Saab 900 OG

Saab 900
Valmistaja ja valmistusmaa	Saab, Ruotsi Suomi
Valmistusaika	1978–1993
Luokka	D-segmentti
Kori	2- ja 4-ovinen sedan 2-ovinen avoauto 3- ja 5-ovinen liftback
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori	R4
Iskutilavuus	1985–2119 cm3
Teho	73–129 kW
Voimanvälitys	Etuveto
Kiihtyvyys	8,2–16 s (0–100 km/h)
Huippunopeus	160–215 km/h
Kulutus	9,6–11,2 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka	25 200 € (1993)
Edeltäjä	Saab 99
Seuraaja	Saab 900 NG
Saman luokan autoja	Alfa Romeo 155 Audi 100 BMW 3-sarja Mercedes-Benz W201 Nissan Bluebird Volvo 24x

Saab 99:n tuoreempi kehitelmä, 900 tuli myyntiin syksyllä 1978. Keulan pituutta ja akseliväliä oli kasvatettu. Tekniikka oli lähes suoraan 99:stä. Korimalleina oli 3- ja 5-oviset viistoperät. 1981 mallistoon tuli 4-ovinen sedan ja 1985 2-ovinen sedan.

Rekisteröinti

OG -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi	1981	1984	1985	1986	1987	1988	1989	1990	1991	1992
Määrä (kpl)	2310	2931	3388	3990	5451	5141	4761	2511	1349	1452

V. 1988 rekisteröidyistä automaattivaihteisia oli 220 kpl.

Yleistä

900:n uudet etuistuimet olivat erinomaisen mukavat ja sisätilat 99:ä paremmat. 900 oli erittäin turvallinen auto, saaden kolme tähteä vielä vuoden 2005 Folksam-vahinkotilastoissa. Ulkonäkö oli monien mielestä epäonnistunut mm. lyhyestä akselivälistä johtuvien suurten etu- ja takaylitysten sekä pystyn tuulilasin takia.

Mallin ulkonäkö uudistui vuonna 1987. Puskureista tuli paksummat ja keulasta viistompi. Harrastajat puhuvat vanhasta korimallista "pystykeulana" ja uudemmasta "viistokeulana". Suomessa jatkettiin kuitenkin myös pystykeulan valmistusta vuoteen 1988 asti malliston halvimpana "hinnat alkaen" -mallina, koska Saab 90:n valmistus oli lopetettu samaan aikaan. 1993 900-malli uudistui täysin. Alkuperäistä 900-mallia kutsutaan nimellä OG, Old Generation.

Vertailu 1987

Saab 900 sijoittui Tekniikan Maailman 10/1987 vertailussa neljännelle sijalle kymmenestä autosta (4./10). Saab 900 Sedan maksoi Suomessa vuonna 1987 108 500 markkaa eli 33 168 euroa (v. 2016 kerroin 0,3057).

Ajo-ominaisuudet ovat hyvät (9/10) ja varsinkin huonoilla teillä mainiot. 1987 malli ei enää puske kaarteissa (kuten aiemmat 900-mallit), mutta moottori ravistaa voimakkaissa kiihdytyksissä.

Sisätilat ovat isot varsinkin leveyssuunnassa ja ryhmän isoimmat (9/10). Myös jarruista Saab 900 sai hyvän arvosanan (9/10). Varustetaso on tyydyttävä (8/10).

R4-moottorin iskutilavuus on 1985 cm³. Suurin teho 73,5 kW (DIN, 100 hv) ja suurin vääntömomentti 162 Nm. Vaihteita on on vain neljä (ainoana vertailuautona, viisivaihteinen olisi maksanut liikaa). Auto painaa 1160 kiloa.

Tekniikan Maailma 10/1987 mittasi Saab 900:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,0 sekuntia, 0–80 km/h 8,6 sekuntia, 0–100 km/h 13,0 sekuntia, 0–120 km/h 19,7 sekuntia ja 0–140 km/h 32,2 sekuntia. Kulutus on melko suuri.

900i 2.1-16

2119 cm³ R4-moottorin suurin teho on 103 kW /6000 r/min ja suurin vääntömomentti 180 Nm /2900 r/min. Sylinterin mitat ovat 93 × 78 mm. Iskun pituus on sama kuin 2,0-moottorissa, halkaisijaa on kasvatettu 3 mm. Venttiileitä on 4/sylinteri, suihkutus. Vaihteita on viisi. Ohjaustehostin on jo vakiovaruste ja ohjaus on kevyt, 3,7 kierrosta.

Tekniikan Maailma 2/1992 mittasi Saab 900i 2.1-16:n (103 kW, 1225 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 3,4 sekuntia, 0–80 km/h 6,6 sekuntia, 0–100 km/h 10,1 sekuntia (valm: 11,0 s.), 0–120 km/h 14,3 sekuntia, 0–140 km/h 21,5 sekuntia ja 0–160 km/h 31,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 190 km/h.

Kulutus on suhteellisen korkea. Saab 900i 2.1-16 maksoi Suomessa vuonna 1992 131 900 markkaa. (1992 ei enää ollut saatavana 8-venttiilistä 2,0-moottorivaihtoehtoa, sen sijaan 16-venttiilinen 2,0-litran moottori)

Moottorit

Saab toi 99 mallillaan turboahtamisen jokapäiväiseen ajoon. Saab 900 sai turbomoottorit pellin alle; aluksi B-moottorina kuten 99:ssä ja myöhemmin H-moottorisena. Vuonna 1982 900 Turboihin tuli ahtopainetta automaattisesti säätelevä APC-järjestelmä (automatic performance control), joka mahdollisti ajamisen myös matalaoktaanisemmilla polttoaineilla ilman haitallisen nakutuksen vaaraa.

Ahtoilmanjäähdytin esiteltiin 16-venttiilisen moottorin yhteydessä ja vuonna 1986 se tuli myös 8-venttiilisen moottorin yhteyteen.

Malli	Moottori		Iskutilavuus	Teho	Vääntö	Mallivuodet
2.0	R4	B201, 1 kaasuttimella	1985 cm3	73 kW (100 hv) @ 5200 r/min	162 Nm @ 3500 r/min	1979–1989
2.0	R4	B201, 2 kaasuttimella	1985 cm3	80 kW (108 hv) @ 5200 r/min	165 Nm @ 3200 r/min	1979–1984
2.0i FI	R4	B201	1985 cm3	87 kW (118 hv) @ 5500 r/min	167 Nm @ 3700 r/min	1979–1989
2.0T	R4 Turbo APC	B201	1985 cm3	107 kW (145 hv) @ 5000 r/min	235 Nm @ 3000 r/min	1979–1985
2.0T	R4 Intercooler Turbo	B201	1985 cm3	103–114 kW (138–155 hv) @ 5000 r/min	235 Nm @ ? r/min	1986–1989
2.0T	R4 16V Turbo	B202	1985 cm3	118–129 kW (158–175 hv) @ 5300 r/min	255–273 Nm @ 3000 r/min	1984–1993
2.0	R4 16V	B202	1985 cm3	93–96 kW (124–128 hv) @ 6100 r/min	170–177 Nm @ ? r/min	1989–1993
2.0T	R4 16V matalapaineturbo	B202	1985 cm3	107 kW (143-145 hv) @ 5600 r/min	202-205 Nm @ 3800 r/min	1990–1993
2.1 FI	R4	B212	2119 cm3	103 kW (140 hv) @ 6000 r/min	180 Nm @ 2900 r/min	1991–1993

Mitat

• Pituus: 4680–4739 mm
• Leveys: 1690 mm
• Korkeus: 1420 mm
• Akseliväli: 2517–2525 mm
• Raideleveys (e/t): 1432/1442 mm
• Maavara: 150 mm
• Omamassa: 1150–1330 kg
• Tavaratila (VDA): 421–493 l
• Polttoainesäiliö: 63 l

Erikoismallit

• Saab 900 Cabriolet
• Saab 900 Turbo Sedan

Saab 900 T16 Aero (1984–1993)

Vuonna 1983 esiteltiin maailman ensimmäinen 16V-turbomoottorilla varustettu auto, Saab 900 Turbo16S eli tuttavallisemmin Saab 900 Aero (kuvassa).

Finlandia

Vuosien 1979 ja 1986 välillä valmistettiin noin 570 kappaletta 20 cm pidennettyä "Finlandia"-mallia (1984 eteenpäin nimellä 900 CD), jonka etu- ja takaovet olivat 10 cm pidennetyt ja koko 20 cm lisätila oli takapenkkiläisten käytössä. Useimmiten Finlandiat sisälsivät kaikki vuosimalliin saatavat varusteet ja pellin alla hyrisi pääsääntöisesti kunkin vuosimallin tehokkain voimanlähde. Ensimmäisten vuosien Finlandiat olivat pääosin viisiovisia, mutta n. vuodesta 1981 eteenpäin pääasiassa neliovisia.

Finlandiat menivät etupäässä valtion virkamiesten ja yritysjohtajien edustusautoiksi. Muun muassa Tasavallan Presidentillä oli vuonna 1982 käytössään musta 900 Turbo Finlandia. Tällä hetkellä Suomen rekisterissä on enää 57 kpl pidennettyjä Finlandia-malleja.