AMG ei pyrkinyt mahdollisimman suureen tehoon, tärkeintä oli moottorin käyttöominaisuuksien säilyminen hyvinä. AMG osallistui 1986 Mercedes-Benzin moottorin kehitystyöhön, 5,0-litran V8 isoni 5,6-litraiseksi.
AMG muutti autoja vaihtelevasti. 1986 suurin osa kokonaan rakennetuista autoista (sisustus, moottori, ulkonäkö) vietiin Yhdysvaltoihin ja öljymaihin.
AMG rakentaa vain Mersuja, mutta ainakin 1986 työn alla oli muutama muun merkkinen auto: Range Rover sai Mersun 5,0-litraisen V8:n, Toyota Land Cruiser odotti myös AMG:n työtä. AMG rakentaa myös panssaroituja autoja. Tavalliseen "taksi"-Mersuun AMG laittoi tilauksesta 5,6-litraisen V8:n. [2] AMG 300 E 5.6 "Hammer" oli ensimmäinen 4-ovinen auto, joka kulki yli 300 km/h (303 km/h) [3].
1980-90-luvun taitteessa AMG:n tunnusväri autoissa oli usein musta.
Pidennetyt S-mallit[muokkaa]
AMG on valmistanut myös pidennettyjä Mercedeksen loistoautoja. Ostaja saattoi valita neliovisen porrasperän pidennyksen 65 sentistä alkaen. Vuonna 1989 AMG valmisti noin 50 pidennettyä S-mallia (560 SEL), joista suurin osa meni vientiin. Erityisesti Japaniin vietiin paljon pidennettyjä malleja ja Japanin osuus näiden viennistä oli 1989 jopa 60 %. Mallit olivat ylellisesti varustettuja, esimerkiksi takaistuin liikkuu sähköllä. Saksassa pidennetyn mallin hinta oli 1989 noin 240 000 D-markkaa. [4] Tällainen pidennetty W126 oli mm. Venäjän ensimmäisellä presidentillä Boris Jeltsinillä.
AMG:n virittämät Mercedes-Benz -mallit[muokkaa]
Mercedes-AMG:n tuotevalikoimaan kuuluu lukuisa määrä erilaisia bensiinimoottoreita. Numerotunnus itsessään ei tarkoia mitään, se ei esim. ilmaise mootorin iskutilavuutta tai tehoa. Se ainoastaan jaottelee moottorit eri teholuokkiin, kymmenlukujärjestelmän nmerointiin pohjautuen.
Nykyiset mallit[muokkaa]
35[muokkaa]
Malli | Korisarja | Korimalli | Teho | Moottori | Vuosimalli |
---|---|---|---|---|---|
A 35 | 177 | Hatchback Sedan |
225 kW (306 hv) | M260 | 2019– |
CLA 35 | 118 | Coupe Shooting brake | |||
GLB 35 | X247 | SUV |
43[muokkaa]
Malli | Korisarja | Korimalli | Teho | Moottori | Vuosimalli |
---|---|---|---|---|---|
SLC 43 | R172 | Roadster | 287 kW (390 hv) | M276 | 2013– |
C 43 | 205 | Sedan, farmari coupe, avoauto |
2018– | ||
GLC 43 | 253 | SUV, coupe-SUV | 2019– | ||
GT 43 | X290 | Coupe | 270 kW + 16 kW (367 hv + 22 hv) |
M256 | 2019– |
E 43 | 213 | Sedan, farmari | 295 kW (401 hv) | M276 | 2016–2018 |
45[muokkaa]
Malli | Korisarja | Korimalli | Teho | Moottori | Vuosimalli |
---|---|---|---|---|---|
A 45 | 177 | Hatchback | 285 kW (387 hv) | M139 | 2019– |
A 45 S | 310 kW (421 hv) | ||||
CLA 45 | 118 | Coupe Shooting brake |
285 kW (387 hv) | ||
CLA 45 S | 310 kW (421 hv) |
53[muokkaa]
Malli | Korisarja | Korimalli | Teho | Moottori | Vuosimalli |
---|---|---|---|---|---|
E 53 | 213 | Sedan, farmari | 320 kW + 16 kW (435 hv + 22 hv) |
M256 | 2018– |
238 | Coupe, avoauto | ||||
CLS 53 | C257 | Coupe | |||
GT 53 | X290 | Coupe | 2019– | ||
GLE | 167 | SUV, coupe-SUV |
63[muokkaa]
Malli | Korisarja | Korimalli | Teho | Moottori | Vuosimalli |
---|---|---|---|---|---|
C 63 | 205 | Sedan, farmari coupe, avoauto |
350 kW (476 hv) | M177 | 2015– |
C 63 S | 375 kW (510 hv) | ||||
GLC 63 | 253 | SUV, coupe-SUV | 350 kW (476 hv) | 2017– | |
GLC 63 S | 375 kW (510 hv) | ||||
E 63 | 213 | Sedan, farmari | 420 kW (571 hv) | ||
E 63 S | 450 kW (612 hv) | ||||
S 63 | 222, 217 | Sedan, coupe avoauto |
430 kW (585 hv) | ||
S 63 S | 450 kW (612 hv) | ||||
G 63 | W463 | SUV | 430 kW (585 hv) | 2018– | |
GT 63 | X290 | Coupe | 430 kW (585 hv) | 2019– | |
GT 63 S | 470 kW (639 hv) | ||||
GLE 63 EQ Boost | 167 | SUV, coupe-SUV | 420 kW + 16 kW (571 hv + 22 hv) |
2020– | |
GLE 63 S EQ Boost | 450 kW + 16 kW (612 hv + 22 hv) | ||||
SL 63 | R231 | Roadster | 430 kW (585 hv) | M157 | 2018– |
Vanhat mallit[muokkaa]
- Mercedes-Benz SLK55 AMG (2011–)
- Mercedes-Benz C55 AMG (2004)
- Mercedes-Benz E55 AMG (2000) - ensimmäinen AMG-malli, jonka farmarimallia (T) sai myös 4-vetoisena 4-matic-versiona
- Mercedes-Benz CL55 AMG (2000/2002)
- Mercedes-Benz CLK55 AMG
- Mercedes-Benz CLS55 AMG (2004)
- Mercedes-Benz G55 AMG (2004)
- Mercedes-Benz SL55 AMG
- Mercedes-Benz SLK55 AMG (2004)
- Mercedes-Benz C63 AMG
- Mercedes-Benz CL63 AMG
- Mercedes-Benz CLK63 AMG
- Mercedes-Benz CLS63 AMG
- Mercedes-Benz E63 AMG
- Mercedes-Benz S63 AMG
- Mercedes-Benz ML63 AMG (2005)
- Mercedes-Benz R63 AMG
- Mercedes-Benz SLK63 AMG
M275-moottori: (Mercedeksen & AMG:n 1. bensiiniturbomoottori liikenteeseen)
- Mercedes-Benz CL65 AMG (2003)
- Mercedes-Benz S65 AMG (2003)
- Mercedes-Benz SL65 AMG (2004)
- Mercedes-Benz CLK55 AMG (1998/2002)
- Mercedes-Benz E55 AMG (1997/2002)
- Mercedes-Benz SL55 AMG (1999/2001)
M117-moottori: (1. AMG:n kokoama moottori 4-venttiilikannella)
- Mercedes-Benz 500 SEC AMG (1984)
- Mercedes-Benz C30 CDI AMG (2002) - tähän asti ainoa AMG:n virittämä diesel
Muut:
- Mercedes-Benz 300E AMG
- Mercedes-Benz 560 SEL 6.0 AMG
- Mercedes-Benz C32 AMG (2001)
- Mercedes-Benz C36 AMG (1993) - ensimmäinen virallinen AMG-malli, SL60 AMG:n ohella myös ensimmäinen, jossa 2-numeroinen tyyppimerkintä erotuksena Mercedeksen 3-numeroisiin perusmalleihin
- Mercedes-Benz C43 AMG (1997)
- Mercedes-Benz CL63 AMG (2001)
- Mercedes-Benz E 50 AMG (1996)
- Mercedes-Benz ML55 AMG (1999)
- Mercedes-Benz S55 AMG (2002)
- Mercedes-Benz S63 AMG (2001)
- Mercedes-Benz SL60 AMG (1993-98)
- Mercedes-Benz SL73 AMG (1999)
- Mercedes-Benz SLK32 AMG (2001)
Mitsubishi:
Mercedes-AMG:n autojen ja moottoreiden valmistus[muokkaa]
Mercedes-Benz SLS AMG oli ensimmäinen AMG-tunnusta kantanut Mercedes-Benz -malli AMG:n itsesuunnittelemalla moottorilla, josta ei ollut ns. perusversiota ilman AMG-merkintää. Mercedes-AMG GT / GT S / GT C / GT R jatkaa samaa linjaa mennen jopa sen verran pidemmälle, että auto on Mercedes-Benzin sijaan merkiltään pelkästään Mercedes-AMG luoden Mercedes-Benzin rinnalle urheilullisemman sisarmerkin.
Nykyiset automallit[muokkaa]
Entiset mallit[muokkaa]
- Mercedes-Benz SLS AMG
- Mercedes-Benz CLK-GTR AMG (1998)
F1-talli 2012–[muokkaa]
Pääartikkeli: Mercedes moottoriurheilussa
Auto:
- Mercedes F1 W07 Hybrid (2016)
- Mercedes AMG F1 W08 EQ Power+ (2017)
Moottori:
- V6-turbo:
- PU106 Hybrid - Vuosien 2014 ja 2015 F1-maailmanmestaruuden voittaneen Lewis Hamiltonin Mercedes F1-auton voimanlähde. Yhdessä Nico Rosbergin kanssa he toivat tallille sen ensimmäisen F1-valmistajamestaruuden. Moottori sai RAC:lta arvostetun Dewar Trophyn. 2016 Rosberg voitti moottorilla sarjan maailmanmestaruuden.
- M08 EQ Power+ Yllämainitun voimanlähteen jatkokehitelmä, jolla Lewis Hamilton ja Valtteri Bottas voittivat F1-valmistajamestaruuden ja Lewis Hamilton kuljettajien mestaruuden.
Muut F1-moottorit:
Muut moottorit[muokkaa]
V8-turbo:
V8-NA:
V12-turbolla ja vapaaastihengittävänä (NA)
- AMG valmisti nykyisin Mercedes-Benzin ainoan, 6,0-litraisen turboahdetun V12-moottorin M279, joka pohjautuu 1998 esitellyn S:n alunperin 5,8-litraiseen M137-moottoriin. Moottoria käytetään Mersujen lisäksi Pagani Huayra -superautossa. AMG valmisti myös Maybach 57S & 62S -malleissa käytetyt samaan moottoriperheeseen kuuluneet 6,0-litraiset turboahdetut M275-moottorit sekä vapaastihengittävät S63 AMG:n 6,3-litraisen M 137:n ja Pagani Zondassa käytetyt, M120-moottorisarjaan kuuluneet M297-V12-voimanlähteet. Nykyisin V12-moottoreiden valmistus on siirretty niiden tietyillä markkinoilla suuren kysynnän vuoksi Mercedes-Benzin kuorma-automoottoritehtaaseen, Mannheimiin. Mercedes-AMG GmbH on kasvanut 1500 työntekijän yritykseksi, joka valmistaa moottorinsa kolmessa saksalaisessa tehtaassa; Affalterbachissa (V8), Mannheimissa (V12) ja Kölledassa (R4).
Tulevaisuus[muokkaa]
Vuonna 2017, kun yhtiö täyttää 50 vuotta, esiteltiin syyskuussa yli 1000-hevosvoimainen keskimoottorihybridimalli Project One, tuolloin tavoitteena on 30 AMG-mallin mallisto [5]. Tulossa on myös uusi E63 korimallia 213 sekä tuotannon aloitus Etelä-Afrikassa [6]. Uudessakaupungissa aletaan tehdä GLC AMG 43 4Matic -mallia [7]. Ympäri maailman on tarkoitus avata AMG:n mallien myymiseen erikoistuneita myymälöitä.
Linkkejä[muokkaa]
- Mercedes-AMG.com (monilla kielillä mm. englanniksi, saksaksi & italiaksi)
- Mercedes AMG Petronas Motorsport [F1-tallin sivusto] (englanniksi & saksaksi)
- Mercedes AMG High Performance Powertrains (englanniksi)
- Mercedes-AMG Daimlerin sivuilla (englanniksi ja saksaksi)
- emercedesbenz.com - MERCEDES-BENZ HISTORY: HISTORY OF MERCEDES AND AMG PARTNERSHIP
- AMG:n historiaa romanialaisella sivustolla
- AMG:n historiaa saksalaisella sivustolla
Lähteet[muokkaa]
- Tähdelliset Nro 68 3/2012
- Tähdelliset Nro 88 3/2017
- Tekniikanmaailma.fi - AMG:ltä tulossa 8 uutuutta
- Blog.daimler.de - AMG – 50 Jahre und unzählige Geschichten: Teil 3
- Mercedes-damien.com - MERCEDES-BENZ W126 UN DES GRANDS SUCCES MERCEDES-BENZ
- media.daimler.com - Cooperation contract of 1990 opens up new possibilities for AMG
- Daimler.com - Mercedes-Benz climbs to the top of the premium segment in 2016
- ↑ Mercedes-AMG:n historia jokamies.fi 5.6.2017
- ↑ Tekniikan Maailma 14/1986 s. 76-77
- ↑ Looking Back at the Mercedes 300 E 5.6 AMG A.K.A. The Hammer - Giancarlo Perlas, BenzInsider.com, 10. huhtikuuta 2014
- ↑ Tekniikan Maailma 16/1989, sivu 44
- ↑ Mercedes-AMG hypercar officially named Project One - Adrian Padeanu, motor1.com, 10. tammikuuta 2017
- ↑ Mercedes-Benz to build AMG models in South Africa! - Ryan Bubear, CARmag.co.za, carmag.co.za, 13. maaliskuuta 2017
- ↑ Uudessakaupungissa aletaan valmistaa Mercedes-AMG:tä. - Tommi Lempinen, Ilta-Sanomat, is.fi, 14. maaliskuuta 2017