GAZ-M20 Pobeda

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
GAZ-M20 (Pobeda)
Hrodna-Pobeda.JPG
Valmistaja ja valmistusmaa GAZ,
Flag of the Soviet Union.svg.png Neuvostoliitto, Nižni Novgorod
Valmistusaika 19461958
Luokka Suuri auto
Kori 4-ovinen sedan
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 2120 cm3
Teho 37 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus 105 km/h
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 27.800 € (1955, 2014 kerroin)
Edeltäjä
Seuraaja GAZ-21 Volga
Saman luokan autoja FSO Warszawa


Pobeda (suom. voitto) oli neuvostoliittolaisen GAZ-tehtaan automalli GAZ-M20 vuosina 19461958. Pobedaa tuotiin runsaasti Suomeenkin, koska länsiautojen tuonti oli ankarasti säännösteltyä. Sitä käytettiin paljon taksiautona, 1950-luvun Helsingin takseista yli puolet olivat Pobedoja. Sen seuraaja oli Volga. Pobedasta tehtiin Puolassa lisenssivalmistetta nimellä Warszawa.

Ensimmäinen prototyyppi valmistui marraskuun 6. päivänä 1944, mutta ensimmäiset myyntiin tulleet autot rullasivat ulos tehtaalta 21. kesäkuuta 1946.

Auto perustui osittain Opel Kapitäniin.

Pobeda oli ensimmäinen neuvostoliittolainen auto, jossa oli suuntaviitat, sähkötoimiset ikkunanpyyhkijät, sähkötoiminen lämmityslaite ja sisäänrakennettu AM-radio.

Koeajo 1955[muokkaa]

Pobedan rakenne on luja, mutta siitä johtuen vaunu on kokoisekseen erittäin painava, 1440 kg. Moottori on aivan liian heikkotehoinen näin painavaan autoon, joten suorituskyky on vaatimaton.

Renkaiden kumiaines on liian pehmeää ja ne kuluvat nopeasti loppuun. Jotkut alentavat renkaiden painetta talviajoa varten kitkapinnan suurentamiseksi, mikä ei ole asiallista renkaiden kannalta. Vuonna 1955 ei käytetty yleisesti talvirenkaita.

Pobedan viimeistely ja työnjälki jättävät paljon toivomisen varaa, esimerkiksi korin pinnan osalta. Maaliaine on heikohko. Työkalusarja on runsas ja varmasti tarpeellinen Pobedan omistajalle. Myös varaosien saanti on tärkeää.

Nelisylinterisen 2,12 litran vesijäähdytteisen sivuventtiili-rivimoottorin suurin teho on vain 37 kW /3600 r/min (50 hv, tehonormi ei tiedossa). Suurin vääntömomentti ei tiedossa. Iskun pituus on 100 mm ja sylinterin läpimitta 82 mm. Puristussuhde on 6,2. Öljymäärä 6 l.

Ohjaus on jäykähkö. Näkyvyys taakse on heikko. Sitä vastoin valot ovat tehokkaat. Vaunu käynnistetään jalalla painettavalla käynnistinnastalla. Vilkkuvalokatkaisijat ovat oudosti kojelaudan päällä eivätkä vilkut palaudu automaattisesti.

Takana ovat lehtijouset jousituksena. Melko jäykkä jousitus ja iso maavara sopivat 1950-luvun Suomen olosuhteisiin.

Suorituskyky on 1950-luvunkin autoksi heikko. Tekniikan Maailman 4/1955 koeajossa ei kuitenkaan ollut tarkkoja tietoja kiihtyvyydestä. Suurilla nopeuksilla ja kuormitettuna Pobeda on erityisen laiska, varsinkin yli 80 km/h nopeuksissa monet muut 1950-luvun autot huristavat ohi vaunun alhaisen matkanopeuden vuoksi. Huippunopeus on vain 105 km/h.

Kaupunkiajossa joutuu vaihtamaan usein heikon moottorin vuoksi. Vaihteisto on synkronisoitu, mikä helpottaa vaihtamista. Vaihteita on kolme.

Pobedan taloudellisin nopeus on vain 35–40 km/h, joten vaunu koostaan huolimatta sopii paremmin kaupunki- kuin maantieajoon. Lisäksi kardaaniakseli on äänekäs suurilla nopeuksilla.

Matkustusmukavuutta parantaa tehokas lämmityslaite. Istuinten verhous eli verhoilu on kangasta.

Kulutus on kesäaikaan noin 13,5 litraa /100 km matalaoktaanista bensiiniä.

Pobeda maksoi Suomessa vuonna 1955 825.000 markkaa eli 27.803 euroa (v. 2014, kerroin 0,0337). Hinnasta ylimääräistä veroa eli hinnantasausmaksua oli 242.550 markkaa.

Hintoja 1955: Pobeda 834 000 mk (myöhemmin 638 000 mk), Vedette Versailles 858 000 mk, Ford Zephyr Six 585 000 mk (Retro Auto Moto No 71). Kuten hinnoista näkyy, Pobeda oli melko kallis auto, mutta sen menekkiä auttoi huomattavasti länsiautojen tuontisäännöstely.

Tekniikka ja rakenne[muokkaa]

Pobedan moottorina toimi ennen toista maailmansotaa suunniteltu 4-sylinterinen ja 4-tahtinen sivuventtiilikone, joka tuotti tehoa 50 hv @ 3600 r/min. Sylinterin halkaisija oli 82 mm, iskunpituus 100 mm ja iskutilavuutta 2112 cm3. Kone oli varustettu aluksi K22-, mutta vuodesta 1948 lähtien K22A-mallisella alaimukaasuttimella. Puristussuhde oli 6,2:1. Moottori kehitettiin Dodgen 6-sylinterisestä sivuventtiilimoottorista vähentämällä 2 sylinteriä ja käyttämällä (milli)metrijärjestelmää (Retro Auto Moto No 71).

Vaihteisto oli 3-vaihteinen. Vinohampaisessa vetopyörästössä oli välitys vuoteen 1948 asti 4,7, sen perään 5,125.

Edessä oli erillisjousitus mutta takana jäykkä akseli. Jarrujärjestelmä oli hydraulinen ja joka pyörälle oli rumpujarrut. Renkaiden koko oli 6,00-16.

Mitat[muokkaa]

  • Pituus: 4665 mm
  • Leveys: 1695 mm
  • Korkeus: 1590 mm
  • Akseliväli: 2700 mm
  • Raideleveys (e/t): 1364/1362 mm
  • Omapaino: 1350 kg
  • Kääntösäde: 6,3 m
  • Polttoainetankin tilavuus: 55 litraa

Muuta[muokkaa]

Pobedasta tuli sodan jälkeisen Neuvostoliiton kansansymboli ja nykyisin Pobedat ovat suosittuja keräilykohteita. Niitä valmistettiin yhteensä 235 997 kappaletta. Pobeda-auto maksoi kotimaassaan keskimäärin 16 000 ruplaa.

Taksiautona Suomessa[muokkaa]

Helppo saatavuus edisti suuresti Pobedan myyntiä. Länsiautojen ollessa samaan aikaan ankaran tuontisäännöstelyn alaisia Pobedaa sai jonottamatta, joten varsinkin vuokra-autona (= taksi) vaunu oli yleinen esimerkiksi Helsingin takseissa. Neliovisena Pobeda sopi taksiksi, eivätkä dieselautot olleet tuohon aikaan kovinkaan yleisiä. Nykyään yleisiä japanilaisia autoja ei vielä 1950-luvulla tuotu lainkaan Eurooppaan, joten ne eivät tuohon aikaan kilpailleet itäautojen kanssa. Sitä vastoin amerikkalaiset Checkerit olivat yleisiä taksiautoina kuten myös ikivanhat 1920- ja 1930-luvun autot - näiden kanssa Pobeda kilpaili 1950-luvun taksiautomarkkinoilla.

Suomeen tuotiin kaikkiaan 8353 Pobedaa. Takana on tilaa kahdelle, mutta kolmelle takaistuin on ahdas. Tavaratilasta vie ison osan vararengas. Venttiilit palavat herkästi liian laihalla seoksella, joten parempi on ajaa rikkaammalla seoksella. Matka-ajossa pääsee alimmillaan n. 12 l/100 km, käsikirja ilmoittaa kulutukseksi 13,5 l/100 km (Retro Auto Moto No 71).

Suomessa[muokkaa]

Vuonna 1962 Suomen rekisterissä oli 6913 Pobedaa [1].

Lähteet[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian GAZ-M20_Pobeda-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian GAZ-M20_Pobeda-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  • Tekniikan Maailma 4/1955, sivut 120–121, n. 1,4 sivua
  • Retro Auto Moto No 71
  1. Tekniikan Maailma 19/1985, sivu 25

Aiheesta muualla[muokkaa]