Renault 4CV

Renault 4CV Hino 4CV Renault 4/4 Renault 760 Renault 750 Renault Quintette
Valmistaja ja valmistusmaa	Renault, Ranska, Billancourt Japani, Hino Australia, Sydney Iso-Britannia, Acton Espanja, Valladolid 20px Israel, Nesher
Valmistusaika	1947–1961
Luokka	B-segmentti
Kori	4-ovinen sedan 4-ovinen avoauto
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori	R4
Iskutilavuus	747–760 cm3
Teho	17 hv
Voimanvälitys	Takaveto
Kiihtyvyys	n. 30 s (0–80 km/h)
Huippunopeus	n. 95 km/h
Kulutus
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka
Edeltäjä	Renault Juvaquatre
Seuraaja	Renault Dauphine Renault R4
Saman luokan autoja	Kuplavolkkari Panhard Dyna X Peugeot 203

Renault 4CV oli taloudelliseksi "kansanautoksi" suunniteltu auto, jonka esikuvana toimi lähinnä Kuplavolkkari. 4CV on ensimmäinen ranskalainen auto, jota valmistettiin yli miljoona kappaletta (1 105 547 kpl) vuosina 1947–1961. Myyntiin tullessa auton lempinimi oli Le moutte de beurre eli voipala. Autoa myytiin huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta 37 000 kappaletta puolessa vuodessa vuonna 1949 ja oli siten Ranskan yleisin auto. Myös Japanilainen Hino Motors Ltd. valmisti 4CV:tä.

Renault 4CV:tä käytettiin Ranskassa myös taksina eli "vuokra-autona".

4CV oli helposti muunneltavissa kilpa-autoksi ja sillä voitettiin sekä Le Mansin 24 tunnin ajot että Mille Miglia. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Alpinen ja Renaultin välillä oli legendaarinen Alpine A-110, joka perustui kyseiseen autoon ja jolla voitettiin rallin MM.

Historia

4CV:n suunnittelivat alunperin Renaultin insinöörit, samana aikana kun saksalaiset olivat miehittäneet Ranskan toisessa maailmansodassa. Tällöin Renaultilla oli tiukat määräykset, että se saa valmistaa vain kuorma-autoja ja armeijakalustoa. Suunnitteluryhmän johtajina oli Fernard Picard, Charles-Edmond Serre ja Jean-Auguste Riolfo. He suunnittelivat pientä, taloudellista autoa sodan jälkeistä taloudellisesti vaikeaa aikaa varten. Ensimmäinen prototyyppi valmistui vuoden 1941 lopulla ja kolmen seuraavan vuoden aikana tehtiin kolme prototyyppiä lisää. Aluksi sylinteritilavuus oli 760 cm³. Päätös 4CV:n valmistamisesta tehtiin 9.11.1945. Tuotantotavoitteeksi asetettiin 300 autoa päivässä, kun ennen sotaa Renault valmisti kaikki mallit yhteensä 250 autoa päivässä. Auto esiteltiin yleisölle vuoden 1946 Pariisin autonäyttelyssä. Tuotannossa oli tuolloin Renaultin malleista vain vanha Juvaquatre. 4CV-mallin tuotantoa varten tehdas osti koneita Yhdysvalloista ja myös suunnitteli itse laitteita tuotannon helpottamiseksi.

Ensimmäiset sarjatuotanto-4CV:t valmistuivat kesälomien jälkeen 1947, kun sarjatuotanto käynnistyi elokuussa 1947. 1948 valmistettiin yli 200 4CV:tä päivässä ja 300 auton päivätuotantoon päästiin 1949. Tammikuussa 1950 valmistui sadastuhannes 4CV, joka arvottiin tehtaan työntekijöiden kesken.

Vuonna 1950 4CV:n sylinteritilavuutta pienennettiin 747 cm³, jotta auto sopisi alle 750-kuutioisten autourheiluluokkaan.

Kori

Keulan ilme muistutti Peugeot 203:n keulaa. Pituutta 4CV:llä oli vain 363 cm, joka oli 40 cm vähemmän kuin Kuplalla. 4CV painoi 600 kiloa. Monet ensimmäiset 4CV:t oli maalattu keltaiseksi Saksan armeijan Afrika Korpsin värillä, koska maaliaine oli peräisin sen varastoista ja se oli ainoa runsaammin saatavilla oleva maali.

Ulkonäköä muutettiin etusäleikön muutoksilla. Etuovien liukuikkunat korvattiin tuuletusikkunoilla ja alasveivattavilla ruuduilla. 4CV oli meluisa auto. Ohjaus oli kevyt, mutta hidas (4,5 kierrosta). Pitkäiskuinen moottori oli suhteellisen sitkeä. Vaihteita oli kolme. Huippunopeus oli noin 100 km/h.

Koriin ei tehty merkittäviä muutoksia. Keulan listoitus muuttui 1954. 1958 muuttui pyörän vanteiden malli tavanomaiseksi. Takavalojen ja suuntavilkkujen muoto muuttui vuosimallien vaihtuessa.

Vienti

Vienti alkoi jo kesällä 1948, jolloin alkoi vienti Yhdysvaltoihin. Vuonna 1957 Renault vei Yhdysvaltoihin noin 5000 autoa. 1949 viidennes tuotannosta meni vientiin. Tuontirajoituksia tehdas kiersi perustamalla kokoonpanotehtaita Englantiin, Irlantiin, Belgiaan, Australiaan, Etelä-Afrikkaan, Espanjaan ja Japaniin. Japanissa yhteistyökumppanina oli Hino (Japanissa valmistettiin vuonna 1953 vain 3000 autoa vuodessa).

Ajo-ominaisuudet

4CV:n ajo-ominaisuudet ovat takamoottoriautolle tyypilliset: se on yliohjautuva ja sivutuulessa suuntavakavuus on huono. Moottorin vaatimaton teho ei kuitenkaan päästä autoa nopeuksiin, jossa epävakaat ajo-ominaisuudet olisivat erityisen hankalia.

Aluksi 4CV:n ohjaus oli hyvin nopea, 2,25 kierrosta. Heikoissa kelioloissa liian nopea ohjaus osoittautui hankalaksi, joten ohjaus muutettiin (liian) hitaaksi, 4,25 ohjauspyörän kierrosta.

Mittaukset

Tekniikan Maailma 8/1953 mittasi Renault 4CV:n (15,4 kW, 560 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/t 9 sekuntia ja 0–80 km/t 30 sekuntia. Huippunopeus on 95 km/t.

Nopeusmittari näyttää liikaa, mittarin näyttäessä "80 km/t" on oikea nopeus 69 km/t. Huippunopeudessa 95 km/t nopeusmittari näyttää "111 km/t".

Kulutus on noin 6,5 litraa /100 km.

Moottorit

Vaihteistona on kolmivaihteinen manuaali.

Malli	Moottori	Iskutilavuus	Teho	Vääntö
0.7	R4	747 cm3	13 kW (17 hv) @ 4000 r/min	? Nm @ ? r/min
0.8	R4	760 cm3	? kW (? hv) @ ? r/min	? Nm @ ? r/min

Mitat

• Pituus: 3663 mm
• Leveys: 1430 mm
• Korkeus: 1470 mm
• Omamassa: 600 kg

Suomessa

Renault 4CV maksoi Suomessa vuonna 1953 noin 395 000 markkaa.

Lähteet

• Tekniikan Maailma 16/1985
• Moottori 12/2009
• Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Renault_4CV-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.