Ford Cologne V6 -moottori

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 15. huhtikuuta 2011 kello 01.04 – tehnyt M1kk0 (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Ford Cologne V6''', tunnetaan myös '''Ford Taunus V6''' nimellä, on sarja 60° sylinterikulmalla olevia Fordin valurautaisia V6 moottoreita, joita Ford valmisti Saksa...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ford Cologne V6, tunnetaan myös Ford Taunus V6 nimellä, on sarja 60° sylinterikulmalla olevia Fordin valurautaisia V6 moottoreita, joita Ford valmisti Saksan Colognessa vuodesta 1968 lähtien. Sen alkuperäisessä muodossa, se oli läheistä sukua Ford Taunus V4 -moottorille, kahdella lisäsylinterillä eikä enää vaatinut tasapainoakselia.

Koko tuotantoajan, Cologne V6 on kehittynyt iskutilavuudeltaan 1.8, 2.0, 2.3, 2.4, 2.6, 2.8, 2.9 ja 4.0 litraisiksi moottoreiksi. Kaikki paitsi Cosworth 24v johdannainen ja myöhempi 4.0 litrainen SOHC moottori olivat OHV -moottoreita, yhdellä nokka-akselilla. 4.0 litrainen SOHC versio säilyy edelleen tuotannossa ja on ainut tällähetkellä tarjottu versio, 210 hevosvoimalla (160 kW) ja 330 Newtonmetrillä.

Alunperin, Cologne V6 asenettiin Saksaan sekä Keski-Eurooppaan tarkoitettuihin ajoneuvoihin, Englannin markkinoille tarkoitetuissa utoissa käytettiin "Essex" V6 moottoria. Myöhemmin, Essex V6 korvattiin Colognella Englannin markkinoille tarkoitetuissa autoissa. Näitä moottoreita käytettiin myös Amerikassa, etenkin pienikokoisissa kuorma-autoissa.

Vanhempi polttoaineen ruiskutuksella varustettu Cologne on kevyempi ja tehokkaampi kuin vastaava Essex V6 vaikkakin sen suurin moottori on pienempi, mutta se tuottaa vähemmän vääntöä (Cologne V6 220 Nm vastaan Essex V6 236 Nm).

Cologne tehtiin hyvin soveltuvaksi asennettaessa Taunus V4:ään, siinä oli sama vaihteiston pulttijako, samat moottorinkannakkeet, ja monissa versioissa sylinterikansi, jossa oli "siamiloitu" pakopuoli, jossa 3 pakokanavaa muuttui kahdeksi molemmilla puolilla. Myöhempi ominaisuus oli hyvä yhteensopivuuden kanssa, mutta huono suorituskyvyltään. 2.4, 2.9 ja 4.0 moottoreissa oli 3 pakokanavaa, tehden siitä paremman suorituskyvyltään.

Moottoria oli saatavilla sekä kaasuttimella että polttoaineen ruiskutuksella.

1.8

Pienin versio oli 1812 cc 80.0 mm sylinterihalkaisijalla ja 60.14 iskunpituudella. Se tuotti 82 hv (60 kW) ja 135 Nm. Sitä käytti vain:

2.0

Alkuperäinen V6 iskutilavuus oli 1998 cc 84.0 mm sylinterihalkaisijalla ja 60.14 iskunpituudella. Se tuotti 85 hv (63 kW) ja 151 Nm tai 90 hv (66 kW) ja 158 Nm.

Autot joissa käytetty:

2.3

Ensimmäinen suurennettu V6 ilmestyi vuonna 1967. Se oli 2293 cc 90.0 mm sylinterihalkaisijalla ja 60.14 iskunpituudlla. Tehoa se tuotti 108 hv (79 kW) ja 185 Nm tai 125 hv (92 kW) ja 187 Nm.

Autot joissa käytetty:

2.6

Suurin ensimmäisen sukupolven V6 oli 2550 cc joka esiteltiin vuonna 1969. Siinä oli 90.0 mm sylinterihalkaisija ja 66.8 mm iskunpituus. Se tuotti 125 hv (92 kW) sekä 205 Nm.

Autot joissa käytetty:

2.6 RS

Tämä oli erityinen korkeasuorituskykyinen versio kuutiotilavuudeltaan 2637 cc 90.0 mm sylinterihalkaisijalla ja 69.0 mm iskunpituudella. Polttoaineen ruiskutuksella, se tuotti 150 hv (110 kW) ja 219,5 Nm. Se oli ainut ensimmäisen sukupolven moottori polttoaineen ruiskutuksella. Sitä käytti vain:

2.8

Toisen sukupolven Cologne V6 esiteltiin vuonna 1974, Sen iskutilavuus oli 2.8 litraa (93.03 mm sylinterihalkaisija ja 68.5 mm iskunpituus, 2792cc) ja se käytti hammasrataskoneistollista nokka-akseli sunnittelua. Euroopan versio käytti "siamilaistua" kaksiporttista pakosarjaa, samanlaista kuin V4 moottorissa käytetty, samalla kun Amerikkalainen versio käytti 3-porttisia sylnterikansia.

Euroopassa 2.8 tuotettiin kaasuttimella (132 hv), mekaanisella polttoaineen ruiskutuksella (Bosch K-Jetronic, 160 hv), ja elektronisella ruiskulla (Ford EEC-IV, 150 hv). Elektroninen ruisku löytyy vain 2.8 Granada malleista jossa sitä käytettiin 1 vuosi ennen kuin moottori korvattiin 2.9 litraisella.

Viritysmahdollisuudet ovat erittäin rajalliset Bosch K-Jetronic malleissa. Siamilaisoidut imu- ja pakokanavat 2.8 litraisessa toimivat hyvin vain turboahdettuna tai ylikokoon porattuna; normaalilla virittämisellä voi yltää vain lieviin tehotuloksiin.

TVR Tasmin/280i käytti Cologne 2.8 K-Jetronic ruiskulla, kuten myös aikainen TVR 'S' sarja 2.8 ja uusitussa 2.9 efi ruisku muodossa.

Autot joissa käytetty:

2.9

2.9 Litrainen jakaa saman perussuunnittelun kuin 2.8 litrainen malli, harvoilla hienoisilla eroilla. Nokka-akseli on ketjukäyttöinen hammasrataskäyttöisen sijasta, joten se pyörii samaan suuntaan kuin kampiakseli. Pakoventtiilien järjestys on erillainen, poistamalla 2.8 olleen "kuuman kohdan". Sylinterikannet käyttävät myös perinteisempää 3-porttista pakosarjaa. Tehoksi ilmoitettiin 140 hv @ 4600 rpm kevytkuorma-autoille (1986-92 Ranger & 1986-90 Bronco II) sekä 144 hv @ 4800 rpm Amerikan markkinoiden Merkur Scorpiolle ja 150-160 hv (112-119 kW) Euroopan markkinoiden autoille.

Sylinterihalkaisija oli 93 mm ja iskunpituus 72 mm antaen iskutilavuudeksi 2.9 L (2935 cc).

Euroopassa, tässä moottorissa käytettiin yleensä Bosch L-Jetronic polttoaineen ruiskutusjärjestelmää, Ford EEC-IV moottorinohjauksella ohjattuna. Johtuen tästä erosta 2.8 litraiseen, tämä moottori oli yleisempi ehdokas jälkimarkkina muutoksiin (yleensä turboahtamiseen) yrityksiltä kuten Janspeed ja Turbo Tehcnics.

Autot joissa käytetty:

2.9 Cosworth

Erityinen DOHC versio 2.9 moottorista kehitettiin Cosworthin toimesta vuonna 1991 (moottorikoodi BOA). Vaikka se käytti samaa lohkoa kuin vakio 2.9 (muutamilla koneistuseroilla tehon parantamiseksi), tehon tuotto oli 192 hv (143 kW) ja vääntöä oli 275 Nm @ 4500 rpm. Tätä moottoria käytettiin Ford Scorpio Cosworth 24v:ssä. Moottorissa oli aina A4LD automaatiivaihteisto. Manuaaliversiota ei ollut saatavilla, vaikkain jälkeenpäin monia manuaalikonversioita on tehty.

Moottori käytti melkein 3 metriä pitkää ketjua nokka-akseleita varten, hydraulisella kiristimellä. Öljypumppua käytettiin akselilla joka sijaitsi siinä missä nokka-akseli oli ennen. Sytytys korvattiin EDIS-6 järjestelmällä jossa ei ollut jakajaa eikä muitakaan liikkuvia osia.

Moottori tunnetaan huomattavasta tehonkasvusta yli 4000 rpm verrattuna muuttamattomaan versioon; viime vuosina moottorista on tullut suosittu korvausmoottori Ford Sierraan.

Parannettu versio tästä moottorista (koodi BOB) oli saatavilla uudelleen muotoiltuun 1995 vuoden Scorpioon. Eroihin kuulutvat kaksi ketjua kahdella hydraulikiristimellä ja VIS järjestelmä. Moottorin teho nousi 210 hevosvoimaan (157 kW). Tämän kanssa vaihteistona käytettiin täysin elektronisesti kontrolloitua A4LD automaattivaihteistoa.

4.0

4.0 litrainen (4009 cc) työntötankoversio, vaikkakin tuotettu Saksan Colognessa, sitä asennettiin vain Amerikkalaisiin autoihin. OHV moottoria tuotettiin vuoteen 2000 ja sitä käytti Ford Explorer, Ford Aerostar, Mazda B4000 ja Ford Ranger. Moottori tuottaa 160 hv (119 kW) ja 305 Nm.

Autot joissa käytetty:

SOHC

Tällähetkellä ainut tuotannossa oleva versio Colognesta, on SOHC versio joka esiteltiin vuonna 1997 Ford Explorerissa, alkuperäisen työntötankokoneen rinnalla. Se tuottaa 210 hv sekä 344 Nm. Se käyttää 3 ajoitusketjua. Ford Power Products myy tätä moottoria SOHC-640 nimellä.

Tämän moottorin versiota käytetään Australiassa ja Kanadassa Land Rover Discoveryssä, se tuottaa 216 hv sekä 365 Nm @ 3000 rpm.

Autot joissa käytetty:

Turbo ja remmiahtaminen

Joktin yritykset ovat tuottaneet ahdettuja versioita tästä moottorista. Sprintex tuotti remmiahdettuja 2.8 ja 2.9 moottoreita. Janspeed tuotti turboahdettuja 2.8/2.9 litraisia sekä yhdellä että kahdella turbolla.

Turbo Technics tuotti 2.8/2.9 yhdellä ja kahdella turboahtimella.

  • 2.8 single 200 hv
  • 2.8 single 220 hv
  • 2.9 twin 225 hv
  • 2.9 twin 250 hv
  • 2.9 twin 280 hv
  • 2.9 twin 323 BHP 2.9 Minker

Rajoitettu erä 24 venttiilisiä BOA/BOB moottoreita on myös ahdettu.

Iskutilavuuden lisäkyset

Vuonna 1991 suurennetulla iskutilavuudella 2.8 ja 2.9 moottorit (suurennettu 3.5 ja 3.7 litraisiksi), olvat tuotettu D.P. Daviesin toimesta ja myyty hänen yrityksensä VeeTech Engineering toimesta Englannissa. Kaksi yritystä tuottaa edelleenkin 2.8 ja 2.9 litraisien moottorien suurennettuja versioita.

Muut Cologne V6 moottoria käyttävät autot

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Ford_Cologne_engine-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.