Ero sivun ”Datsun Cherry E10” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 12: Rivi 12:
 
iskutilavuus = 970&ndash;1171 cm<sup>3</sup>|
 
iskutilavuus = 970&ndash;1171 cm<sup>3</sup>|
 
teho = 53&ndash;54 hv|
 
teho = 53&ndash;54 hv|
 +
päästöt = |
 
kulutus = |
 
kulutus = |
 
voimanvälitys = [[etuveto]]|
 
voimanvälitys = [[etuveto]]|

Versio 29. lokakuuta 2007 kello 19.38

Datsun Cherry
Datsun 1000
Datsun 100A
Datsun 120A
Valmistaja ja valmistusmaa Nissan, Japani
Valmistusaika 19701974
Luokka C-segmentti
Kori 2-ovinen sedan
4-ovinen sedan
3-ovinen farmari
2-ovinen coupé
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori R4
Iskutilavuus 970–1171 cm3
Teho 53–54 hv
Voimanvälitys etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja Datsun Cherry F10
Saman luokan autoja Opel Kadett B


Datsun Cherry E10 oli Nissanin ensimmäinen etuvetoinen sarjatuotantoautomalli. Suomessa tämä malli tunnettiin aluksi nimellä Datsun 1000, myöhemmin nimellä Datsun 100A, mutta muualla maailmalla käytettiin myös nimiä Datsun Cherry, ja Datsun 120A, 120A-nimellä meillä Suomessa myytiin ainoastaan 1,2-litraisella koneella varustettua coupé-mallia.

Auto oli suorituskyvyltään yllättävän hyvä etenkin kaupunkiajeluun, mutta ajo-ominaisuudet toimivat jotenkuten myös maantiellä. Ohjaus oli kevyt ja tarkka, mutta jousitus huono ja melutaso korkea. 100A osoittautui myös kestäväksi, ja siitä tuli lähes välittömästi suosittu ajokki.

E10-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

  • 1972 - 4412 kpl
  • 1973 - 3084 kpl
  • 1974 - 6240 kpl
  • 1975 - 8313 kpl
  • 1976 - 7290 kpl
  • 1977 - 5934 kpl
  • 1978 - 4071 kpl
  • 1979 - 1373 kpl

Kehitys

Vuonna 1971 myyntiin tuli coupé-malli.

Vuoden 1972 maaliskuussa farmarimalli tuli myyntiin, saman vuoden syksyllä 100A sai uuden kojelaudan.

Vuonna 1973 auto sai pienen kasvojenkohotuksen, jossa mm. takavalot muuttuivat kulmikkaammiksi ja suuremmiksi. Neliovisen mallin tuonti lopetettiin ja tekniikkaa parannettiin hieman.

Vuonna 1974 etuvilkut siirtyivät keskemmälle säleikköä, pölykapseleiden muotoilua muutettiin ja vanteita vahvistettiin.

Vuodesta 1977 lähtien alettiin takalasinlämmitintä asentaa vakiovarusteena.

Tekniikka

Autossa oli erillisjousitus sekä edessä että takana (farmarimallissa ei takana). Vaihteistona toimi nelivaihteinen vaihteisto lattiavaihteella, joka ei ollut vielä tuolloin itsestään selvyys.

Vuonna 1972 tekniikkaa muutettiin hieman niin moottorin, alustan kuin sisustankin osalta. Renkaista tuli leveämmät, vetopyörästön välityssuhde muutettiin harvemmaksi, jousitusta kovennettiin ja sisällä etuistuimia parannettiin muotoilemalla ja tehostamalla niiden liikerataa.

Vuosimalliin 1973 vaihteiston välipyöriä sekä etupyörien laakerointia parannettiin, jolloin mm. vetoakselit muuttuivat hieman.

Moottorit

Moottorit oli asennettu 100A:n keulalle poikittain. Suomessa myynti painottui lähinnä litraiseen vaihtoehtoon, joka kehitti 53–59 hevosvoimaa teholuokituksesta riippuen. Siinä oli alunperin etupäässään mekaaninen jäähdytyspuhallin ja Minin tapaan ilmanpoisto oli järjestetty etulokasuojan sisälle pyöränkoteloon.

Vuoden 1972 uudistuksissa puhallin muuttui sähkökäyttöiseksi ja vaihtovirtalaturi tehokkaammaksi 35A:ksi.

Eurooppa

  • 100A (970 cm3) (A10) - 53 hv (1971 - 1977)
  • 120A (1171 cm3) (A12) - 54 hv (1973 - 1974)

Japani

  • X-1 (1171 cm3) (A12T)

Mitat (sedan/farmari/coupé)

  • Akseliväli: 2340 mm
  • Pituus: 3610/3610/3690 mm
  • Korkeus: 1380/1380/1310 mm
  • Omamassa: 635–710/680–800/695 kg