Saab 900 OG

Saab 900
Valmistaja ja valmistusmaa	Saab, Ruotsi
Valmistusaika	1978–1993
Luokka	C/D-segmentti
Kori	2-ovinen avoauto 2-ovinen coupé 3-ovinen liftback 4-ovinen sedan 5-ovinen liftback
Suunnittelija	{{{suunnittelija}}}
Pohjalevy	{{{pohjalevy}}}
Moottori	R4
Iskutilavuus	1985–2119 cm3
Teho	100–175 hv
Voimanvälitys	etuveto
Kiihtyvyys	8,7 (0-100 km/h)
Huippunopeus	205 km/h
Kulutus	-
CO2-päästöt	{{{päästöt}}} g/km
Hintaluokka	-
Edeltäjä	Saab 99
Seuraaja	Saab 900 NG
Saman luokan autoja	Alfa Romeo 155 BMW 3-sarja Audi 100 Volvo 460

Saab 99:n tuoreempi kehitelmä, 900 tuli myyntiin syksyllä 1978. Keulan pituutta ja akseliväliä oli kasvatettu. Tekniikka oli lähes suoraan 99:stä. Korimalleina oli 3- ja 5-oviset viistoperät. 1981 mallistoon tuli 4-ovinen sedan ja 1985 2-ovinen sedan.

Yleistä

900:sen uudet etuistuimet olivat erinomaisen mukavat ja sisätilat 99:siä paremmat. 900:nen oli erittäin turvallinen auto, saaden kolme tähteä vielä vuoden 2005 Folksam-vahinkotilastoissa. Ulkonäkö oli monien mielestä epäonnistunut mm. lyhyestä akselivälistä johtuvien suurten etu- ja takaylitysten sekä pystyn tuulilasin takia.

Mallin ulkonäkö uudistui vuonna 1987. Puskureista tuli paksummat ja keulasta viistompi. Harrastajat puhuvat vanhasta korimallista "pystykeulana" ja uudemmasta "viistokeulana". Suomessa jatkettiin kuitenkin myös pystykeulan valmistusta vuoteen 1988 asti malliston halvimpana "hinnat alkaen" -mallina, koska Saab 90:n valmistus oli lopetettu samaan aikaan. Alkuperäistä 900-mallia kutsutaan nimellä OG, Old Generation.

Moottorit

Saab toi 99 mallillaan turboahtamisen jokapäiväiseen ajoon. Saab 900 sai turbomoottorit pellin alle; aluksi B-moottorina kuten 99:ssä ja myöhemmin H-moottorisena. Vuonna 1982 900 Turboihin tuli ahtopainetta automaattisesti säätelevä APC-järjestelmä (automatic performance control), joka mahdollisti ajamisen myös matalaoktaanisemmilla polttoaineilla ilman haitallisen nakutuksen vaaraa.

Välijäähdytin esiteltiin 16-venttiilisen moottorin yhteydessä ja vuonna 1986 se tuli myös 8-venttiilisen konepellin alle.

• 1979–1989 — 2.0 L (1985 cm³) B201 NA, 1 kaasuttimella, 73,5 kW (99 hv) @5200 r/min, 163 Nm
• 1979–1984 — 2.0 L (1985 cm³) B201 NA, 2 kaasuttimella, 79,5 kW (106 hv) @5200 r/min, 165 Nm
• 1979–1989 — 2.0 L (1985 cm³) B201 NA, FI, 87 kW (116 hv) @5500 r/min, 168 Nm @3700 r/min
• 1979–1985 — 2.0 L (1985 cm³) B201 Turbo, 107 kW (143 hv) @5000 r/min, 235 Nm
• 1986–1989 — 2.0 L (1985 cm³) B201 välijäähdytetty turbo, 103–114 kW (138–155 hv) @5000 r/min, 235 Nm
• 1984–1993 — 2.0 L (1985 cm³) B202 16V turbo, 118–129 kW (158–172 hv) @5500 r/min, 255–273 Nm
• 1989–1993 — 2.0 L (1985 cm³) B202 16V, NA, 93–96 kW (124–128 hv) @6100 r/min, 170–177 Nm
• 1990–1993 — 2.0 L (1985 cm³) B202 16V matalapaineturbo (LPT), 107 kW (143 hv) @5600 r/min, 202 Nm
•  ? –1994 — 2.0 L (1985 cm³) B202 16V Turbo Convertible.
• 1991–1993 — 2.1 L (2119 cm³) B212 NA, FI, 103 kW (138 hv) @6000 r/min, 180 Nm

Erikoismallit

• Saab 900 Cabriolet
• Saab 900 Turbo Sedan

Saab 900 T16 Aero (1984–1993)

Vuonna 1983 esiteltiin maailman ensimmäinen 16V-turbomoottorilla varustettu auto, Saab 900 Turbo16S eli tuttavallisemmin Saab 900 Aero (kuvassa).

Finlandia

Vuosien 1979 ja 1986 välillä valmistettiin noin 570 kpl 20 cm pidennettyä "Finlandia"-mallia (1984 eteenpäin nimellä 900 CD), jonka etu- ja takaovet olivat 10 cm pidennetyt ja koko 20 cm lisätila oli takapenkkiläisten käytössä. Useimmiten Finlandiat sisälsivät kaikki vuosimalliin saatavat varusteet ja pellin alla hyrisi pääsääntöisesti kunkin vuosimallin tehokkain voimanlähde. Ensimmäisten vuosien Finlandiat olivat pääosin viisiovisia, mutta n. vuodesta 1981 eteenpäin pääasiassa neliovisia.

Finlandiat menivät etupäässä valtion virkamiesten ja yritysjohtajien edustusautoiksi. Muun muassa Tasavallan Presidentillä oli vuonna 1982 käytössään musta 900 Turbo Finlandia. Tällä hetkellä Suomen rekisterissä on enää 57 kpl näitä "pitkiä satkuja".