Viskokytkin

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Avattu viskokytkin

Viskokytkin (engl. VCU, viscous coupling unit) on nesteellä toteutettu kytkin, jolla on useita eri käyttökohteita. Esimerkiksi Mercedes Benz W124 sekä W201 malleissa jäähdyttäjän tuuletin on toteutettu viskokytkimellä.

Viskokytkin on yleisesti nelivetotekniikkaan yhdistetty järjestelmä. Viskokytkimen tehtävä on jakaa voimaa etu- ja taka-akselin välillä. Viskokytkintä voidaan käyttää myös taka-akselin tasauspyörästössä huolehtimaan poikittaisesta voimantasauksesta (esim. Subarussa). Esim. Subaruissa on viskolukko joka rajoittaa keskitasauspyörästössä etu- ja taka-akseleiden pyörimisnopeuden eroa.

Rakenne ja toiminta[muokkaa]

Viskokytkin on teknisesti varsin yksinkertainen. Fyysisesti suhteellisen pienikokoisella kytkimellä on ollut helppo muuttaa etu- tai takavetoinen auto nelivetoiseksi, joten rakenteella onkin ollut suuri merkitys nelivedon yleistymiselle henkilöautoissa. Viskokytkimellä varustetussa autossa ei tarvita erillistä keskitasauspyörästöä.

Viskokytkimen toiminta perustuu etu- ja taka-akselien välisen pyörimisnopeuden eroon ja öljyn sitkistymiseen. Normaaliajossa viskokytkin ei osallistu lainkaan toimintaan ja tulee mukaan vasta akseleiden nopeuseron kasvaessa.

Kytkimen kuoren sisällä on levypakka (peräkkäisiä lamelleja), joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kytkimen ulkokuori on kiinnitetty ulostuloakseliin. Lamellien välissä on viskositeettiominaisuuksiltaan sopivaa silikoniöljyä. Kytkin toimii siten, että sisään- ja ulostuloakselien pyörimisnopeuseron kasvaessa lamellien välissä oleva silikoniöljy alkaa lämmetä ja jäykistyä, mikä kytkee sisään- ja ulostulopuolet toisiinsa. Tällöin myös paine kotelon sisällä kasvaa ja levyt puristuvat kiinni toisiinsa. Vastaavasti kun akselin pyörimisnopeus palautuu yhtäsuureksi, muuttuu neste takaisin juoksevaksi.

Viskokytkimen lukkiutumisominaisuuksia voidaan muuttaa mm. lamellien lukumäärällä, niiden urituksella ja rei'ityksellä sekä kytkimessä käytettävän öljyn ominaisuuksilla ja määrällä.

Kehitys[muokkaa]

Ensimmäinen eurooppalainen nelivetoauto oli Jensen Interceptor, jossa jo vuonna 1966 käytettiin viskokytkintä. Myös ensimmäiset henkilöautoissa laajemminkin käytetyt nelivetojärjestelmät ovat nimenomaan viskokytkimellä varustettuja (esim. Lancia Delta HF Integrale vuonna 1987). Myös Volkswageneissa aikaisemmin käytetyt syncro-nelivedot perustuvat osittain viskokytkimeen, mutta myös mekaaniseen torsen-tasauspyörästöön.

Ominaisuuksia[muokkaa]

Normaalitilanteessa moottorin tuottama voima menee kokonaan ensisijaisesti vetäville pyörille, yleensä etupyörille. Viskokytkimen avulla voimasta voidaan jakaa toiselle akselille korkeintaan puolet. Viskokytkimellä on siis mahdollista saavuttaa sama suhde (50/50) kuin perinteisillä lukoilla varustetussa nelivedossa.

Viskokytkimen ongelmana voidaan mainita sen välillä epätasainen toiminta. Kytkin on täysin riippumaton järjestelmän ulkopuolisesta ohjauksesta ja näin ollen sen toiminta käytännössä ei ole aina aivan haluttua. Lisäksi viskokytkimen toiminta on jossain tilanteissa hidasta, mikä voi aiheuttaa autolle ennen viskon kytkeytymistä normaalin yli- tai aliohjautuvan käytöksen. Joissain autoissa (esim. Land Rover Freelander) tätä ominaisuutta on pyritty elinoimaan viskokytkimessä olevalla esijännityksellä, jolloin taakse välittyy joka tilanteessa hieman voimaa.

Nykyään viskokytkimet on usein korvattu samantapaisella Haldex-kytkimellä, joka perustuu öljyn jäykistymisen sijaan elektronisesti ohjattuun öljynpaineeseen.

Viskokytkimellä varustettua autoa voidaan hinata ainoastaan niin, että molemmat akselit ovat maassa. Mikäli toinen akseli on kohotettu esim. hinausauton telineelle ja toinen maassa, pyrkii kytkin pyörittämään maassa olevien renkaiden pyöriessä myös ylhäällä olevia pyöriä. Ongelmia aiheutuu myös silloin, jos autoon on asennettu eteen ja taakse halkaisijaltaan eri kokoiset renkaat.

Yksinkertaisena ratkaisuna viskokytkin vaatii vähäistä huoltoa. Kuluvia osia ei ole juuri ollenkaan, vain sisääntuloakselissa sijaitsevissa laipantiiviisteissa voi kulumista hieman tapahtua.

Viskokytkimellä varustettuja autoja[muokkaa]