Toyopet Corona xT1x
Toyopet Corona | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Toyota, Japani, Aichi |
Valmistusaika | 1957–1960 |
Luokka | C-segmentti |
Kori | 4-ovinen sedan 3-ovinen farmari |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 910–995 cm3 |
Teho | |
Voimanvälitys | takaveto |
Kiihtyvyys | |
Huippunopeus | |
Kulutus | |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | |
Edeltäjä | Ei edeltäjää |
Seuraaja | Toyota Corona xT2x-RT3x |
Saman luokan autoja |
Toyopet Corona xT1x on ensimmäinen Toyotan Corona-malliston auto. Toyopet oli Toyotan käyttämä merkki. Auton suunnittelu alkoi, kun Toyotalla huomattiin että mallistossa on kaksi keskikoista sedania (Toyota Crown ja Toyota Master) mutta ei lainkaan kompaktimpaa mallia joka sopisi taksikäyttöön.
Sisällysluettelo
Rakenne[muokkaa]
Auto suunniteltiin nopeasti, joten sen valmistuksessa käytettiin muiden autojen osia. Voimanvälitys on peräisin Crownista ja korin osat ovat pienennettyjä versiota Masterin osista. Erillinen kori olisi tehnyt autosta liian painavan, joten päädyttiin itsekantavaan runkoon. Toyota ei ollut vielä tehnyt paljoa itsekantavakorisia autoja, ja se näkyi laadussa, autot vuotavat usein vettä sisään sateella.
Moottorit[muokkaa]
Moottorina oli alunperin 995 kuutioinen, mutta Tokion rajoitukset takseille pakottivat pienentämään iskutilavuutta 910 kuutioon.
Moottorit[muokkaa]
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | |
---|---|---|---|---|---|
1.0 | R4 | S | 995 cm3 | 24 kW (33 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
1.0 | R4 OHV | 1P | 997 cm3 | 33 kW (45 hv) @ 4500 r/min | ? Nm @ ? r/min |
Mitat[muokkaa]
Malli | Sedan |
---|---|
Pituus | 3912 mm |
Leveys | 1470 mm |
Korkeus | 1518 mm |
Akseliväli | 2400 mm |
Omamassa | 960 kg |
Korinumerot[muokkaa]
- PT10 - sedan
- PT16V - farmari
- ST16V - farmari
Muuta[muokkaa]
Vuonna 1954 Japanissa oli vain kolme autonvalmistajaa, Toyopet, Ohta ja Datsun. Useimmat mallit olivat pikkuautoja, joissa oli varsin heikko moottori, mihin vaikutti materiaalipulan ohella Japanin pienoisautoja suosiva verotus. (Tekniikan Maailma 2/1954)