Chevrolet El Camino 1. sukupolvi

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chevrolet El Camino
1959 Chevrolet El Camino-01.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa General Motors Corporation,
Chevrolet-divisioona
Arlington, Teksas, USA
Valmistusaika 19591960
Kori Coupe utility
Moottori 235 cid (3,9 l) Chevrolet "Hi-Thrift" R6
283 cid (4,6 l) Chevrolet "Turbo Fire" V8
348 cid (5,7 l) Chevrolet V8
Voimanvälitys Etumoottori, takaveto
Vaihteisto 3-portainen manuaali
4-portainen manuaali,
2-portainen Powerglide automaatti
Akseliväli 119" (3022 mm)
Pituus 210,9" (5357 mm)
Lähisukulaiset Chevrolet Brookwood wagon ja sedan delivery
Seuraaja Chevrolet El Camino 2. sukupolvi

Pääartikkeli: Chevrolet El Camino

Chevrolet El Camino oli amerikkalaiseen General Motors-konserniin kuuluvan Chevrolet-divisioonan, vuosina 1959 – 1960 ja 1964 – 1987 valmistama kevyt, coupe utility -korinen lava-auto. El Camino tuli aluksi markkinoille vain parin mallivuoden pituiselle ajanjaksolle, vuosina 1959 – 1960, GM:n vastineena Ford Motor Companyn kevyelle Ranchero-lavamallille. Malli palasi tuotantoon vuonna 1964 ja sitä valmistettiin mallivuoden 1977 loppuun Chevrolet Chevellen pohjalevyyn perustuvana versiona. Mallivuosien 1978 – 1987 El Caminot perustuivat GM:n G-koristen mallien pohjalevyyn. Vaikka El Camino perustuukin henkilöautomalliin, on se Pohjois-Amerikassa luokiteltu tavara-autoksi ja se kuuluu luokkaan "truck". GMC:n valmistama El Caminon badge engineering -versio, nimeltä GMC Sprint, esiteltiin mallivuodelle 1971. GMC:n versio sai vuonna 1978 uuden nimen "Caballero" ja se pysyi El Caminon tavoin tuotannossa mallivuoden 1987 loppuun.

1959[muokkaa]

1959 Chevrolet Pickups-03.jpg

El Camino esiteltiin mallivuodelle 1959, kaksi vuotta Ford Rancheron jälkeen. Chevrolet-suunnittelija Chuck Jordanin mukaan Harley Earl olisi ehdottanut General Motorsille coupe pickup -korista mallia jo vuonna 1952. Virallisesti El Camino kuului 11- ja 12-sarjoihin, kuutoskoneisen vesion koodi oli 1180 ja V8-moottorisen 1280.

Kuten Ranchero, El Camino perustui olemassaolevalle, muokatulle pohjalevylle. El Caminon tapauksessa se oli mallivuoden 1959 kaksiovinen, edullinen wagon-malli Brookwood, joka puolestaan perustui kyseiselle vuodelle täydellisesti uusittuun, aiempaa pidempään, matalampaan ja leveämpään henkilöautosarjaan. Uudistuneen Chevrolet-henkilöautomalliston imussa myös El Caminon myynti lähti hyvin käyntiin ja se peittosi kilpailijansa liki 50% paremmilla myyntilukemilla (El Camino n. 22 000 kpl, Ranchero n. 14 000 kpl).

Samoin kuin Brookwood wagon- ja sedan delivery -versiot, El Camino oli periaatteessa saatavilla kaikilla full-size Chevyjen voimalinjapaketeilla. Vakiomoottorina oli 135 hv:n (SAE brutto), 235 kuutiotuuman (3,9 l) Chevrolet "Hi-Thrift" 6 -rivimoottori. Varustelutasoja oli yksi, joka koostui kalliimman Bel-Airin ulkoisista koristeista ja edullisen Biscaynen sisustuksesta. Alustana toimi vuonna 1958 esitelty, kierrejousituksella varustettu Safety-Girder X-runko. Akseliväli oli edellisestä vuodesta kasvanut 1,5 tuumaa ja se oli nyt 119 tuumaa (3022 mm), samalla vuosimallin 1959 Chevyjen pituus oli kasvanut 210,9 tuumaan (5357 mm). El Caminon kantavuus oli voimalinjasta ja jousituksesta riippuen 650 lbs (295 kg) – 1150 lbs (522 kg), kokonaispainon ollessa 4400 lbs (1996 kg) – 4900 lbs (2222 kg). Henkilöautomainen ja suhteellisen pehmeä jousitus jätti ajoneuvon kuormaamattomana vaaka-asentoon, vastapainona Rancheron 1100-paunaiselle (500 kg) heavy-duty -vakiojousitukselle, joka antoi tyhjälle autolle melkoisen etunojan. Level Air ilmajousitus oli tarjolla toista, ja samalla viimeistä vuottaan, mutta sitä ei juurikaan asennettu hintavampiinkaan Chevrolet-malleihin ja vielä vähemmän El Caminoihin. 1959 El Camino oli Chevroletin ensimmäinen pickup-malli, jonka kuormatilan lattia oli puun sijaan teräspeltiä. Itse tavaratila oli lattian osalta pituussuuntaisille urille prässätty irtokaukalo, joka oli kiinnitetty 26 piilotetulla pultilla alustaansa. Kaukalon alta löytyi kaksiovisen Brookwood wagonin täydellinen lattiapelti, joka sisälsi mm. takaistuimen jalkatilojen muodot. Lavan vetävyys oli 33 kuutiojalkaa (934 l).

Kuten edellä mainittiin, El Camino voitiin tilata millä tahansa henkilömallin vakiomoottorilla, joihin kuuluivat 283-kuutiotuumainen (4,6 l), 185 hv:n Turbo-Fire V8, 230 hv:n 283 cid Super Turbo-Fire, 250 hv:n 283 cid Ramjet Fuel Injection, 250 hv:n 348 cid Turbo-Thrust V8 sekä 280 hv:n 348 cid Super Turbo-Thrust. Vaihteistoina oli vakiona 3-portainen Syncro-Mesh manuaalivaihteisto ja valinnaisina vaihtoehtoina oli manuaalivaihteiston jatkeeksi saatavilla "Touch-Down"-ylivaihde, 2-portainen Powerglide-automaatti tai 3-portainen Turboglide-automaattivaihteisto.

Amerikkalainen autoilun erikoislehti Hot Rod suoritti testiajon El Caminolla, joka oli varustettu tehokkaimmalla paketilla, joka Chevroletilla oli tarjolla alkuvuodesta 1959. Voimanlähteenä testiajokissa oli 315 hv:n (SAE brutto), kolmella kaksikurkkuisella kaasuttimella ja kovilla venttiilinnostimilla varustettu 348 V8, jonka jatkeena oli neliportainen manuaalivaihteisto lattiavalitsimella. Toimittajat mittasivat auton kiihtyvyydeksi 0-60 mph:n nopeuteen noin seitsemän sekuntia ja huippunopeudeksi noin 130 mph (209 km/h). Neljännesmailin kiihdytyksessä autolle mitattiin 14-sekunnin aikoja, 100 mph:n loppunopeudella. Varttimailin kiihdytyksessä käytetyn auton perävälitys oli valittu kiihdytyskäyttöön soveliaaksi, mutta tiedossa ei ole, tehtiinkö veto katurenkailla vai erikoisrenkailla eli slickseillä.

Vuonna 1959 valmistui kaikkiaan 22 246 El Caminoa. Tämä luku peittoaa Ford Rancheron myyntiluvut, joka mallin debyyttivuonna 1957 oli 21 706 kappaletta ja vuonna 1959 14 169 kappaletta. Mutta vuonna 1960 asiat tulisivat olemaan toisin.

1960[muokkaa]

1960 Chevrolet El Camino and Sedan Delivery-02.jpg

Vuosimallin 1960 El Camino oli muotoilultaan vähemmän mahtaileva, mutta muutoin samankaltainen kuin edellisen vuoden malli. Moottoritarjonta oli edellisen vuoden kaltainen, samoin vaihteistovalikoima, tehokkaimpana optiona 335 hv:n (SAE brutto) 348-kuutiotuumainen V8. Ulkoinen koristelu noudatti edelleen Bel Air -lookia, näkyvimpänä elementtinä korin takaosan "Jet"-emblemmi ja sen suihkuvanaa imitoiva kromilista, joka jakaa takalokasuojan vaakatasossa kahtia. Sisätilojen verhoilu ja varustus muodostui edelleen Biscayne- / Brookwood -versioiden mukaisesti. Istuimen verhoilu oli Biscaynen tapaan vinyylin ja kankaan yhdistelmää, mutta El Caminolla oli omat raidalliset kuosinsa. Sisätilojen värityksenä oli edellisen vuoden tapaan harmaa, sininen ja vihreä, korin värin sai valita 13:sta yksisävyväristä ja 10:stä kahden värin yhdistelmästä. Lattiaverhouksena oli muun sisustuksen väriin sointuva kumimatto. 1280-version perusmoottorina toimineen 283 V8:n nokka-akselia ja venttiilien ajoitusta oli hienosäädetty polttoainetaloudellisempaan suuntaan ja moottori antoi tehoa nyt 170 hv (SAE brutto), aiemman 185 hv:n sijaan. Polttoaineen suorasuihkutuksella varustetut versiot olivat nyt virallisesti poistuneet tarjonnasta.

Mallin myyntiluvut romahtivat noin kolmanneksen. Vuosimallin 1960 El Caminoja myytiin 14 163 kappletta ja se oli GM:lle liian pieni lukema, joten malli päätettiin poistaa valikoimasta. Samaan aikaan Ford, jonka Ranchero oli siirtynyt upouuden kompaktin Falcon-mallin pohjalle, myi 21 027 kappaletta. Ensimmäiset amerikkalaiset sedan-perustaiset pick up -mallit eivät saaneet mitään veret seisauttavaa menestystä osakseen ja syitä tähän voidaan vain arvailla. Mallit olivat ehkä kaupunkilaisille liian "maalaisia" ja maanviljelijöiden tarpeisiin hieman liian kevyitä. Suurten ikäluokkien johdosta perheet suosivat ajoneuvomarkkinoilla perhesedaneitten lisäksi kuuden – yhdeksän hengen wagoneita tai suurempikokoisempia, suburban station wagon -malleja ja paras mitä El Camino kykeni tällä saralla tarjoamaan oli kolmen hengen istuin. Alkaneen vuosikymmenen puolivälissä tilanne tulisi muuttumaan, kun suurille ikäluokille alettiin valmistajien toimesta tarjota kompaktiluokan autoja, maata tärisyttävillä voimamoottoreilla ja spartalaisella varustetasolla. Tähän markkinarakoon hyötyajoneuvosta vapaa-ajan kulkuvälineeksi muuttuva El Camino tulisi sopimaan loistavasti.

Aiheesta muualla[muokkaa]

1959[muokkaa]

http://www.oldcarbrochures.org/NA/Chevrolet_El_Camino-GMC_Caballero/1959_Chevrolet_El_Camino_Folder
http://www.oldcarbrochures.org/NA/GM-Trucks-and-Vans/1959_Trucks_and_Vans/1959-Chevrolet-Pickups-Brochure
http://www.oldcaradvertising.com/GM%20Trucks/1959/1959%20Chevrolet%20Truck%20Ad-01.html

1960[muokkaa]

http://www.oldcarbrochures.org/NA/Chevrolet_El_Camino-GMC_Caballero/1960_Chevrolet_El_Camino_and_Sedan_Delivery_Brochure
http://www.youtube.com/watch?v=G-Di4COero4

Lähteet[muokkaa]

http://auto.howstuffworks.com/1959-1960-chevrolet-el-camino3.htm

GM Trucks logo.jpg Chevrolet-hyötyajoneuvojen aikajana, 1950-1979
Luokka 1950-luku 1960-luku 1970-luku
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Full-size SUV, Station wagon Veraneio
K5 Blazer K5 Blazer
Suburban Suburban Suburban Suburban Suburban
Coupe utility El Camino El Camino El Camino El Camino El Camino
Compact pickup LUV
Full-size pickup El Toro
Advance Design Task Force C/K C/K C/K
Van, MPV Van Van Van
Greenbrier SportVan SportVan Beauville