Lamellikytkin

Kohteesta AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lamellikytkin on nelivetotekniikkaan yhdistetty järjestelmä. Se tunnetaan myös nimellä monilevykytkin. Kytkimen tehtävä on jakaa voimaa etu- ja taka-akselin välillä. Ko. kytkin voi sijaita myös etu- ja taka-akselilla (esim. Jeep Grand Cherokeessa).

Rakenne ja toiminta[muokkaa]

Lamellikytkin on tyypillinen ns. avustavissa nelivedoissa, jotka ovat perusrakenteeltaan yleensä etuvetoisia. Kytkin välittää voimaa toiselle akselille vain tarvittaessa. Lamellikytkimet voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen luokkaan: mekaanisesti ohjatut ja elektronisesti ohjatut järjestelmät.

Mekaanisesti ohjattu järjestelmä[muokkaa]

Kytkimen toimintaa voidaan ohjata hydraulipumppujen pyörimisnopeuseron tuottamalla öljyn paine-erolla. Kytkimen avulla voidaan määrittää, millä akselien pyörimisnopeuserolla toisellekin akselille aletaan välittää voimaa. Tällainen kytkin sijaitsee yleensä taka-akselilla vetopyörästön yhteydessä ja toimii kardaaniakselin käyttämänä. Kytkimen molemmilla puolilla olevilla akseleilla sijaitsee hydraulipumput, jotka tuottavat kytkimeen painetta akselien pyörimisnopeuksien erotessa. Tästä paineesta johtuen kytkimessä olevat lamellilevyt puristuvat toisiaan vasten ja kytkevät nelivedon päälle.

Tällainen järjestelmä on mahdollista tehdä sellaiseksi, ettei neliveto kytkeydy päälle esim. jarrutettaessa, kun etu- ja taka-akselien nopeusero kasvaa. Erona viskokytkimellä varustettuun autoon, on lamellikytkimellä varustettua autoa myös mahdollista hinata toinen akseli ilmassa. Viskokytkimen tavoin tällainen lamellikytkin voi pitävällä alustalla välittää kytkimen kautta toiselle akselille enintään puolet voimasta (50/50).

Tällaista järjestelmää käytetään mm. Ford Transit AWD:ssa, Hondan CR-V ja HR-V -malleissa sekä Jeep Grand Cherokeessa.

Elektronisesti ohjattu järjestelmä (Haldex)[muokkaa]

Haldex logo.jpg
Haldex AWD Gen3

Haldex-kytkin on elektronisesti ohjattu lamellikytkin, joka em. järjestelmän tavoin perustuu hydraulipaine-eroon. Se toimii siis samalla periaatteella perinteisen lamellikytkimen kanssa, erona kuitenkin sähköinen ohjaus. Esipaine (ns. herätepaine) kytkimeen tuotetaan sähköisesti pienellä sähköpumpulla, mutta kytkeytymiseen tarvittava varsinainen käyttöpaine saadaan em. mekaanisen järjestelmän tavoin hydraulipumppujen pyörimisnopeuserolla. Järjestelmää säädetään täysin sähköisesti ja se toimii venttiilien avulla.

Haldex-kytkintä käytetään yleisesti mm. VW-konsernin poikittaismoottorilla varustetuissa autoissa (ks. 4Motion). Haldexin etuna esim. viskokytkimeen verrattuna on sen selvästi nopeampi toiminta. Mekaanisesti toimivaan Torsen-tasauspyörästöön verrattuna suurin ero on nimenomaan voimanjaon elektronisessa ohjauksessa. Kun kytkimen toiminta ei perustu ainoastaan akselien nopeuseroon, pystyy mm. ABS-, ajonvakautus- ja vetoluistonestojärjestelmät toimimaan normaalisti. Myöskään auton hinaukselle ei ole rajoituksia, koska elektroniikka ei kytke nelivetoa automaattisesti päälle.

Haldexin voimanjako on normaaliolosuhteissa etuvetopainotteinen 90/10.

Haldexin on kehittänyt ruotsalainen Haldex Traction Ab. VW-konsernin lisäksi Haldex-kytkimet ovatkin yleisessä käytössä mm. Volvon AWD-malleissa. Volvon ensimmäisissä nelivetoautoissa käytettiin viskokytkintä, mutta vuoden 2001 S60 ja vuoden 2003 V70 ja XC70 -malleissa siirryttiin paremmin toimivaan Haldexiin.

Haldex-kytkimellä varustettuja autoja[muokkaa]

Mazdan järjestelmä[muokkaa]

Myös Mazda6 MPS -mallissa käytetty nelivetojärjestelmä perustuu elektronisesti ohjattuun monilevykytkimeen. Järjestelmässä kytkentäpaine tuotetaan mekaanisesti sähköllä ohjatun magneettisen esikytkimen avulla. Esikytkimestä voima välittyy varsinaiseen kytkimeen erityisen kuulamekanismin välityksellä. Erona Haldex-kytkimeen ei Mazdan järjestelmässä käytetä paineen nostamiseen lainkaan nestepumppuja.

Aiheesta muualla[muokkaa]