Vauxhall Viva

Vauxhall Viva
Valmistaja ja valmistusmaa	General Motors, Iso-Britannia
Valmistusaika	1963–1979
Luokka	Alempi keskiluokka
Kori	2-ovinen Sedan 2-ovinen Avoauto 3-ovinen Farmari 4-ovinen Sedan
Moottori	R4
Iskutilavuus	1057–2279 cm3
Teho	32–82 kW
Voimanvälitys	Takaveto
Kiihtyvyys	15–25,2 s (0–100 km/h)
Huippunopeus	130–170 km/h
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja	Vauxhall Astra
Saman luokan autoja	Opel Kadett Fiat 124 Ford Escort

Vauxhall Viva on Vauxhallin alemman keskiluokan henkilöautomalli, jota valmistettiin kolmen sukupolven verran vuosina 1963–1979.

Viva HA (1963–1966)

Pääartikkeli: Vauxhall Viva HA

Vauxhall Viva HA oli Vauxhallin ensimmäinen varsinainen askel pienempien autojen markkinoille. Autosta on myös pakettiautoversio nimeltään Bedford HA. Autosta on myös farmariversio, jonka nimi on Bedford Beagle. Viva oli aikanaan edistynyt kevyen painonsa, helppokäyttöisyytensä, hyvän vaihteistonsa, kevyen ohjauksen ja hyvän kytkinpolkimen ansiosta. Autosta on hyvä näkyvyys ulos ja suorituskykykin on verrattain hyvä. Mallia myytiin Kanadassa Pontiacin/Buickin jälleenmyyjien kautta, ja Chevroletin/Oldsmobilen myyjien kautta saatavan mallin nimi oli Envoy Epic. Auto oli toiseksi suosituin Kuplavolkkarin jälkeen Kanadan alemman keskiluokan autojen markkinoilla.

Viva HB (1966–1970)

Pääartikkeli: Vauxhall Viva HB

Vauxhall Viva HB on edeltäjäänsä suurempi ja amerikkalaistyylisemmin muotoiltu Chevrolet Impalan tyyliin. Suuri edistysaskel oli mallin ruosteenesto, koska Vauxhall oli ennestään tunnettu suuresta ruostuvuudesta. Crawford valmisti Vivasta myös avomallia. Suomessa myytiin esimerkiksi mallia Vauxhall Viva 90. Australiassa Vivaa myytiin nimellä Holden Torana HB. Kanadassa Chevroletin/Oldsmobilen myyjät myivät Vivaa nimellä Envoy Epic. Autoa myytiin yhteensä 560 000 kappaletta.

Viva HC (1970–1979)

Pääartikkeli: Vauxhall Viva HC

Vauxhall Viva HC on mekaanisesti samanlainen kuin edeltäjänsä HB, muotoilua on kuitenkin uudistettu ja sisustaa saatu laajennettua uusien penkkien ansiosta. Kanadassa mallia myytiin 2.0 -litraisella moottorilla nimellä Firenza ilman Vauxhall -nimeä. Autosta on myös coupé malli nimeltään Vauxhall Firenza, näitä kahta mallia ei tule sekoittaa toisiinsa. Auto oli edeltäjänsä tavoin hyvin Amerikkalaistyylisesti muotoiltu. Yhteensä mallia myytiin 640 000 kappaletta, ja se oli viimeinen Vauxhallin täysin itse suunnittelema malli, myöhemmät mallit ovat olleet lähinnä uudelleen nimettyjä Opeleita.