Datsun Bluebird (510)

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Datsun Bluebird (P510)
Datsun 1300 / 1400 / 1600
Datsun Bluebird 1400 (NL510).jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Nissan Motor Company,
Flag of Japan.svg.png Japani, Yokosuka
Flag of Australia.svg.png Australia, Clayton [1]
Valmistusaika 19671972
Luokka Keskiluokka
Kori 2- ja 4-ovinen sedan
2-ovinen coupe
5-ovinen farmari
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1296–1595 cm3
Teho 53–74 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 12–14,2 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 145–175 km/h
Kulutus 11,2 l/100 km (yhd.)
12 l/100 km (yhd.) (SSS)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 20.000 € (1971)
20.350 € (1972)
Edeltäjä Datsun Bluebird (410)
Seuraaja Nissan Bluebird 610
Saman luokan autoja

Pääartikkeli: Nissan Bluebird

Kolmannen sukupolven Bluebird tuli markkinoille elokuussa 1967. Mallistoon kuuluivat 2- ja 4-ovinen sedan, 5-ovinen farmari ja 2-ovinen coupe. Malli oli teknisesti uudistettu läpikotaisin, voimanlähteenä oli uusi OHC-moottori, edessä MacPherson-joustintuet ja takana erillistuetut pyörät kierrejousin. Tätä mallia ei Suomessa myyty Bluebirdinä, vaan mallitunnuksena oli proosallisesti moottorin iskutilavuuden kertova numero 1600. Suomessa myytiin myös suorituskykyistä Datsun 1600 SSS-mallia.

Yleistä[muokkaa]

Vuodeksi 1968 esiteltiin täysin uusi Bluebird jonka suunnittelusta ja muotoilusta vastasi Nissanin oma suunnittelija Teruo Uchino.

Tekniikka[muokkaa]

Alustaltaan 510:ssa oli edessä ensimmäistä kertaa McPherson-joustintuet kallistuksenvakaajin. Taka-akselisto oli japanilaisautoista poiketen kierrejousilla ja kaksinivelisillä vetoakseleilla varustettu erillisjousitus. Edessä oli levyjarrut. Vuosien mittaan 510:aa paranneltiin mm. jarrutehostimella, kaasuiskunvaimentimilla ja pyöreillä mittareilla. Tarjolla oli myös kaunis farmarimalli, jota myytiin paljon ns. piilofarmarina. Suurin ero farmarissa oli jäykkä taka-akseli, joka sopi tehtaan mielestä paremmin kuorman kuljetuksiin. Aiemman mallin tapaan oli mallistossa joko kolminopeuksinen automaatti- tai nelivaihteinen manuaalivaihteisto ja suorituskykyinen kaksiovinen SSS-coupé (P510) 1,6- ja 1,8-litraisella L-sarjan moottoreilla sekä jenkeille kaksiovinen sedan.

Moottorit[muokkaa]

Moottori oli uudenaikainen OHC kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu 1,6 -litrainen L16 (96 hv SAE) tai 1,3 -litrainen L13, myöhemmin 1,4 -litrainen L14. Vastoin monia harhakäsityksiä ei L-moottorilla ole tekemistä Princen (PMC) kanssa, vaan Laurel-sarjan G-moottorit ovat PMC-perua.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
1300 R4 OHC L13 1296 cm3 53 kW (72 hv) @ 6000 r/min 103 Nm @ 3600 r/min 1967
1400 R4 OHC L14 1428 cm3 63 kW (85 hv) @ 6000 r/min 116 Nm @ 3600 r/min 19701973
1600 R4 OHC L16 1595 cm3 68 kW (92 hv) @ 6000 r/min 129 Nm @ 3600 r/min 19671973
1600 SSS R4 OHC L16T 1595 cm3 74 kW (100 hv) @ 6000 r/min 132 Nm @ 4000 r/min 19681972
1600 SSS R4 OHC L18 1770 cm3 72 kW (105 hv) @ 5000 r/min ? Nm @ ? r/min 19721973

Mitat[muokkaa]

Malli Sedan Coupé Farmari
Pituus 4120 mm 4145 mm
Leveys 1560 mm
Korkeus 1400 mm 1385 mm 1435 mm
Akseliväli 2420 mm
Raideleveys (e/t) 1280 mm 1275/1260 mm
Maavara 190 mm
Omamassa 915–1005 kg 935 kg 940 kg
Polttoainesäiliö 46 l

Maahantuonti määrät[muokkaa]

Suomeen näitä autoja tuotiin Aro-yhtymästä saadun tiedon mukaan 5233 kpl.

1600 -mallia tuotiin Suomeen seuraavasti:

Vuosi 1967 1968 1969 1970 Yht.
Määrä (kpl) 1 646 1235 1447 3329

1600 Farmari + pakettiauto -mallia tuotiin Suomeen seuraavasti:

Vuosi 1970
Määrä (kpl) 670

Lähteet[muokkaa]

  1. Jeff Whitten: Datsun 1600 - A history of Australia's greatest rally car – RallySport Magazine, 9. tammikuu 2018. Viitattu: 29. syyskuu 2019.