Ero sivun ”Käyttöohjekirja” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: '''Käyttöohjekirja''' on auton vakiovarusteisiin kuuluva kirja tai kirjanen, joka esittelee auton ja sen laitteiden käyttöä. Käyttöohjekirja on kuulunut kaikkien uusien auto...) |
(→Vertailu 1978, TL) |
||
| (19 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
* Huolto-ohjeet | * Huolto-ohjeet | ||
* Takuutiedot | * Takuutiedot | ||
| + | |||
| + | == Vertailu 1971, TM == | ||
| + | [[Tekniikan Maailma]]n 3/1971 vertailussa olivat käyttöohjekirjat. Käyttäjän käsikirjat olivat vertailussa ja niissä havaittiiin isoja eroja. | ||
| + | |||
| + | Parhaimmat olivat BMW:n ([[BMW 1600|1600]]), [[Austin]]in (1000 ja 1300) ja Sunbeamin ([[Sunbeam 900|900]], 1250) käyttöohjekirjat. Hyviä olivat myös [[Mercedes-Benz]]in, Vauxhallin ([[Vauxhall Victor FD|Victor]]) ja VW:n (1302) käyttöohjekirjat. | ||
| + | |||
| + | Näissäkin oli joitain virheitä, esimerkiksi Sunbeam 900:n käyttöohjekirjassa lukee "voimansiirtopyörästö", millä tarkoitetaan vaihteistoa. | ||
| + | |||
| + | Käyttöohjekirjoissa oli paljon virheitä tai vanhentuneita sanoja. [[Ford 20M]]:n "takapyörästö" tarkoittaa tasauspyörästöä. Rikastin (eli "kuristin") keräsi paljon erilaisia sanoja: ryyppy, starttiläppä (Mazda), ilmaläppäkuristusläppä (Moskvitsh), kylmäkäynnistysvedin (Rover), käynnistysvedin (Mercedes-Benz) ja rikastusvedin (Austin). Liian suuri kierrosluku oli DAFin käyttöohjekirjassa "ylikierrostuminen". | ||
| + | |||
| + | Huonoimmissa käyttöohjekirjoissa oli niukasti auton käyttöön liittyviä tietoja. <ref>Tekniikan Maailma 3/1971</ref> | ||
| + | |||
| + | == Vertailu 1978, TL == | ||
| + | [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]]n 2/1978 käyttöohjekirjojen vertailun paras oli [[Morris Marina|Morris Marinan]] käyttöohjekirja (arvosana 8, 1./18). Melko hyviä olivat myös [[Mazda 323 (FA)|Mazda 323:n]] ja [[Saab 96|Saab 96/95:n]] käyttöohjekirjat (arvosana 8-). Huonoin oli [[Peugeot 104|Peugeot 104:n]] käyttöohjekirja (arvosana 5,5 /10), huonoja olivat myös [[Škoda 105/120|Škoda 105/120:n]] ja [[Toyota Corolla (E30)|Toyota Corollan]] käyttöohjekirjat (arvosanat 6 ja 6-). | ||
| + | <ref>Tuulilasi 2/1978</ref> | ||
| + | |||
| + | == Vertailu 1989, TM == | ||
| + | [[Tekniikan Maailma]]n 8/1989 käyttöohjekirjojen vertailun paras oli [[Citroën AX]]:n käyttöohjekirja, jossa oli paljon selkeitä piirroksia. Myös [[Saab 9000]]:n käyttöohjekirja oli selkeä. Paras sisällysluettelo löytyi [[Renault 21]]:stä. | ||
| + | |||
| + | Japanilaisautojen käyttöohjekirjoissa ei ollut paljon piirroksia tai kuvia eikä värejä käytetty. Kuvitukseltaan huonoimpia olivat [[Suzuki Swift 1|Suzuki Swiftin]] ja Chrysler GS Turbo II:n käyttöohjekirjat, joissa oli kymmentä sivua kohti yksi piirros. Saksalaisautojen käyttöohjekirjoissa käytettiin valokuvia piirrosten sijasta. | ||
| + | |||
| + | Vain 7 auton käyttöohjekirjassa oli ohje vianetsintään. Joissakin käyttöohjekirjoissa oli virheitä tai puutteellisia ohjeita: [[FSO Polonez]]in kirja kertoo ajovalojen pesunestesäiliön olevan 70-litrainen. [[Daihatsu Charade (G100)|Daihatsu Charaden]] kirja kertoo sulakerasian olevan auton vasemmalla puolella, tämän tarkempaa vihjettä ei anneta. | ||
| + | |||
| + | Huonoimpia käyttöohjekirjoja olivat Suzukin, Opelin (Kadett) sekä englanninkieliset Cadillacin ja Chryslerin käyttöohjekirjat. <ref>Tekniikan Maailma 8/1989</ref> | ||
| + | |||
| + | == Käännösvirheitä == | ||
| + | [[Trabant]]in käyttöohjekirja tai ohjekirja vuodelta 1965 on suomenkielinen, mutta surkeasti käännetty. Kääntäjä ei ollut osannut autosanastoa ja kääntänyt esimerkiksi kaasupolkimen "ajopolkimeksi" ja vaihdevivun "katkaisinvivuksi". Muita vääriä käännöksiä ovat mm. "kiertomomentti" kun tarkoitetaan vääntömomenttia, "lähtövetonuppi" (rikastimen vedin) ja "himmennysvalo" (lähivalo). Trabantin käyttöohjekirjan kieliasu on TM:n mukaan ehdottomasti pahin, johon toimittajat ovat törmänneet. <ref>Tekniikan Maailman koeajo 3/1965</ref> | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/kayttoohjekirjat-auton-tarkein-varuste | http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/kayttoohjekirjat-auton-tarkein-varuste | ||
| + | |||
| + | == Katso myös == | ||
| + | * [[Ohjeet huoltovalojen resetointiin]] | ||
| + | * [[OBD]] | ||
| + | * [[OBD-ohjelmat#VCDS|VCDS]] | ||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | <references/> | ||
[[luokka:oppaat]] | [[luokka:oppaat]] | ||
Nykyinen versio 1. helmikuuta 2026 kello 20.17
Käyttöohjekirja on auton vakiovarusteisiin kuuluva kirja tai kirjanen, joka esittelee auton ja sen laitteiden käyttöä. Käyttöohjekirja on kuulunut kaikkien uusien autojen vakiovarusteisiin jo kauan. Useimmat säilyttävät käyttöohjekirjaa auton säilytyslokerossa.
Tyypillisiä käyttöohjekirjan tietoja ovat:
- Turvaohjeet
- Asennusohjeet
- Auton kaikkien laitteiden käytön ohjetiedot
- Tekniset tiedot, mitat ja painot
- Auton käytön rajoitukset, esimerkiksi suurin paino, sallittu vetokuorma, hinausmahdollisuuden rajoitukset
- Ylläpito-ohjeita
- Huolto-ohjeet
- Takuutiedot
Sisällysluettelo
Vertailu 1971, TM[muokkaa]
Tekniikan Maailman 3/1971 vertailussa olivat käyttöohjekirjat. Käyttäjän käsikirjat olivat vertailussa ja niissä havaittiiin isoja eroja.
Parhaimmat olivat BMW:n (1600), Austinin (1000 ja 1300) ja Sunbeamin (900, 1250) käyttöohjekirjat. Hyviä olivat myös Mercedes-Benzin, Vauxhallin (Victor) ja VW:n (1302) käyttöohjekirjat.
Näissäkin oli joitain virheitä, esimerkiksi Sunbeam 900:n käyttöohjekirjassa lukee "voimansiirtopyörästö", millä tarkoitetaan vaihteistoa.
Käyttöohjekirjoissa oli paljon virheitä tai vanhentuneita sanoja. Ford 20M:n "takapyörästö" tarkoittaa tasauspyörästöä. Rikastin (eli "kuristin") keräsi paljon erilaisia sanoja: ryyppy, starttiläppä (Mazda), ilmaläppäkuristusläppä (Moskvitsh), kylmäkäynnistysvedin (Rover), käynnistysvedin (Mercedes-Benz) ja rikastusvedin (Austin). Liian suuri kierrosluku oli DAFin käyttöohjekirjassa "ylikierrostuminen".
Huonoimmissa käyttöohjekirjoissa oli niukasti auton käyttöön liittyviä tietoja. [1]
Vertailu 1978, TL[muokkaa]
Tuulilasin 2/1978 käyttöohjekirjojen vertailun paras oli Morris Marinan käyttöohjekirja (arvosana 8, 1./18). Melko hyviä olivat myös Mazda 323:n ja Saab 96/95:n käyttöohjekirjat (arvosana 8-). Huonoin oli Peugeot 104:n käyttöohjekirja (arvosana 5,5 /10), huonoja olivat myös Škoda 105/120:n ja Toyota Corollan käyttöohjekirjat (arvosanat 6 ja 6-). [2]
Vertailu 1989, TM[muokkaa]
Tekniikan Maailman 8/1989 käyttöohjekirjojen vertailun paras oli Citroën AX:n käyttöohjekirja, jossa oli paljon selkeitä piirroksia. Myös Saab 9000:n käyttöohjekirja oli selkeä. Paras sisällysluettelo löytyi Renault 21:stä.
Japanilaisautojen käyttöohjekirjoissa ei ollut paljon piirroksia tai kuvia eikä värejä käytetty. Kuvitukseltaan huonoimpia olivat Suzuki Swiftin ja Chrysler GS Turbo II:n käyttöohjekirjat, joissa oli kymmentä sivua kohti yksi piirros. Saksalaisautojen käyttöohjekirjoissa käytettiin valokuvia piirrosten sijasta.
Vain 7 auton käyttöohjekirjassa oli ohje vianetsintään. Joissakin käyttöohjekirjoissa oli virheitä tai puutteellisia ohjeita: FSO Polonezin kirja kertoo ajovalojen pesunestesäiliön olevan 70-litrainen. Daihatsu Charaden kirja kertoo sulakerasian olevan auton vasemmalla puolella, tämän tarkempaa vihjettä ei anneta.
Huonoimpia käyttöohjekirjoja olivat Suzukin, Opelin (Kadett) sekä englanninkieliset Cadillacin ja Chryslerin käyttöohjekirjat. [3]
Käännösvirheitä[muokkaa]
Trabantin käyttöohjekirja tai ohjekirja vuodelta 1965 on suomenkielinen, mutta surkeasti käännetty. Kääntäjä ei ollut osannut autosanastoa ja kääntänyt esimerkiksi kaasupolkimen "ajopolkimeksi" ja vaihdevivun "katkaisinvivuksi". Muita vääriä käännöksiä ovat mm. "kiertomomentti" kun tarkoitetaan vääntömomenttia, "lähtövetonuppi" (rikastimen vedin) ja "himmennysvalo" (lähivalo). Trabantin käyttöohjekirjan kieliasu on TM:n mukaan ehdottomasti pahin, johon toimittajat ovat törmänneet. [4]
Aiheesta muualla[muokkaa]
http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/kayttoohjekirjat-auton-tarkein-varuste
