Chevrolet Chevy Van

Kohteesta AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Chevrolet Chevy Van
GMC Rally 15 pass van
Valmistaja ja valmistusmaa Chevrolet,
Flag of the United States.svg.png Yhdysvallat
Valmistusaika 19711996
Luokka Pakettiauto
Kori Pakettiauto
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R6, V8
Iskutilavuus n. 5000–6500 cm3
Teho n. 101–300 hv
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 29.050–33.300 € (1990)
Edeltäjä Chevrolet Van
Seuraaja Chevrolet Express
Saman luokan autoja Dodge Ram Van
Ford Econoline


Chevrolet Chevy Van oli yksi monista vaneista joita valmistaa General Motors Pohjois-Amerikkaan ja muualle maailmaan. Se on todistanut olevansa suosittu, ensiksi julkaistiin 1961 Corvair tyylisenä, ja on edelleen tuotannossa Express nimellä. Vahvin kilpailija on Ford Econoline van mallisto.

Historia[muokkaa]

Ensimmäinen General Motors vani oli Chevrolet Corvair-pohjainen Greenbiar van, joka esiteltiin 1961, joka käytti boxer kuutosta joka oli sijoitettu taakse ja jäähdytysjärjestelmänä oli ilma. Innoittaja toimi Volkswagen bus, jolle oli tarve saada kilpailija.

ChevyVan (1964-1970) oli, niinkuin kilpailijansa Ford Econoline ja Dodge A100, kompakti van perustuen muokattuun henkilöauto alustaan. moottori sijoitettiin etupenkkien taakse keulan ollessa tylppä. Molemmat moottorit ja jarrut tulivat Chevy II, joka oli enemmän kompakti auto kuin Chevrolet Corvair. Tätä mallia myytiin myös nimellä GMC HANDI-VAN.

Toisen sukupolven ChevyVan/Vandura esiteltiin vuodelle 1971 joka seurasi etumoottori mallia vuoden 1968 Ford Econoline:sta. Moottori oli sijoitettu kuljettajan ja matkustajan väliin, mahdollisimman eteen mahdollistaen lyhyen konepellin ja keulan. Jousituksen osat tulivat Chevrolet/GMC C-sarjan pick-upeista.

Kolmas sukupolvi Express and Savana 1990-luvulla omaksuivat aerodynaamisen muotoilun. Takavalot sijoitettiin korkealle taakse näkyvyyden parantamiseksi. Jatkettu 15 matkustajan versio omasi pidemmän akselivälin, mieluummin kuin pelkän jatketun korin, ja vasemman puolen ovi tuli saataville matkustaja markkinoiden vaatimuksesta.

Chevrolet Beauville Sportsvan 30[muokkaa]

Chevrolet Beauville Sportsvan 30 maksoi Suomessa vuonna 1976 43000 markkaa eli 30719 euroa (v. 2015, kerroin 0,7144). Chevrolet Chevy Van tunnettiin muillakin mallinimillä, joista yksi oli Beauville.

Chevrolet Beauville rekisteröitiin 8:lle kuljettaja mukaanlukien, penkkiriveittäin 2+3+3 henkilöä. Edessä on korkeat pääntuelliset istuimet, muilla istuimilla ei ole pääntukia. Etuistuin ei anna riittävästi sivutukea. Kaikilla 8 istuimella on (lantio)turvavyö.

90° V8-moottorin iskutilavuus on 5739 cm³. Suurin teho 121 kW /3800 r/min (165 hv). Suurin vääntömomentti on 350 Nm /2400 r/min DIN (36 kpm). Vaihteisto on kolmiportainen automaatti. Tehostimet tekevät ajamisesta vaivatonta.

Suuntavakavuus on hyvä. Etujousitus on melko pehmeä ja heikosti vaimennettu. Melutaso on alhainen. Mittaristo on vaatimaton, lämpömittari puuttuu.

Jousituksena edessä on erillisjousitus, takana lehtijouset ja jäykkä taka-akseli. Pituus 511 cm, leveys 202 cm ja korkeus 206 cm. Auton koosta johtuen kääntöympyrä on iso, 14 metriä. Ohjaus on kevyt, mutta hidas, 4,25 kierrosta.

Tekniikan Maailma 16/1976 mittasi Chevrolet Beauvillen kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,5 sekuntia, 0–80 km/h 9,4 sekuntia, 0–100 km/h 13,8 sekuntia ja 0–120 km/h 22,0 sekuntia.

Kulutus on maantiellä noin 17-18 l/100 km bensiiniä, kaupungissa kuluu yli 20 l/100 km.

Kehitys[muokkaa]

1964 Greenbrier van
Chevy Vanin ensimmäinen versio

1971[muokkaa]

Vandura ja sisarmalli Chevy Van korvasivat aiemman lättänenätyylin. GMC:t esiteltiin elokuussa 1970, sisustan osat kuten kojelauta ja ohjauspylväs oli otettu Chevrolet/GMC C/K pickupeista. Lyhyemmän akselivälin mallit olivat 110-tuumaisia (2,79 m), kun pidempi vaihtoehto oli 125 tuumaa (3,17 m). Edellinen sukupolvi oli joko 90 tai 108 tuuman (2,28 m / 2,74 m) akselivälillä.

1978[muokkaa]

Keulapellit uusittiin. Maskit vaihtuivat muovisiin, matalampilinjaisessa maskissa oli pyöreät ajovalot ja korkeampilinjaisessa mallissa kantikkaat ajovalot. Uusi ohjauspyörä oli samanlainen kuin 1973-87 pickupeissa. Myös kojelauta sai uuden ulkoasun. Tällä lookilla mentiin pitkälle 80-luvun puolelle.

1980[muokkaa]

Kaikki 1980 vanit saivat uudet ovipeilit.

1982[muokkaa]

Rattilukitus tuli vakioksi. Viimeinen vuosi 3-vaihteisen rattimanuaalin ja pyöreiden ajovalojen kera.

1983[muokkaa]

Ajovalojen muotoilu ja sijoittelu uusiutuivat. Kaikkien manuaaliversioiden vaihdekeppi lattialla. Kaikissa malleissa kulmikkaat ajovalot. Tästä vuodesta eteenpäin taittuva ohjauspylväs oli saatavana manuaalin kanssa, sillä ohjauspylväs muuttui samanlaiseksi kuin C/K truck -malleissa. 4-vaihteiset manuaalit olivat saatavana, kuin myös vanha 3-vaihteinen. Samanlaiset ohjauspyörät esiteltiin kuin aikakauden henkilöautoissakin.

1984[muokkaa]

Uusi 4-vaihteinen automaatti saatavilla V8:n kera ja 3-vaihteinen automaatti saatavilla kuutosmoottoreiden yhteyteen. Kaikki aikaisemmat automaatit olleet 3-vaihteisia.

1985[muokkaa]

Takavalojen linssit uudelleenmuotoiltiin, uusi swing-out sivuovi entisen 50/50 aukeavien pariovien tai liukuoven lisäksi. Swing-out ovet aukesivat 60/40 jakaumalla. Uusi maski samanlainen pick-up versioiden kanssa.

1986/87[muokkaa]

Useimmat moottorit varustettiin polttoaineen suihkutuksella ja 4,3-litrainen V6 korvasi vanhan 4,0-litraisen rivikutosen.

1990[muokkaa]

Toisinkuin Dodge Ram Van ja Ford Econoline vanit, joissa oli jatkettu kori, 133 tuuman (3,38 m) akseliväli tuli saataville (sama kuin Chevrolet/GMC crewcab truckeissa).

1992[muokkaa]

Kasvojenkohotus käyttäen etumaskia samanvuotisista Chevrolet/GMC R/V sarjan pickupeista ja SUVeista (Blazer, Suburban, Crew Cab/Dually), edellinen perustui vuoteen 1991.

1993[muokkaa]

4L60E-automaattivaihteisto esiteltiin, korvaten vanhan 4L60/700R4-vaihteiston.

1994[muokkaa]

Kuljettajan puolen turvatyyny vakioksi.

1995[muokkaa]

Uusi pidempi keula ja uudenlaiset ajovalot, erittäin suosittu koulubussiversio. Myös moottorit saivat kasvojenkohotuksen uuden tyypin "Vortec"-muodossa, uudella läppärungolla, ABS-jarrut hydroboosterilla, katalysaattorilla ja vakionopeudensäätimellä. Moottorien koot säilyvät suunnilleen samana; 4.3L, 5.3L, 7.4L Vortec bensiinimoottorit sekä 6.5l dieselmoottori. Useita eri versiota vaneista oli saatavana ostajien mieltymysten mukaan. Perusmalli oli erittäin riisuttu ilman mitään hienouksia, sisältäen vain etuistuimet. Sportvan-malli sisälsi kaikki mahdolliset herkut, muttei takapenkkejä eikä lasikuituista kattokorotusta. Viimeisenä Conversion-malli, jotka lähetettiin pelkkinä runkoina tehtaalta saadakseen sisustuksen ja ulkokuoren viimeistelyt yrityksiltä kuten Starcraft, Mark III, Tiara, Coach jne.

Lähteet[muokkaa]

  • Tekniikan Maailma 16/1976
  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Chevrolet_Van-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.