Panhard PL 17
| Panhard PL 17 | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Panhard,  Ranska
|
| Valmistusaika | 1959–1965 |
| Luokka | C-segmentti |
| Kori | 4-ovinen sedan 4-ovinen farmari 2-ovinen avoauto |
| Suunnittelija | |
| Pohjalevy | |
| Moottori | B2 |
| Iskutilavuus | 848–851 cm³ |
| Teho | 31–37 kW |
| Voimanvälitys | Etuveto |
| Kiihtyvyys | 37 s (0–100 km/h) |
| Huippunopeus | 130 km/h |
| Kulutus | 6–7 l/100 km |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | 17–20 000 € |
| Edeltäjä | Panhard Dyna Z |
| Seuraaja | Panhard 24 |
| Saman luokan autoja | Renault Dauphine |
Panhard PL 17 on vuosina 1959–1965 valmistettu etuvetoinen keskikokoinen auto. Kori on suhteellisen iso, mutta Panhardin moottori on yllättävän pieni.
PL 17:n mallinimi tulee Panhard-Levassorista ja yhteenlaskusta 5 (verohevosvoimaa) + 6 (6 litraa bensiiniä / 100 km) + 6 (istumapaikkoja) = 17 [1]. PL 17-sedanmallia (Berline) valmistettiin kaikkiaan noin 160 000 yksilöä.
Sisällysluettelo
Kori[muokkaa]
Auton sisätilat ovat suhteellisen isot. Korissa on neljä ovea, paitsi harvinaisessa avomallissa on vain kaksi ovea. Vanhemmissa vuosimalleissa etuovet on saranoitu takaa eli ne ovat ns. kaappariovia, myöhemmissä vuosimalleissa ovien saranointi on tavanomainen.
Melutasoon vaikuttaa ilmajäähdytteinen moottori. Ajossa esiintyy erilaisia resonanssiääniä.
Ominaisuudet[muokkaa]
Panhardin ajo-ominaisuudet ovat tasapainoiset, mutta moottorissa ei ole paljoa tehoa. Kaarreajo sujuu tasapainoisesti, vaikka PL 17 kallisteleekin mutkissa. Istuimet eivät tarjoa sivuttaistukea. Hammastanko-ohjaus on tunnokas. Vaihteisto toimii sujuvasti.
Moottoritienopeuksissa auto kulkee vakaasti, mutta melutaso on kovaa ajettaessa melkoinen.
Kiihtyvyys 0–100 km/h kestää 37 sekuntia ja huippunopeus on 130 km/h. Kulutus on noin 6–7 litraa / 100 km.
Tekniikka[muokkaa]
PL 17-mallin moottori on ilmajäähdytteinen 2-sylinterinen bokserimoottori. B2-moottorin iskutilavuus on vuosimalleissa 1959-1962 851 cm³ ja vuosimalleissa 1962-1965 848 cm³. Tehoa on 31 kW (DIN) (42 hv, liioitteleva SAE-bruttoteho 50 hv eli 37 kW). Vääntömomentiksi ilmoitettiin 1962 6,6 kpm eli 64,7 Nm (SAE, DIN-luku on hieman pienempi). Moottori painaa vain 71 kiloa ja se on sijoitettu etuakselin etupuolelle, kuten myös vaihteisto. Vaihteita on neljä.
PL 17:sta oli saatavana myös Tigre-malli (suomeksi Tiikeri, TM 9/1959), jossa oli enemmän varusteita ja tehokkaampi 37 kilowatin moottori (DIN, 50 hv, epätarkka ja liioitteleva SAE-teho 60 hv). Tehokkaammalla moottorilla varustettua toista Panhard-mallia eli kaksiovista 24-mallia myytiin paljon enemmän kuin vakiomoottorista 24-mallia. Tigren tehonlisäys oli saatu toisenlaisella nokka-akselilla, Zenith "38" kaksoiskaasuttajalla sekä paremmilla imusarjoilla ja pakosarjoilla. Tigren vakiovarusteisiin kuuluivat kierroslukumittari, trippimittari, ulkoa säädettävät ajovalot ja lukittava polttoainesäiliön korkki.
Suomessa[muokkaa]
Suomeen mallia tuotiin vuonna 1960 415 kappaletta, 1961 vain 79 kappaletta ja viimeisenä vuonna 1962 vielä 161 kappaletta. Näistä Suomessa osista koottuja oli noin 300 PL 17-yksilöä. Nämä purettiin osiin ulkomailla ja koottiin Suomessa, tuontisäännöstelyn kiertämiseksi [2].
Suomessa vuonna 1960 Panhard PL 17 maksoi 715 000 markkaa, joka on 2012 rahanarvonkertoimella 16 234 €. Hinta kuitenkin nousi 1962 955 000 markkaan, joka on jo 20 400 €. Seuraavana vuonna 1963 Panhardin maahantuonti loppui autojen tuontiveron vuoksi, henkilöautojen tuonnin vapautumisesta huolimatta.
Suomessa myytiin 1950-luvulta vuoteen 1962 noin 1200 Panhardia. Vuonna 1962 henkilöautojen tuonti vapautui, mutta samalla säädetty autojen tuontivero nosti Panhard-autojen hinnan niin korkeaksi, että Panhardin maahantuonti Suomeen loppui.
Panhardien pieni kaksisylinterinen moottori sekä valmistuksen loppuminen 1965 vähensivät niiden jälleenmyyntiarvoa.
Huolto[muokkaa]
Pientä moottoria voi olla hankala huoltaa. Panhardin moottorin kampiakselilla oleva keskipakosuodatin saattaa tukkeutua eikä suodatinta voi puhdistaa purkamatta moottoria. Siksi jotkut Panhard-harrastajat purkavat ja kokoavat moottorin noin 60 000 kilometrin välein vain puhdistaakseen keskipakosuodattimen, sillä öljyn epäpuhtaudet saattavat tukkia suodattimen ja aiheuttaa kalliin laakerivaurion [3].
Mitat[muokkaa]
| Mitat | Sedan | Break |
|---|---|---|
| Pituus | 4580 mm | |
| Leveys | 1660 mm | 1620 mm |
| Korkeus | 1550 mm | |
| Akseliväli | 2570 mm | 2800 mm |
| Raideleveys (e/t) | 1300/1300 mm | |
| Tyhjäpaino | 805–850 kg | |
Muuta[muokkaa]
Pariisissa PL 17-mallia käytettiin myös taksina, mikä kertoo suhteellisen isoista sisätiloista. Tehtaan vientitoiminta oli aktiivista ja mallia vietiin Euroopan maiden lisäksi mm. Yhdysvaltoihin ja Singaporeen. PL 17:n edeltäjä oli Panhard Dyna Z. PL 17:n valmistus loppui 1965 Citroënin ostettua Panhard-tehtaan.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Mobilisti 4/2004
- Mobilisti 5/2004
- Tekniikan Maailma 13/1962
- http://www.citroenet.org.uk/panhard-et-levassor/panhard-08.html
- Panhard PL 17 Relmax Tigre vm. 1962
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Panhard_PL_17-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
