Jalta

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalta
ZAZ 965 AE Jalta
Jalta
Valmistaja ja valmistusmaa ZAZ,
Neuvostoliitto
Valmistusaika 19621969
Luokka pikkuauto
Kori 2-ovinen sedan
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori ilmajäähdytteinen V4
Iskutilavuus 887–1196 cm3
Teho 20–33 kW
Voimanvälitys Takamoottori
Kiihtyvyys 30,2 sekuntia (0-80 km/t)
Huippunopeus 90–120 km/h
Kulutus 7 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 7660 € (1965, v. 2013 kerroin)
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja Fiat 600
Puch 500
Trabant

Jalta on pikkuauto, joka sai huonon maineen ominaisuuksiensa vuoksi. Auton koko nimi on ZAZ 965 AE Jalta. Zaporozjen kaupungissa Neuvostoliitossa (nyk. Ukrainassa) ZAZ-tehtaan valmistaman pikkuauton alkuperäinen venäläinen nimi oli Zaporozhets, mutta vientimarkkinoita varten sille annettiin nimi Jalta, joka oli helpompi ääntää ja kirjottaa. Jalta on kaupunki Krimin niemimaalla, verraten lähellä auton kotikaupunkia.

Koeajo 1965[muokkaa]

Jaltan etuosa muistuttaa suuresti Fiat 600-autoa, josta muotoilu on lainattu. Takaosa ja V4-moottori ovat kuitenkin omaa tekoa. Tekniikan Maailman 13/1965 mukaan Jaltan suunnittelu on keskeneräinen, koska vaunussa on paljon huonosti suunniteltuja kohtia. Myös viimeistely on heikkoa.

Ajajan istuimen kiskot ovat niin tiukassa, että istuimen siirtäminen pituussuunnassa on todella työlästä. Istuinten pehmusteet ovat ohuet, minkä matkustajat tuntevat kovan jousituksen vuoksi. Jousitus nitisee epätasaisella pinnalla. Matkamittarin virhe on pieni eli se on tarkka. Etuistuimet voi kääntää vuoteiksi. Kaksiovisen auton ovet on saranoitu takaa eli ne ovat ns. kaappariovia.

Konepelti on kyllä sisältä lukittava, mutta koeajovaunun takana oleva konepelti aukesi ajon aikana itsekseen.

Maalauksen laatu vain mainittiin, vakavampia ongelmia on paljon. Bensiinillä toimivaa lämmityslaitetta TM-lehti kiitti tehokkaaksi, mutta myöhempien lähteiden mukaan lämmityslaite aiheutti tulipaloja. Monta Jaltaa paloi lämmityslaitteen vuoksi [1].

Edessä oleva matkatavaratila on erittäin pieni, siellä on esillä varapyörä ja polttoainesäiliö, jotka vievät tilasta ison osan. Tavaroita sinne mahtuu korkeintaan muutama nyytti.

Jalta on meluisa auto, melutaso on 90 km/h nopeudessa 81 dB edessä ja 80 dB takana. Jarrut ovat heikkotehoiset. Kaarteissa se kuitenkin kulkee vakaasti, vaikka se ajajasta aluksi tuntuukin kaatuvan. Ohjaus on nopea, mikä onkin tarpeen soratiellä, koska vaunu ajautuu helposti luistoihin.

Tuulilasinpyyhkimen toimintanäppäimet sijaitsevat etäällä toisistaan. Häikäisysuojat ovat läpinäkyvät eivätkä ne suojaa auringolta ollenkaan.

Vaihteita on neljä, joista 2-4 synkronoituja. Ajossa kaikki vaihteet aiheuttavat ulinaa, erityisesti nelonen.

Nelisylinterisen 887 cm³ ilmajäähdytteisen V-moottorin suurin teho on 20 kW /4000 (tehonormi ei tiedossa, 27 hv) ja suurin vääntömomentti 52 Nm /2400-2600 (normi ei tiedossa, 5,3 kpm). Nelitahtisen 90° V4:n sylinterin mitat ovat 72 × 54,5 mm. Puristussuhde 6,5. Moottorin jäähdytys toimii takana olevista ilmanottoaukoista. Moottori likaantuu helposti ilmanottoaukoista tulevan ilman epäpuhtauksien myötä. Helteellä moottori saattaa kuumeta liikaa jäähdytyksen ollessa ongelmissa. [2]

Kulutus oli TM:n koeajossa keskimäärin 7,7 litraa /100 km tavallista bensiiniä. Lehti kiitti kulutuksen pienuutta.

Tekniikan Maailma 13/1965 mittasi Jaltan kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 10,6 sekuntia ja 0-80 km/t 30,2 sekuntia. Huippunopeus 104,2 km/t (TM), valmistajan mukaan 100 km/t. Suorituskyky on heikko.

Jalta maksoi Suomessa vuonna 1965 4290 markkaa eli 7660 euroa (v. 2013, kerroin 1,7855).

Yleistä[muokkaa]

Neuvostoliittolaisesta pikkuautosta oli esiintynyt uutisia jo 1950-luvun lopuilla. Jalta esiteltiin vuonna 1959 aluksi nimellä Communar, kuten Tekniikan Maailman 8/1959 ensiesittelyssä (s. 28-29). Suomessa Jaltan maahantuojana toiminut Konela Oy esitteli auton vuonna 1965. Sen moottorina toimi ilmajäähdytteinen 887-kuutioinen lyhytiskuinen OHV-V4, joka tuotti tehoa 27 hevosvoimaa. Vaihteisto oli nelivaihteinen. Jaltan muihin erikoisuuksiin kuului esimerkiksi bensiinikäyttöinen lämmityslaite.

Jaltan toimivuutta esiteltiin järjestämällä muutaman auton matka Suomesta Jaltalle Krimin niemimaalle, jossa matkaa kertyi yli 2500 km.

Muutamina ensimmäisinä markkinavuosina Suomessa Jalta myi melko hyvin, mutta sen jälkeen myynti tippui. Vuonna 1967 myytiin alle sata autoa ja seuraavana vuonna enää kymmenen. Parhaimpina vuosinaan Suomen teillä liikkui yhteensä hiukan yli tuhat Jaltaa.

Vuonna 1969 Jalta sai Renaultin tuella valmistetun uuden 1,2-litraisen moottorin, jonka 45 hevosvoiman moottoritehon sanottiin tuovan Jaltalle 120 km/h huippunopeuden. Malli ei kuitenkaan herättänyt kiinnostusta.

Vuoden 1969 lopussa Suomeen oli rekisteröity 973 Jalta-autoa. Merkkinä se oli harvinainen myös siltäkin kannalta että yhtäkään niistä ei oltu rekisteröity pakettiautoksi.

Mitat[muokkaa]

  • Pituus: 3330 mm
  • Leveys: 1395 mm
  • Korkeus: 1450 mm
  • Akseliväli: 2023 mm
  • Raideleveys 1144 mm edessä ja 1160 mm takana
  • Omamassa: 650 kg
  • Polttoainesäiliö: 30 l
  • Rengaskoko: 5,20-13

Lähteet[muokkaa]

  • Mobilisti 3/2005
  • Tekniikan Maailma 13/1965
  1. Mobilisti 3/2005
  2. Mobilisti 3/2005