Monoposto

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Monoposto (ital. "yksipaikkainen") on kilpa-autotyyppi, jossa on yleensä avonaiset pyörät ja yksi avonainen istumapaikka kuljettajalle keskellä autoa. Monopostot ovat käytännössä korittomia kilpa-autoja, joissa kuskin paikka on rungon sisällä. Suomen puhekielessä yksipaikkaisia avopyöräisiä kutsutaan tyypillisesti formuloiksi. Monopostot ovat usein keskimoottorisia ja niissä on edessä ja takana ilmaa ohjaavat siivekkeet. FIA:lla on yksinoikeus "formula"-sanan käyttöön rata-autoilu-luokissa, joten vain sen alaiset monopostosarjat ovat virallisia formula-luokkia. Useimmat monopostosarjat ovat "yksityyppiluokkia", eli kaikki tallit ajavat saman valmistajan tekemällä rungolla. Lisäksi monissa sajoissa käytetään vain yhden valmistajan tekemää moottoria. Formula 1 on nykyisin ainoa merkittävä monopostoluokka, jossa tallit tekevät/teettävät runkonsa itse ja moottorivalmistajia on useita. Monopostoilla ajetaan mäkiralleja lukuunottamatta vain moottoriradoilla.

Monopostojen historiaa[muokkaa]

Fernando Alonso 2014 Ferrari F14 T -autollaan Jerezin moottoriradalla
  • 19211939 ajetussa Grand Prix -sarjassa alkoi muodostua monopostojen perusrakenne; autot olivat lokasuojattomia, joissa kuljettaja istui keskellä painopisteen keskittämiseksi. 1923 Karl Benz esitteli Benz Tropfenwagenin ("pisara-auto"), jossa 2-litrainen 6-sylinterinen rivimoottori oli asennettu kuljettajan taakse. 1929 ajettiin ensimmäinen Monacon GP.
  • 1933 Auto Union aloitti keskimoottoristen kilpa-autojensa kehittelyn Ferdinand Porschen johdolla. 1935 GP-autoilun Euroopan mestaruusarjan käynnistyttyä uudelleen kahden vuoden tauon jälkeen, nähtiin hopeiset Auto Union -kilpurit taistelemassa moottoriradoilla kärkisijoista Mercedes-Benzien rinnalla. Saksalaismerkit hallitsivat kilpailuja vuoteen 1939 asti, jolloin toinen maailmansota lopetti kilpa-autoilun Euroopasta.
  • 1950 käynnistyi tärkein monopostoluokka Formula 1.
  • 1957 Cooper toi ensimmäiset keskimoottoriset kilpa-autot, joissa oli paloruiskun moottori F1-sarjaan.
  • 1959 Jack Brabham voitti Monacon GP:n keskimoottorisella Cooper-Climaxillaan. Tämän jälkeen muutkin F1-valmistajat alkoivat siirtyä keskimoottorisiin autoihin.
  • 1968 Lotus käytti Lotus 49-autossaan ensimmäistä kertaa ilmanohjaimia Graham Hillin voittaessa tuolloin maailmanmestaruuden. Muihinkin F1-autoihin kuten Matra MS10 alkoi ilmestyä sittemmin ilmestyä siivekkeitä.
  • 2014 alkoi sähkömonopostojen Formula E-sarja
  • 2018 Formula 1 ja Formula 2 sekä Formula E -autoihin tulee halo-turvakaari kuljettajan päänsuojaksi.

Tärkeimpiä monopostoluokkia[muokkaa]

Tärkeimpiä monopostokilpailuja[muokkaa]

Molemmat kilpailut voittaneet kuljettajat ovat: Graham Hill ja Juan Pablo Montoya. Kilpailut eroavat toisistaan mm. siinä, että Monacon GP:hen lähdetään paikoiltaan lähtöruudukosta, kun taas Indy 500 -kilpailuun startataan lentävällä lähdöllä pacecarin takaa.

Monopostourheiluautot[muokkaa]

Jotkin liikenteeseen hyväksytyt urheiluautot ovat myös yksipaikkaisia monopostoja; tällaisian ovat mm. Caparo T1, Vanwall GPR V12 ja Yamaha OX99-11.

Ulkoiset linkit[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Monacon_Grand_Prix-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Avorenkainen_auto-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian 2018–19_Formula_E_season-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Matra_MS10-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Triple_Crown_of_Motorsport-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Yamaha_OX99-1-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.