Facel Vega

Kohteesta AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Facel Vega
Facel.jpg
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of France.svg.png Ranska, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1954
Autokonserni
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja
Suosituin malli


Facel Vega oli ranskalainen loistoautomerkki, jonka perusti Jean Daninos. Lyhenne Facel tulee sanoista Forges et Ateliers de Construction d'Eure-et-Loir. Facel Vega valmisti muutamia tuhansia loistoautoja vuosina 1954-1964. Facel Vega käytti Chryslerin isoja V8-moottoreita.

Ensimmäinen Facel Vegan prototyyppi esiteltiin 29.7.1954. Siinä oli 4,6-litran DeSoto Firedome-moottori. Vaihteistona oli joko Pont-à-Moussonin käsivaihteisto tai Chryslerin 2-portainen automaattivaihteisto.

Ominaisuuksia[muokkaa]

Suurin osa Facel Vegan malleista oli kaksiovisia coupeja tai avoautoja. Takaistuintilat eivät olleet kovin isoja. Sisustus oli ylellinen. Istuinten verhoilussa käytettiin nahkaa. Kojelauta oli jalopuukuvioista maalattua peltiä.

Chryslerin isoja V8-moottoreita ja voimansiirtoa käytettiin kaikissa malleissa, lukuunottamatta pientä Facellia-mallia (1959-64). Myös alustan jousitusrakenne oli samanlainen kaikissa Facel Vegoissa, takana oli jäykkä taka-akseli ja lehtijouset. Tavanomainen jousitus ei ollut riittävä auton suorituskykyyn nähden ja lehtijousitettu jäykkä taka-akseli vaikutti vähemmän onnistuneisiin ajo-ominaisuuksiin erityisesti nopeassa ajossa. Facel Vegojen etujousituskaan ei ollut kaikissa malleissa riittävän hyvä.

Facel Vegan sähköjärjestelmä oli amerikkalainen ja istuimet tilattiin Saksasta. Ohjaustehostin oli Englannista, samoin taka-akseli. Korimallien muotoilu oli selvästi ranskalaista, mutta niissä oli amerikkalaisia vaikutteita. FSV- ja HK 500-mallien panoraamatuulilasi oli amerikkalaista vaikutusta. Autojen muotoilusta vastasivat johtaja Jean Daninos itse sekä Jacques Brasseur.

Vienti[muokkaa]

Facel Vegan vienti alkoi jo 1955, jolloin Englantiin vietiin muutama auto, huolimatta kalliista 4000 punnan hinnasta. Facel Vegan palvelukseen tullut kilpa-ajaja Lance Macklin sai markkinoitua autoa brittiläisille kilpa-ajajille. Myöhemmin Facel Vega sai mainetta kuuluisuuksien avulla sekä Ranskassa että Yhdysvalloissa. Los Angelesissa toiminut Jaguar-myyjä Charles Hornburg onnistui myymään Facel Vegoja Hollywoodin kuuluisuuksille. Noin 3/4 autoista vietiin ulkomaille, tärkein vientimaa oli Yhdysvallat.

Malleja[muokkaa]

Facel Vega Excellence esiteltiin 1956. Excellence-mallissa oli neljä ovea, takana oli ns. kaappariovet (saranoitu takaa), kori oli puoli metriä 2-ovista FSV:tä pidempi. Excellencen ongelmana oli kuitenkin korin riittämätön jäykkyys, keskipylvästä ei ollut. Korissa oli runko, mutta silti se saattoi notkua ja vanhemmiten ovet alkoivat roikkua ja tarttua toisiinsa. Ongelmista huolimatta Excellencen valmistus jatkui toukokuuhun 1964 saakka (1958–1964). Painoa oli yli 2000 kiloa. Aluksi Excellencessä oli 4,8-litran V8, 1957 alkaen 5,5-litran V8. 1959 alussa auto sai levyjarrut. Korin muotoilua uudistettiin 1961. Excellence-mallia valmistettiin 152 kappaletta, suurin osa 1961.

FSV-malli oli 2-ovinen ja se painoi 1800 kiloa. FSV:tä valmistettiin 227 yksilöä, joista 4 avoautoja.

Facel Vega HK500 Coupéssa oli 4940 cm³ V8, joka tuotti 260 hv SAE (191 kW). Autoon sai myös 5907 cm³ V8:n, joka tuotti 365 hv eli 268 kW. Saatavilla oli vieläkin isompi 6286 cm³ V8, 390 hv SAE (286 kW) ja huippunopeus 220 km/t. Uusittu HK500 malli esiteltiin maaliskuussa 1958. Se sai 1959 6,3-litraisen moottorin ja sillä Paul Frére ajoi virallisen nopeusennätyksen belgialaisella moottoritiellä 237 km/h. Sitä mainostettiin maailman nopeimpana nelipaikkaisena autona. Valmistusmäärä noin 400 kappaletta syksyyn 1961 saakka, jolloin valmistus loppui.

Facel Facellia esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä 1959. Se oli pieni urheiluauto, korimallit olivat avoauto (2+2 paikkainen), hardtop sekä coupe. Sen kilpailijoita olivat MGA, Fiat 1500, Alfa-Romeo Giulietta ja Mercedes 190 SL. Facel Facellia oli hyvin kallis, se maksoi noin kaksi kertaa niin paljon kuin Austin-Healey 3000. Facelliassa oli 1,6-litran rivinelonen teholtaan 84 kW DIN (114 hv). Moottori oli kuitenkin huonosti suunniteltu ja sen takuutyöt aiheuttivat suuria tappioita. Tehdas käytti mallissa myöhemmin Volvon moottoria, tätä valmistettiin noin 1100 kappaletta – Facel Vegan malleista eniten valmistettu.

Tehdas ei ollut kannattava huolimatta automallien kalliista hinnoista. Kokonaisvalmistusmäärä oli 10 vuoden aikana noin 3000 autoyksilöä.

Viimeinen malli oli 1962 esitelty Facel II, 5,9 litran V8 (360 hv SAE brutto, 265 kW) ja 240 km/h huippunopeus.

Facel Vegan tuotanto loppui lokakuussa 1964 taloudellisiin vaikeuksiin.

Mallit[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Cars 7, Mestarikustannus Oy
  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Facel_Vega-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.