Ero sivun ”Mercedes-Benz W124” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Rivi 9: Rivi 9:
 
moottori = [[R4]], [[R5]], [[R6]], [[V8]]|
 
moottori = [[R4]], [[R5]], [[R6]], [[V8]]|
 
huippunopeus = -|
 
huippunopeus = -|
kiihtyvyys = -|
+
kiihtyvyys = 21,7 s (0-100 km/h)|
 
iskutilavuus = 1996-5996 cm<sup>3</sup>|
 
iskutilavuus = 1996-5996 cm<sup>3</sup>|
 
teho = 72-381 hv|
 
teho = 72-381 hv|

Versio 8. marraskuuta 2006 kello 18.02

Mercedes-Benz W124
Mahdollinen kuva
Valmistaja ja valmistusmaa Daimler-Benz, Saksa
Valmistusaika 19851996
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
2-ovinen coupe
2-ovinen avoauto
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori R4, R5, R6, V8
Iskutilavuus 1996-5996 cm3
Teho 72-381 hv
Voimanvälitys takaveto, neliveto
Kiihtyvyys 21,7 s (0-100 km/h)
Huippunopeus -
Kulutus -
CO2-päästöt {{{päästöt}}} g/km
Hintaluokka -
Edeltäjä Mercedes-Benz W123
Seuraaja Mercedes-Benz E (W210)
Saman luokan autoja Honda Legend
Audi 100 C2
Volvo 740
Volvo 760


Mercedes-Benz W124 (1985 - 1996) oli Mercedes-Benzin seuraaja W123-mallille. Auto oli 80-90-luvuilla yleinen taksina. Auton erikoisuus oli esittelyajankohtana tarkasti suunnitellut yksityiskohdat, joiden tarkoitus oli vähentää ilmanvastuskerrointa, ilmanvastuskertoimeksi olikin saatu 0.29 joka oli esittelyhetkellä Renault R25:n jälkeen maailman toiseksi pienin, kulmikkaista muodoista huolimatta. W124 sai humoristisen lempinimen "johtotähti".

W124 oli lähes kaikiessa edeltäjäänsä parempi. Dieselmoottorit olivat edeltäjään verrattuna hiljaisia ja nopeakäyntisiä. Isommat dieselit oli edeltäjän tavoin tehty lisäämällä sylintereitä. W124 oli myös yksi ensimmäisistä saksalaisista autoista, jossa oli katalysaattori.

Ajo-ominaisuuksia haettiin yhdistämällä pehmeät jouset ja tiukat kaasuiskunvaimentimet. Ajo-ominaisuudet olivatkin hyvät, mutta mukavuus puutteellista. Sisätilat olivat ylemmän keskiluokan autoksi pienet ja automaattivaihteiston toiminta nykivää.

Vakiovarustelu oli suppea, mutta lisävarustevalikoima sitäkin runsaampi. Värivalikoima oli runsas, mutta suurin osa W124:stä myytiin vakioväreillä koska metallivärit olivat huomattavasti kalliimpia.

Farmarimallien tavaratila oli jopa 10 % edeltäjää suurempi. Coupé -mallit olivat 8,5 cm sedaneita lyhyempiä eikä niissä ollut oikeastaan sedanin kanssa muuta yhteistä muotoa kuin keula ja takavalot.

Kehitys

Turbodieselmalleissa on oikeassa etukulmassa ritilä, josta otetaan ilmaa turbon jäähdyttämiseen. Turbodieselmallit tulivat myyntiin vuonna 1987, samana vuonna tuli maailman edistynein nelivetojärjestelmä 4MATIC.

Syksyllä 1989 tuli muiden Mercedeksien tavoin kylkiin sävytetyt muovipaneelit. CE:hen ne tuli jo vuotta aikaisemmin. 300E-24 oli uusi malli, siinä on 300SL 24:stä tuttu 24 -venttiilinen moottori. ABS -jarrut tulivat samana vuonna vakiovarusteeksi.

1990 -luvun alussa mallistoon lisättiin suorituskykyisempiä kalliita malleja, joita olivat 400E, 500E, sekä avoversiot. 500E erottui hieman ulkonäöltään muista ja sen suunnittelussa oli käytetty apuna Porschea. Moottori oli 32 -venttiilinen.

1992 vuonna bensiinimoottorit korvattiin uusilla DOHC -moottoreilla, tavoitteena oli vahva vääntö ja hiljainen käyntiääni. Samalla vakiovarustusta lisättiin sähköpeileillä ja kuljettajan puolen turvatyynyllä.

Vuonna 1993 C-luokan mersun esittelyn yhteydessä W124 sai viimein virallisen nimen, Mercedes-Benz E -sarjan. Takaluukun muotoilua uudistettiin ja 2,5 sekä 3 litraiset dieselit saivat 16 venttiiliset sylinterinkannet. Tähti siirrettiin etumaskista konepeltiin.

Moottorit