Mitsubishi-moottorit

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pääartikkeli: Mitsubishi

Tässä artikkelissa listataan Mitsubishi Motors Corporationin (MMC) ja sitä edeltäneiden yhtiöiden valmistamat moottorit.

Moottorikoodien selitys[muokkaa]

1970-luvulta lähtien Mitsubishi-moottoreissa on käytetty neljän merkin muodostamaa tunnusta.

  • Ensimmäinen merkki kuvaa sylinterien määrää; "2" = rivi-2, "3" = rivi-3, "4" = rivi-4, "6" = V6, "8" = V8.
  • Yleensä toinen merkki kertoo polttoaineen tyypin (G = Gasoline eli bensiini ja D = Diesel). Tähän käytäntöön tuli kuitenkin muutos jo 1980-luvulla, jolloin kaksi moottoriperhettä saivat tunnuksen "A", joka ilmaisi että kyseisten moottorien sylinterikansi on kevytmetalliseosta (Alloy). Myöskään yhtiön viimeisimmät moottorit kuten esim. 4M4 tai 3B2 eivät enää noudata tätä aiempaa merkitsemistapaa.
  • Kolmas merkki kertoi aiemmin moottoriperheen. Viidellä nelisylinterisellä "4G"-rivimoottoriperheellä oli omat varsinaiset nimensä; "4G1" = Orion, "4G3" = Saturn, "4G4" = Neptune, "4G5" = Astron, ja "4G6" = Sirius.
  • Viimeinen numeropari kertoo yleensä moottorin iskutilavuuden, mutta lukuparilla ja moottorin iskutilavuudella ei ole mitään yhteistä nimittäjää, mikä voi aiheuttaa lievää hämmennystä.
Iskutilavuuden ilmaisevat lukuparit
  • 12 = 2,0 litraa
  • 13 = 2,5 litraa
  • 36 = 2,0 litraa
  • 54 = 2,6 litraa
  • 61 = 1,6 litraa
  • 62 = 1,85 litraa
  • 63 = 2,0 litraa
  • 64 = 2,4 litraa
  • 72 = 3,0 litraa
  • 73 = 2,5 litraa
  • 74 = 3,5 litraa
  • 91 = 1,5 litraa
  • 92 = 1,6 litraa
  • 93 = 1,8 litraa

Koodin perässä voi olla myös "T"-kirjain, joka kertoo sen että moottori on turboahdettu (4G63T), mutta vaikka T-kirjainta ei olisikaan, moottori voi silti olla turboahdettu. "B"-kirjain tyyppikoodin jälkeen kertoo sen, että kyseinen moottori on toinen versio tästä moottorista (4G63B). Jos moottorikoodeissa on käytetty lisäkirjaimia koodin lopussa, saattaa ensimmäinen merkki pudota pois käytöstä; esim. moottori 4G63T voi olla ilmaistu myös muodossa G63T.

Konfiguraatiot[muokkaa]

Yksisylinteriset[muokkaa]

Näitä moottoreita käytettiin ensimmäisissä Mitsubishin valmistamissa skootereissa ja kolmipyörissä.

  • NE / NE1 — Ensimmäisenä versiona esiteltiin 112 cm3:n ilmajäähdytteinen, 1,5 hv:n sivuventtiilimoottori, NE10, joka toimi vuosina 1946 – 1963 valmistetun Mitsubishi Silver Pigeon -skooterin voimanlähteenä. Moottorin myöhempiin iteraatioihin kuuluivat NE7, 192 cm3:iin kasvatettu NE9 sekä OHV-versiot: 125 cm3:n NE8 ja 175 cm3:n NE13.
  • ME20 — Tämä 309 cm3:n nestejäähdytteinen OHV-moottori palveli kolmipyöräisen Mitsubishi Leon voimanlähteenä.

Kaksisylinteriset[muokkaa]

Nämä Mitsubishin pienet voimanlähteet olivat yleisesti käytössä yhtiön 1960-luvun alun malleissa:

  • 2G1 — Esiteltiin aluksi ensimmäisen sukupolven Minican jälkipään malleissa, lokakuussa 1968, jolloin se tuli asteittain korvaamaan ilmajäähdytteisen ME24-moottorin. Nestejäähdytteinen 2G10 oli edeltäjänsä tavoin kaksitahtinen.
  • ME21 / 24 — Tämä 359 cm3:n ilmajäähdytteinen kaksitahtimoottori palveli aluksi Mitsubishi 360:n voimanlähteenä, mutta sitä käytettiin myös toisen sukupolven Minican sekä toisen sukupolven Minicabin voimanlähteenä, vuoden 1972 loppuvaiheille.
  • NE19A — Ilmajäähdytteinen, 493 cm3:n kaksisylinterinen OHV-moottori toimi Mitsubishi 500:n voimanlähteenä, kyseessä on yhtiön ensimmäinen II-maailmansodan jälkeen valmistama henkilöautomalli. Moottorin poraus on 70,0 mm ja iskunpituus 64,0 mm.
  • NE35A — NE-sarjan 594 cm3:n iteraatio Mootorin poraus on 72,0 mm ja iskunpituus 73,0 mm. Tätä moottoria käytettiin Mitsubishi 500 Super DeLuxe- ja Mitsubishi Colt 600 -malleissa.
  • 2G2 "Vulcan" — Uusi nelitahtinen OHC-moottori esiteltiin vuonna 1972, korvaamaan Minica- ja Minicab-malleissa käytössä ollut 2G1-moottori. Moottoria valmistettiin 359 cm3:n, 471 cm3:n, 546 cm3:n, 644 cm3:n ja 783 cm3:n versioina.

Kolmesylinteriset[muokkaa]

Mitsubishin pienet ja modernit moottorit on suunniteltu pääasiassa japanilaisen kei car -luokan autojen voimanlähteeksi:

Nelisylinteriset[muokkaa]

Mitsubishi on kehittänyt kaksitoista nelisylinteristen rivimoottorien perhettä:

  • 4A3 — Vuonna 1994 esitelty, kei car -luokan autojen moottoriksi tarkoitettu, 660 cm3:n moottori. Vuonna 1999 sen iskutilavuus nostettiin 1100 cm3:iin.
  • 4A9Mitsubishi Coltin voimanlähteeksi, vuonna 2003 esitelty moottori, iskutilavuudeltaan 1,3 tai 1,5 litraa.
  • 4B1Mitsubishin, DaimlerChryslerin ja Hyundain yhteistyöyritys Global Engine Manufacturing Alliancen (GEMA) kehittämä moottoriperhe. Moottorien ominaisuuksiin kuuluu alumiininen sylinterilohko, DOHC-sylinterikansi, 4 venttiiliä per sylinteri sekä muuttuva venttiilien ajoitusjärjestelmä MIVEC.
  • 4DR — Iskutilavuudeltaan 2659 cm3, vapaastihengittävää 4DR5- ja turboahdettua 4DR6-dieselmoottoria on käytetty joidenkin Mitsubishi Fuso Canter -kevytkuorma-autojen sekä Mitsubishi Jeepin voimanlähteenä. Vapaastihengittävä 4DR5 tuottaa tehoa 75 – 80 hv (DIN) (55 – 59 kW), Turboahtimella ja välijäähdyttimellä varustetun version suurin vääntömomentti on 220 Nm @ 2000 r/min ja suurin teho 100 hv (DIN) @ 3300 r/min, puristussuhteen ollessa 21,5:1. 4DR6-moottorin polttoaineen suorasuihkutuksella varustettu variantti tuottaa matalammalla 17,5:1 puristussuhteella tehoa 94 hv (DIN) (69 kW) @ 3500 r/min, vääntömomentin ollessa 206 Nm @ 2000 r/min.
  • 4G1 "Orion" — Iskutilavuudeltaan 1,2 – 1,6 litraa. Moottorin ensimmäinen versio esiteltiin vuosimallin 1978 Mitsubishi Coltin keulalla ja nykyisin se toimii vuonna 2003 esitellyn korkean viritysasteen moottorin perustana.
  • 4G3 "Saturn" — Iskutilavuudeltaan 1,2 – 1,8 litraa. Moottorin ensimmäinen versio esiteltiin vuosimallin 1969 Mitsubishi Colt Galantin keulalla.
  • 4G4 "Neptune" — Iskutilavuudeltaan 1,2 – 1,4 litraa. Moottoria käytettiin mm. vuosimallien 1971 – 1979 Mitsubishi Lancerin ja Galantin voimanläheenä.
  • 4G5 "Astron" — Iskutilavuudeltaan 1,85 – 2,6-litraiset moottorit tulivat markkinoille vuonna 1972 ja ne toimivat kehitysalustana kahdella tasapainoakselilla varustetulle rivi-4 konfiguraatiolle. Silent Shaft -niminen, englantilaisen insinööri Frederick Lanchesterin suunnitelmiin perustuva järjestelmä esiteltiin vuonna 1975 ja siitä tuli Mitsubishille hyvin tuottoisa, koska järjestelmän valmistuslisensseillä oli kysyntää myös muiden moottorivalmistajien keskuudessa.
  • 4D5 "Astron" diesel — "Astron"-perheeseen kuulunut 2,3-litrainen dieselmoottori oli ensimmäinen laatuaan, joka asennettiin japanilaisvalmisteisen henkilöauton keulalle. Vuonna 1986 esitelty 2,5-litrainen versio on edelleen tuotannossa ja se on osoittautunut kestäväksi ja ylläpitokuluiltaan edulliseksi moottoriksi.
  • 4G6 "Sirius" — Iskutilavuudeltaan 1,6 – 2,4-litraiset moottorit muodostivat Mitsubishin tehoversioiden perheen. 4G61T toimi Colt Turbon voimanlähteenä, kun taasen vuonna 1980 Galantin keulalla esitelty 4G63T vauhditti 1980-luvun "Turbo-aikakautena" myös Sapporo- ja Starion-coupeita, ennen kuin se loi itselleen häviämättömän maineen voittoisien WRC-sarjan Lancer Evolution -mallien voimanlähteenä. Britannian markkinoilla FQ400-mallinimellä myyty EVO oli varustettu 298 kW:n (405 hv (DIN)) "Sirius"-moottorilla, joka tekee siitä kaikkien aikojen tehokkaimman, Mitsubishin valmistaman katulaillisen henkilöauton.
  • 4G9 — Iskutilavuudeltaan 1,5 – 2,0 litraa. Mitsubishin ensimmäinen, modernilla polttoaineen suorasuihkutuksella (Gasoline Direct Injection, GDI) varustettu moottori. Ensimmäinen versio oli Mitsubishi Carisman 1834 cm3:n 4G93.
  • 4M4 — Mitsubishin kehittämä seuraaja "Astron"-dieselille. Iskutilavuutena oli alkuun 2,8 litraa, jota seurasi 3,2-litrainen polttoaineen suorasuihkutuksella varustettu versio.
  • 4N1 — Uuden sukupolven Clean Diesel -moottoriperhe, joka esiteltiin markkinoille vuonna 2009.
  • KE4Nelisylinteristen OHV-rivimoottorien perhe, jota käytettiin 1960-luvulla Colt-sarjan voimanlähteenä.

Kuusisylinteriset[muokkaa]

Mitsubishi on valmistanut kolmea V6-konfiguraation moottoria sekä kahta kuusisylinteristä rivimoottoria.

  • 6A1 — Näistä pienin, 1,6-litrainen, esiteltiin vuonna 1992 Mitsubishi Mirage MX:n voimanlähteenä ja se on maailman pienin sarjatuotantoinen V6-moottori. Suuremmalla iskutilavuudella olleet variantit toimivat yhtiön keskikokoisten henkilömallien voimanlähteinä. 2,0-litraisesta 6A12- sekä 2,5-litraisesta 6A13-versiosta on valmistettu myös tuplaturbo-variantit, joista jälkimmäinen vauhditti Mitsubishi Galant VR-4:n viimeisen sukupolven malleja.
  • 6B3V6-moottoriperhe, johon kuuluu tällä hetkellä yksi SOHC-kansilla ja MIVEC-järjestelmällä varustettu versio. 3,0-litainen 6B31 esiteltiin vuonna 2007 Mitsubishi Outlanderin voimanlähteenä.
  • 6G7 "Cyclone V6"Mitsubishi Debonairin ja Diamanten voimanlähteenä vuonna 1986 esitellyt 2,0- ja 3,0-litraiset moottorit ovat toimineet Mitsubishi Motorsin lippulaivoina, lukuunottamatta lyhyttä ajanjaksoa 1999 – 2001, jolloin yhtiö valmisti V8-moottoreita. Huippuna oli kahdella turboahtimella varustettu versio, joka vauhditti Mitsubishi GTO:ta, ja oli tuolloin yhtiön siihenastisen historian suuritehoisin henkilöauton moottori. Tätä seurannut 3,5-litrainen versio oli melkoisen suosittu yhtiön SUV-mallistossa, etenkin GDI-versiona. Suurin versio oli 3,8-litrainen 6G75 jota käytettiin Mitsubishi Motors Australian (MMAL) valmistamassa Mitsubishi 380:ssa sekä Galantin että Eclipsen viimeisissä versioissa.
  • KE64Debonairia varten kehitetty kuusisylinterinen rivimoottori, joka oli käytössä vuosina 1964 – 1970.
  • "Saturn 6" — 2,0-litrainen "Saturn" 6G34-rivikuutonen korvasi vuonna 1970 Mitsubishi Debonairin KE64-moottorin.

Kahdeksansylinterinen[muokkaa]

  • 8A8 — Vain Japanin kotimarkkinoille valmistettuja Proudia- ja Dignity-malleja varten Mitsubishi kehitti alumiinikansilla ja GDI-järjestelmällä varustetun 4,5-litraisen V8-moottorin. Mitsubishin kanssa läheistä yhteistyötä tekevä Hyundai Motor Company käytti moottoria omassa Equus-mallissaan.

Lähteet[muokkaa]

http://www.autospeed.com/cms/article.html?&title=Engine-Epic-Part-8-Mitsubishi-Engines&A=0307