Ero sivun ”Chevrolet Caprice 2. sukupolvi” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 58: Rivi 58:
 
|'''Turbo-Jet<br>400 V8'''||210 ¤¤
 
|'''Turbo-Jet<br>400 V8'''||210 ¤¤
 
|- bgcolor=#ffffff
 
|- bgcolor=#ffffff
|'''Turbo-Jet<br>454 V8'''||270¤¤
+
|'''Turbo-Jet<br>454 V8'''||270 ¤¤
 +
|}
 +
¤¤ Ei saatavilla Kalifornian osavaltiossa
 +
 
 +
==1973==
 +
[[Tiedosto:1973 Chevrolet-02-03.jpg|right|250px]]
 +
[[Tiedosto:1973 Chevrolet-04-05.jpg|right|250px]]
 +
Mallivuodelle 1973 Caprice-mallisto kasvoi suurimmilleen. Vuodesta 1969 station wagoneiden top-of-the-line -mallina ollut Kingswood Estate oli pudotettu pois ja Caprice Estate oli tehnyt paluun. Toinen uutuus oli Caprice convertible. Avomalli oli noussut luokkaa ylemmäs, edukkaammasta Impala-mallistosta, jossa ei nyt enää ollut tarjolla avoversiota. Muista full-size Chevroleteista poikkeavia, vain Capriceen asennettuja varusteita olivat: Muista poikkeava, kiiltävillä pystyrivoilla varustettu maski, keulan Caprice-vaakuna, rattiakselin muoviverhous ja uusi ohjauspyörä, jotka oli sävytetty täsmäämään muun verhoilun värien kanssa, sedan-malleissa sisävalaistuksen katkaisijat myös takaovissa, coupe- ja sedan-mallien etuovien kiinivetämiseen tarkoitetut remmimäiset kahvat, kaksinuottinen äänimerkki, takapyöränaukkojen lisähelmat, leveät, kiiltävät helmalistat myös takapyörän jälkeen ja etupyöränaukkojen listat, kyljen koristelista mustalla, muovisella keskiosalla. Full-size Chevyt olivat kierrejousin varustettuja, mutta Estaten taka-akseli oli tuettu lehtijousilla. Estate oli varustettu vakiona sähköisellä takalasinnostimella ja piiloon liukuvalla takaluukulla. Estaten istuinten verhoilu oli täysvinyyliä, samoin kuin convertiblen, muissa malleissa istuinten verhous oli tekstiilin ja vinyylin erilaisia yhdistelmiä. Estate oli saatavilla kahdella tai kolmella istuimella. Uutena vaihtoehtona henkilömalleissa oli 50/50-jaettu etuistuin, jossa oikea puolisko oli käännettävissä lepoasentoon. Estaten puukylkiteippaus oli läpikuultava, jolloin auton korin väri antoi sille mukavan lisäefektin. Tekniikkapuolella kiristyneet päästörajoitukset kuristivat mootoritehoja entisestään ja Chevyjen moottoreihin tuli uusina varusteina mm. pakokaasujen kierrätysjärjestelmä EGR.
 +
 
 +
===Moottorit 1973===
 +
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=30% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
 +
!Vakiomoottori!!Teho SAE netto
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|'''Turbo-Fire<br>400 V8''', 2-kurkkuinen kaasutin||150
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
| ||colspan=6|'''Valinnainen moottori lisämaksusta'''
 +
|- bgcolor=#ffffff
 +
|'''Turbo-Jet<br>454 V8''', 4-kurkkuinen kaasutin||245
 
|}
 
|}
¤¤Ei saatavilla Kalifornian osavaltiossa
 
  
 
==Aiheesta muualla==
 
==Aiheesta muualla==

Versio 17. kesäkuuta 2013 kello 18.14

Caprice 2. sukupolvi
'71 Chevrolet Caprice Sedan (Centropolis Laval '10).jpg
Valmistaja ja valmistusmaa General Motors,
Arlington, Texas
Oshawa, Ontario, Kanada
South Gate, Kalifornia
Tarrytown, New York
Caracas, Venezuela
Valmistusaika 1970 – 1976
Kori 2-ovinen hardtop
2-ovinen coupe
4-ovinen hardtop
4-ovinen sedan
4-ovinen station wagon
2-ovinen convertible
Saman luokan autoja Buick LeSabre
Chevrolet Impala
Oldsmobile 88
Pontiac Bonneville
Chevrolet Caprice Coupe 1971.jpg
1971 Chevrolet-20.jpg

Pääartikkeli: Chevrolet Caprice

1971

Mallivuodelle 1971 Caprice oli suunniteltu täydellisesti uudelleen. Akseliväli oli kasvanut 121,5 tuumaan (3090 mm) ja korin muotoilu oli ns. "fuselage"-tyylinen. Ovien kahvat oli upotettu peltipinnan kanssa samaan tasaan ja ne olivat nyt "pull"-tyyppiset, eli oven aukaisu tapahtuu kahvaa vetämällä. Kattorakenne oli kaksinkertaista peltiä, jossa sisempi pelti oli muotoiltu ääniä ja resonansseja absorboivaksi. Nämä molemmat ominaisuudet oli esitelty aiemmin 1970½ Camaron ja Pontiac Firebirdin yhteydessä. Uutta designia korostettiin muodoiltaan Cadillacin vastaavaa muistuttavalla maskilla, jonka keskellä oli Capricen Fleur-de-lis -emblemmi ja takavaloja ympäröivällä, harjakiillotettua alumiinia olevalla koristelistalla. Korin helma- ja jäykistepeltien tuuletusta oli parannettu, kehtorungon jäykkyyttä oli paranettu pidemmän akselivälin takia, äänieristystä lisätty ja edessä sekä takana pyöränripustus ja jousitus olivat saaneet parannuksia, jotka vähensivät melua ja paransivat auton ajettavuutta.

Näkyvyyttä ulos oli parannettu tuomalla aiempaa ohuemmat A-pilarit taemmas. Täysin pehmustettu kojelauta oli muutoin muotoiltu uudestaan, mutta hallintalaitteiden katkaisijat löytyivät tutuilta paikoiltaan. Nopeusmittari oli vaakasuorakaiteen muotoinen ja viisarinäytöllä, kaksipuolaisen ohjauspyörän keskiosa oli pehmustettu. Sisustusmateriaalien osalta Capricet jatkoivat ylellisemmällä linjalla kuin sisarmalli Impalan versiot. Istuimet oli verhoiltu korkealuokkaisella tekstiili-vinyyli -yhdistelmällä, kojelaudan lisäksi ovissa ja ohjauspyörän keskiössä oli jalopuukoristeet ja ovipaneelien alaosassa oli nukkamattoverhoilu. Sedan-mallin etuistuin oli varustettu keskiosan alastaittuvalla kyynärnojalla.

Tehostetut levyjarrut edessä olivat vakiovaruste, vakiomoottorina oli nyt 400 kuutiotuuman Turbo-Fire V8-moottori, joka antoi tehoa uuden SAE netto -luokituksen mukaisesti mitattuna 170 hevosvoimaa, vanhalla SAE brutto -mittaustavalla 255 hevosvoimaa. Vakio- ja optiomoottorit oli suunniteltu käyttämään alimillaan RON 91 -oktaanista, matalalyijyistä tai lyijytöntä bensiiniä. Tähän oli päästy mm. laskemalla moottorien puristussuhde 8,5:1:een. General Motors oli "kolmesta suuresta" ensimmäinen, joka otti kaikissa moottoreissaan käyttöön lyijyttömän, matalaoktaanisen bensiinin, ennakoiden näin tulevien vuosien kiristyviä päästörajoituksia.

Optiomoottorina ollutta 300 brutto-, 206 nettohevosvoimaista, 400 kuutiotuumaista Turbo Jet V8-moottoria ei tule sekoittaa vanhempaan 400 cid pikkulohkomoottoriin, uuden 400-moottorin iskutilavuus on itse asiassa 402 kuutiotuumaa. Nelisatanen oli tilattavissa kaksoispakoputkistolla, jolloin teholukemaksi saatiin 260 hv SAE netto. Toisena optiomoottorina ollut 365 SAE brutto-, 285 SAE nettohevosvoimainen 454 Turbo-Fire oli varustettu vakiona tuplaputkistolla. Kun mallivuoden 1971 autot esiteltiin syksyllä 1970, kolmevaihteinen manuaalivaihteisto oli vakiovaruste, mutta Turbo-Hydramatic automaattivaihteisto muuttui vakiovarusteeksi kesken mallivuoden kaikissa Capriceissa, samoin kuin muuttuvavälityksinen ohjaustehostin. Tämä muutos koski myös edullisempien mallisarjojen V8-moottoreilla varustettuja versioita.

Chevrolet ilmoitti teknisissä arvoissaan moottoreiden teholukeman sekä "gross" että "net" -hevosvoimina jo vuonna 1971, autoteollisuuden standardiksi SAE netto tuli seuraavana vuonna. SAE netto (SAE net horsepower) -mittaustavassa moottorissa oli kiinni kaikki lisälaitteet kuten myös imu -ja pakosarjat. Vuodesta 1972 yhdysvaltalaiset ilmoittivat tehon ainostaan merkinnällä "SAE net hp". Tämä vastaa lähinnä DIN-normin mukaista mittausta.

"SAE netto" mittaukset ovat tarkempia kuin "SAE brutto", mutta silti ne ilmoittavat moottorin tehon vauhtipyörästä mitattuna. Koska "SAE brutto" arvoja ilmoiteltiin melko vapaasti ei ole olemassa tarkkaa kaavaa jolla voisi muuntaa nämä kaksi vastaamaan toisiaan.

Moottorit 1971

Vakiomoottori Teho SAE brutto Teho SAE netto
Turbo-Fire
400 V8
255 170
Valinnaiset moottorit lisämaksusta
Turbo-Jet
400 V8
300 206 ¤¤
Turbo-Jet
454 V8
365 285

¤¤ Kaksoispakoputkistolla 260

1972

1972 Chevrolet Full Size-02.jpg

Mallivuodelle 1972 Caprice tuli varsin vähäisin muutoksin. Keulan ilme oli muuttunut matalemman maskin ansiosta. Takana puskuri oli kasvanut ja suorakaiteenmuotoiset, kolmekammioiset takavalot oli muotoiltu sen sisään. Puskurit olivat rakenteeltaan uudenlaiset, törmäysvoimaa itseensä imevät, vuotta ennen kuin ne tulivat liittovaltion määräyksellä pakolliseksi turvavarusteeksi. Uutta turvallisuusajattelua edustivat myös helppokäytttöisemmiksi suunnitellut turvavyöt ja etuäärivalot, jotka toimivat myös sivuvilkkuina. Vakiovarusteinen Astro Ventilation oli uudistettu siten, että puhallinmoottori pyöri aina, kun sytytysvirta oli kytketty. Läpivirtaustuuletuksen ulosvientikanavat oli siirretty tavaratilan kannesta ovipieliin, näin järjestelmän melutasoa oli saatu laskettua ja likaa ja vettä keräävät takaluukun ritilät voitiin hylätä. Voimalinja oli edellisvuoden kaltainen, nyt moottoritehot ilmoitettiin ainoastaan SAE nettohevosvoimina. Moottorien teholukemissa oli lieviä muutoksia. Kolmeportainen Turbo Hydra-Matic -automaattivaihteisto oli vakiovaruste. Caprice-malliston uusi tulokas vuonna 1972 oli neliovinen sedan.

Moottorit 1972

Vakiomoottori Teho SAE netto
Turbo-Fire
400 V8
170
Valinnaiset moottorit lisämaksusta
Turbo-Jet
400 V8
210 ¤¤
Turbo-Jet
454 V8
270 ¤¤

¤¤ Ei saatavilla Kalifornian osavaltiossa

1973

1973 Chevrolet-02-03.jpg
1973 Chevrolet-04-05.jpg

Mallivuodelle 1973 Caprice-mallisto kasvoi suurimmilleen. Vuodesta 1969 station wagoneiden top-of-the-line -mallina ollut Kingswood Estate oli pudotettu pois ja Caprice Estate oli tehnyt paluun. Toinen uutuus oli Caprice convertible. Avomalli oli noussut luokkaa ylemmäs, edukkaammasta Impala-mallistosta, jossa ei nyt enää ollut tarjolla avoversiota. Muista full-size Chevroleteista poikkeavia, vain Capriceen asennettuja varusteita olivat: Muista poikkeava, kiiltävillä pystyrivoilla varustettu maski, keulan Caprice-vaakuna, rattiakselin muoviverhous ja uusi ohjauspyörä, jotka oli sävytetty täsmäämään muun verhoilun värien kanssa, sedan-malleissa sisävalaistuksen katkaisijat myös takaovissa, coupe- ja sedan-mallien etuovien kiinivetämiseen tarkoitetut remmimäiset kahvat, kaksinuottinen äänimerkki, takapyöränaukkojen lisähelmat, leveät, kiiltävät helmalistat myös takapyörän jälkeen ja etupyöränaukkojen listat, kyljen koristelista mustalla, muovisella keskiosalla. Full-size Chevyt olivat kierrejousin varustettuja, mutta Estaten taka-akseli oli tuettu lehtijousilla. Estate oli varustettu vakiona sähköisellä takalasinnostimella ja piiloon liukuvalla takaluukulla. Estaten istuinten verhoilu oli täysvinyyliä, samoin kuin convertiblen, muissa malleissa istuinten verhous oli tekstiilin ja vinyylin erilaisia yhdistelmiä. Estate oli saatavilla kahdella tai kolmella istuimella. Uutena vaihtoehtona henkilömalleissa oli 50/50-jaettu etuistuin, jossa oikea puolisko oli käännettävissä lepoasentoon. Estaten puukylkiteippaus oli läpikuultava, jolloin auton korin väri antoi sille mukavan lisäefektin. Tekniikkapuolella kiristyneet päästörajoitukset kuristivat mootoritehoja entisestään ja Chevyjen moottoreihin tuli uusina varusteina mm. pakokaasujen kierrätysjärjestelmä EGR.

Moottorit 1973

Vakiomoottori Teho SAE netto
Turbo-Fire
400 V8
, 2-kurkkuinen kaasutin
150
Valinnainen moottori lisämaksusta
Turbo-Jet
454 V8
, 4-kurkkuinen kaasutin
245

Aiheesta muualla

1971

http://www.youtube.com/watch?v=9IK2csA9xbc Video
http://www.oldcarbrochures.org/index.php/NA/Chevrolet/1971_Chevrolet Myyntiesitteitä
http://oldcaradvertising.com/Chevrolet/1971/1971%20Chevrolet%20Ad-11.html Capricen amerikkalainen lehtimainos

1972

http://www.youtube.com/watch?v=ZLgnQAI2ncE Video
http://www.oldcarbrochures.org/index.php/NA/Chevrolet/1972_Chevrolet Myyntiesitteitä
http://oldcaradvertising.com/Chevrolet/1972/dirindex.html Amerikkalaisia lehtimainoksia

Chevrolet logo.png Chevrolet-mallien aikajana, 1950-1979
Luokka 1950-luku 1960-luku 1970-luku
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Subcompact Vega
Monza
Chevette
Compact Corvair Corvair
Chevy II / Nova Nova Nova Nova
Mid-size Chevelle / Malibu Chevelle / Malibu Malibu
Monte Carlo Monte Carlo Monte Carlo
Full-size Special Special 150 150 Delray / Yeoman
Deluxe Deluxe 210 / Townsman 210 Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne / Brookwood Biscayne (CAN)
Bel Air Bel Air / Townsman Bel Air Bel Air Bel Air Bel Air/ Townsman Bel Air/ Townsman
Beauville Impala Impala Impala Impala / Kingswood Impala / Kingswood Impala
Nomad Nomad Caprice / Kingswood Estate Caprice / Kingswood Estate Caprice
Urheiluauto Camaro Camaro
Corvette (C1) Corvette Corvette (C3)