Autodromo Nazionale Monza
| Autodromo Nazionale Monza | |
|---|---|
| |
| Sijainti | Monza, Italia |
| Valmistumisvuosi | 1924 |
| Suunnittelija | |
| Radan pituus | 5,793 km |
| Pääsuoran pituus | |
| Radan leveys | |
| Korkeusero | |
| Kisan pituus | 53 kierrosta, 306,720 km |
| Mutkia | 10 |
| Rataennätys | 1.21,046 (Rubens Barrichello, Ferrari, 2004) |
| Ensimmäinen GP | 3. syyskuuta 1950 |
| Viimeinen GP | |
| Grand Prix'itä ajettu | 55 |
| Eniten voittoja | Michael Schumacher (5) |
Autodromo Nazionale Monza on moottorirata Italiassa Milanon lähellä, jossa on ajettu vuodesta 1924 asti autokilpailuja ja F1 -kalenterissa se on ollut ohjelmassa vuotta 1980 lukuun ottamatta, joka vuosi. Radalla on sijainnut myös ovaalirata jota käytettiin lähinnä 60- ja 70-luvuilla. Rata on myös tunnettu Ferrarin ja heidän intohimoisten kannattajiensa, Tifosin hengellisenä kotina.
Monzan rata oli sen valtavien huippunopeuksien takia alkuaikoina hengenvaarallisimpia kilpa-autoiluratoja maailmassa. F1-sarjan aikana radalla on kilpailuviikon aikana sattunut yhteensä kolme kuolemantapausta kilpakuljettajille. 1961 Wolfgang von Trips menehtyi kilpailussa kolaroituaan nuoren Jim Clarkin kanssa, jolloin auto lensi katsomoon ja aiheutti niin von Tripsin kuin 14 katsojankin kuoleman. 1970 Jochen Rindt kuoli aika-ajoissa ja 1978 Ronnie Peterson menehtyi F1-historiansa yhdessä pahimmista joukkokolarissa, tosin hän menehtyi sairaalassa lääkärien tekemien hoitovirheiden takia. Jo ennen edellä mainittuja kuljettajia, Alberto Ascari kuoli testeissä 1955. Ironista sinänsä, sillä kaikki F1-kilpailuviikonlopun aikana kuolleet kuljettajat johtivat MM-sarjaa tai taistelivat maailmanmestaruudesta. Ainoa joka pystyi kuolemastaan huolimatta voittamaan maailmanmestaruuden näistä kolmesta oli Rindt.
Myös F1-sarjan ulkopuolella on tapahtunut kuolemantapauksia. Suomalainen moottoripyöräilijä Jarno Saarinen kuoli Monzan radalla 20. toukokuuta 1973, samassa onnettomuudessa yhdessä Renzo Pasolinin kanssa. Saarinen johti sekä 500- että 250-kuutioisten maailmanmestaruussarjoja.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa]
Ensimmäinen rata rakennettiin touko-heinäkuussa 1922 3500 työntekijän voimin ja Milan Automobile Clubin, joka perusti Società Incremento Automobilismo e Sport (SISA) -järjestön huolehtimaan radasta, rahoituksella. Alkuperäinen muoto oli 3,4 km2 alue 10 kilometrin sepelöidyllä tiellä – käsittäen 4,5 km ovaaliradan ja 5,5 km katuradan. Rata avattiin virallisesti 3. syyskuuta 1922 toisella pidetyllä Italian Grand Prix'lla 10. syyskuuta 1922.
Vuonna 1928 Italian Grand Prix'ssa tapahtui Italian pahin moottoriurheiluonnettomuus, vaatien Emilio Materassin ja 27 katsojan hengen. Vuoteen 1932 asti Grand Prix -kilpailut rajoitettiin ovaaliradalle. Vuoden 1933 kilpailussa kuoli kolme kuljettajaa ja rataa muutettiin lisäämällä kaksi shikaania ja poistamalla pisimmät suorat.
Vuosina 1938–1939 rataa rakennettiin uudelleen; rakentamalla uudet katsomot ja sisäänkäynnit, uudelleen päällystyksellä, siirtämällä osaa radasta ja lisäämällä kaksi uutta mutkaa. Lopputuloksena oli 6,3 km pitkä Grand Prix -rata, jota käytettiin vuoteen 1954 asti. Sodasta johtuen radalla kilpaileminen kiellettiin vuoteen 1948 asti ja rata kärsi pahasti tänä aikana vähäisestä huolenpidosta. Rata korjattiin kahden kuukauden aikana ja Grand Prix -kilpailut pidettiin 17. lokakuuta 1948.
Ovaalirata[muokkaa]
Vuonna 1955 alkoi radan parannus työt, lopputuloksena 5,75 km rata ja uusi 4,25 km ovaalirata kallistetuin sopraelevata-kaartein. Nämä kaksi rataa pystyi yhdistämään yhdeksi 10 km pitkäksi radaksi, autojen kulkiessa rinnakkain pääsuoralla. Infrastruktuuria paranneltiin myös.
Automobile Club of Italy järjesti 500 mailin Race of Two Worlds -näytöskilpailun ovaaliradalla vuosina 1957 ja 1958, kolmella 63 kierroksen kilpailulla molempina vuosina, kilpailut joita ruvettiin puhekielisesti tuntemaan Monzanapolis-sarjana. Kerhon alkuperäisenä tarkoituksena oli asettaan vastakkain United States Auto Clubin Championship Cars -sarjan, euroopan Formula 1 -sarjan sekä urheiluautoja. Kuitenkin huoli kaasu pohjassa kallistuksilla ajamisen vaarallisuudesta eurooppalaisten kuljettajien keskuudessa nousi, joten lopulta vain Ecurie Ecosse ja Maserati esittelivät eurooppalaista kilpa-autoilua ensimmäisissä kilpailuissa. Amerikkalaiset tiimit oliat tuoneet Firestonen erikoisrenkaat mukanaan, vahvistettu kestämään nopeaa ajoa pomppuisella Monzan radalla, mutta Maseratin ohjaus kärsi pahasti isoimmista renkaista mitä yleensä käytettiin, joten Modena team jättäytyi pois kilpailusta. Ecurie Ecosse:n kolme Jaguar D-type urheiluautoa käyttibät heidän Le Mans-spesifioituja renkaita ilman haittavaikutuksia, mutta olivat täydellisesti muita hitaampia. Kaksi lähtöä voitti Jimmy Bryan Kuzma-Offenhauser Dean Van Lines Special:aan vuonna 1957, ja viimeisen Troy Ruttman Watson-Offy John Zink Special:lla. Vuonna 1958 Jaguar, Ferrari ja Maserati tiimit ilmestyivät Indy-roadstereiden vierelle, mutta jälleen USA autot dominoivat ja Jim Rathmann voitti kaikki kolme kilpailua. [1]
Grand Prix palasi tälle nopealle radalle vuosina 1955, 1956, 1960 ja 1961. Viimeisessä kilpailussa sattui vielä yksi vakava onnettomuus, Wolfgang von Trips ja 14 katsojan kuolema lähellä Parabolicaa. Huolimatta siitä tosiseikasta että kallistetut kaarteet eivät olleet syynä onnettomuuteen, F1-autot eivät enään ikinä kilpailleet ovaaliradalla (paitsi vuonna 1966 tehdyssä elokuvassa Grand Prix). Uudet turvasenät, kaiteet ja aidat lisättiin nopeasti ja tankausalue siirrettiin kauemmas radasta. Turva-alueet lisättiin kaarteisiin vuoden 1965 1000 km Monza -kilpailun kuolemantapauksen jälkeen, rata ei muuttunut siitä ennenkuin Grand Prix palasi vuonna 1966 tuoden uudet shikaanit kallistettuihin kaarteisiin. 1000 km Monza -kilpailu pidettiin viimeisen kerran kallistetuilla kaarteilla vuonna 1969. Kallistettu kaarre oli jo tuhottu AVUS:lta Berliinistä vuonna 1967, Pista di Alta Velocità on vielä paikoillaan, mutta tosi huonossa kunnossa. Sen rapistumisen tai jopa tuhoamisen estämiseksi on perustettu adressi. [2]
Radan muutokset[muokkaa]
Molemmat sekä autot että Grand Prix moottoripyörät olivat säännöllisenä nähtävyytenä Monzalla vuodesta 1966, mutta nousevien nopeuksien takia rataa jouduttii hidastamaan vuonna 1972 kahdella lisä shikaanilla. Grand Prix moottoripyörät jatkoivat hidastamattoman radan käyttöä kunnes kahdessa kilpailussa kuoli viisi kuljettajaa vuonna 1973, mukaanlukien Renzo Pasolini ja Jarno Saarinen. Moottoripyörät eivät palanneet Monzaan vasta kuin vuonna 1981. Vuonna 1972 huomattiin nopeasti että shikaanit eivät hidastaneet autojen nopeutta ja ensimmäinen tehtiin uusiksi vuonna 1974, toinen vuonna 1976, ja kolmas lisättiin myös vuonna 1976 laajennetuin turva-aluein. Grand Prix kierroksen pituus oli nyt 5,8 km pitkä.
Teknologian kehittyessä ja autojen nopeuksien noustessa rataa muutettiin jälleen vuonna 1979, lisättiin reunakivetykset, turva-alueita laajennettiin ja rengas-valleja paranneltiin, myös infrastruktuuria paranneltiin. Nämä muutokset rohkaisivat maailmanmestaruus kilpapyörät palaamaan radalle vuonna 1981, mutta lisätöitä turvallisuuden parantamiseksi tehtiin 1980-luvulla. 1980-luvulla rakennettiin uudelleen taikka paranneltiin myös palkintokoroketta, varikko aluetta, katsomoja ja leirintäaluetta.
Turvallisuus tietoisina vuosina Ayrton Sennan kuoleman jälkeen vuonna 1994 (joskin eri radalla), kolmea pääkaarretta pienennettiin että saataisiin isompi sora-alue, kierroksen pituuden lyhentyessä 5,77 kilometriin. Vuonna 1997 katsomoja laajennettiin 115 000 hengelle.
Vuonna 2000 pääsuoran shikaania muutettiin, kaksois vasen-oikea shikaanista vasen-oikea shikaaniksi, yrityksenä vähentää yleisiä startissa tapahtuvia onnettomuuksia mukauttamalla jarrutus aluetta. Toista shikaania muokattiin myös uudelleen. Formula 1 Grand Prix'ssa samana vuonna, ensimmäiset jotka näitä shikaaneja käyttivät, kuoli ratatyöntekijä radalta lentäviin osiin ensimmäisen kierroksen joukkokolarin seurauksesta toisessa shikaanissa.
Radat[muokkaa]
Autodromo Nazionale Monza sisältää kolme rataa:
- GP-rata, 5793 m
- Juniorirata, joka voidaan valaista öisin, 2405 m
- Rapistuva ovaalirata kallistetuilla kaarteilla, 4250 m
Kilpasarjat[muokkaa]
- Formula 1
- GP2
- Formula 3
- 1000 km Monza
- WTCC
- Superbike World Championship
Aiheesta muualla[muokkaa]
Lähde[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Autodromo_Nazionale_Monza-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Autodromo Nazionale Monza-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
