Ford Thunderbird mk10

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ford Thunderbird
Valmistaja ja valmistusmaa Ford,
Yhdysvallat
Valmistusaika 19891997
Luokka Suurempi
Kori 2-ovinen coupé
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori V6, V8
Iskutilavuus n. 3800–4900 cm3
Teho 140–250 hv
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Ford Thunderbird mk9
Seuraaja Ford Thunderbird mk11
Saman luokan autoja Mercury Cougar


Joulukuussa 1988 Ford toi markkinoille täysin uudistetun kymmenennen sukupolven Ford Thunderbirdin yhdessä sisarmallinsa Mercury Cougarin kanssa. Molemmat autot käyttivät Fordin uutta MN12 pohjalevyä ja näin jakoivat suurimman osan tekniikastaan. Uusi "T-bird" tarjosi kuluttajalle parannetun erillisijousituksen, joka paransi ajomukavuutta huomattavasti verrattuna edellisiin sukupolviin.

'89 vuoden T-bird oli myös ensimmäinen malli auton historiassa johon ei saanut V8 moottoria edes lisävarusteena. Sen sijaan tarjolla oli kaksi versiota Essex V6 OHV moottorista. Molemmat olivat 3,8-litraisia, mutta toiseen oli asennettu mekaaninen ahdin. (Myöhemmin nämä moottorit tulivat surullisenkuuluisiksi räjähtelevistä kansipahveistaan, joka johtui virheestä tehtaan kansivalun suunnittelussa).

Vapaasti hengittävä moottori tarjosi noin 140 hv ja 10,6 sekunnin kiihtyvyyden 0-100 kilometriin tunnissa ja remmiahdettu versio 210 ja 7,4 sekunnin vastaavilla arvoilla. Remmiahdettuja T-birdejä kutsuttiinkin nimellä Super Coupe ja ne voitiin myös varustaa 5-vaihteisella Mazdan manuaalivaihteistolla halutessa. Tavallisessa T-birdissä ja LX- varustellussa mallissa oli vakiona Fordin ylivaihteella varustettu automaattivaihteisto AOD. Ylivaihde ja liukas muotoilu mahdollistivat myös alhaiset kulutuslukemat aikakauden T-birdeille.

Vuonna 1992 T-bird koki uudistuksen ja V8 moottori tuli jälleen saataville mallistoon. Se oli 4.9 litrainen (Windsor 5.0) ja paranneltu malli edellisestä ,vuoden 1988, V8 moottorista. Vuonna 1994 tämä kovasti vanhentunu V8 korvatiin kuitenkin uudella 4,6-litraisella Fordin SOHC moottorilla. Samana vuonna myös AOD automaattivaihteisto korvattiin uudella 4R70W automaattilaatikolla.

Vuonna 1996 Ford alkoi säästää sijoituksissaan ja tämä koski kohtalokkaasti myös kymmenennen sukupolven T-birdiä. Auto sai vielä uudistuksia vuodelle '96 vaikka Super Coupe oli jo pudotettu pois mallistosta edellisenä vuonna. 1997 Ford päätti olla jatkamatta Thunderbirdin valmistamista huonojen myyntilukujen varjossa. Viimeinen T-bird ajoi ulos tehtaalta syyskuun neljäntenä päivänä 1997. Yksi kullanhohtoinen tarina autohistoriassa oli jälleen päättynyt.

Nykypäivänä '89-'97 vuoden T-birdit ovat harrastajien arvostamia ja vaalimia kulkineita, vaikka niiden käyttötarkoitus kohdistuu edelleen enemmän käyttöauton puolelle. Auto on todettu kuitenkin aikanaan luotettavaksi ja hyväkulkuiseksi menijäksi.


Nahtavyys.gif Tätä artikkelia on pyydetty kuvitettavaksi.
Syy: {{{1}}}. Tarkempia tietoja saattaa olla sivulla AutoWiki:Artikkelitoiveet.