Monoposto
Monoposto (ital. "yksipaikkainen") on kilpa-autotyyppi, jossa on yleensä avonaiset pyörät ja yksi avonainen istumapaikka kuljettajalle keskellä autoa. Monopostot ovat käytännössä korittomia kilpa-autoja, joissa kuskin paikka on rungon sisällä. Suomen puhekielessä yksipaikkaisia avopyöräisiä kutsutaan tyypillisesti formuloiksi. Monopostot ovat usein keskimoottorisia ja niissä on edessä ja takana ilmaa ohjaavat siivekkeet. FIA:lla on yksinoikeus "formula"-sanan käyttöön rata-autoilu-luokissa, joten vain sen alaiset monopostosarjat ovat virallisia formula-luokkia. Useimmat monopostosarjat ovat "yksityyppiluokkia", eli kaikki tallit ajavat saman valmistajan tekemällä rungolla. Lisäksi monissa sajoissa käytetään vain yhden valmistajan tekemää moottoria. Formula 1 on nykyisin ainoa merkittävä monopostoluokka, jossa tallit tekevät/teettävät runkonsa itse ja moottorivalmistajia on useita. Monopostoilla ajetaan mäkiralleja lukuunottamatta vain moottoriradoilla.
Sisällysluettelo
Monopostojen historiaa[muokkaa]
- 1921 – 1939 ajetussa Grand Prix -sarjassa alkoi muodostua monopostojen perusrakenne; autot olivat lokasuojattomia, joissa kuljettaja istui keskellä painopisteen keskittämiseksi. 1923 Karl Benz esitteli Benz Tropfenwagenin ("pisara-auto"), jossa 2-litrainen 6-sylinterinen rivimoottori oli asennettu kuljettajan taakse. 1929 ajettiin ensimmäinen Monacon GP.
- 1933 Auto Union aloitti keskimoottoristen kilpa-autojensa kehittelyn Ferdinand Porschen johdolla. 1935 GP-autoilun Euroopan mestaruusarjan käynnistyttyä uudelleen kahden vuoden tauon jälkeen, nähtiin hopeiset Auto Union -kilpurit taistelemassa moottoriradoilla kärkisijoista Mercedes-Benzien rinnalla. Saksalaismerkit hallitsivat kilpailuja vuoteen 1939 asti, jolloin toinen maailmansota lopetti kilpa-autoilun Euroopasta.
- 1950 käynnistyi tärkein monopostoluokka Formula 1.
- 1957 Cooper toi ensimmäiset keskimoottoriset kilpa-autot, joissa oli paloruiskun moottori F1-sarjaan.
- 1959 Jack Brabham voitti Monacon GP:n keskimoottorisella Cooper-Climaxillaan. Tämän jälkeen muutkin F1-valmistajat alkoivat siirtyä keskimoottorisiin autoihin.
- 1968 Lotus käytti Lotus 49-autossaan ensimmäistä kertaa ilmanohjaimia Graham Hillin voittaessa tuolloin maailmanmestaruuden. Muihinkin F1-autoihin kuten Matra MS10 alkoi ilmestyä sittemmin ilmestyä siivekkeitä.
- 2014 alkoi sähkömonopostojen Formula E-sarja
- 2018 Formula 1 ja Formula 2 sekä Formula E -autoihin tulee halo-turvakaari kuljettajan päänsuojaksi.
Tärkeimpiä monopostoluokkia[muokkaa]
- Formula 1 (1950 –)
- Formula 2 (1948 –, Euroopan mestaruusarvolla 1967 – 1984) (2009 – 2012) (2017 –)
- Indycar - sarjan tunnetuin osakilpailu on Indy 500 (alkuaikoina joillain kuljettajilla oli autonsa kyydissään mekaanikko)
- Indy Lights
- Formula E merkittävin täyssähköautojen kilpasarja
- Dragsterit eli avonaiset kiihdytysautot, jotka yltävät jopa yli 500 km/h -nopeuksiin.
- Karting eli mikroautoilu; yksinkertaisin ja halvin monopostosarja, josta suurin osa rata-autolijoista on aloittanut uransa
- Nopeusennätysautot
Tärkeimpiä monopostokilpailuja[muokkaa]
Molemmat kilpailut voittaneet kuljettajat ovat: Graham Hill ja Juan Pablo Montoya. Kilpailut eroavat toisistaan mm. siinä, että Monacon GP:hen lähdetään paikoiltaan lähtöruudukosta, kun taas Indy 500 -kilpailuun startataan lentävällä lähdöllä pacecarin takaa.
Monopostourheiluautot[muokkaa]
Jotkin liikenteeseen hyväksytyt urheiluautot ovat myös yksipaikkaisia monopostoja; tällaisian ovat mm. Caparo T1, Vanwall GPR V12 ja Yamaha OX99-11.
Ulkoiset linkit[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Monacon_Grand_Prix-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Avorenkainen_auto-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian 2018–19_Formula_E_season-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Matra_MS10-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Triple_Crown_of_Motorsport-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Yamaha_OX99-1-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.