Datsun Sunny B310

AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Datsun Sunny
Datsun 120Y
Datsun 130Y
Datsun 140Y
Datsun 150Y
Datsun 210
Datsun Sunny B310
Valmistaja ja valmistusmaa Nissan,
Flag of Japan.svg.png Japani
Valmistusaika 19781982
Luokka Alempi keskiluokka
Kori 2-ovinen Sedan
4-ovinen Sedan
2-ovinen Coupé
3-ovinen Farmari
5-ovinen Farmari
fastback farmari
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4 OHV
Iskutilavuus 1171–1488 cm3
Teho 38–51 kW
Voimanvälitys Takaveto
Huippunopeus 142–160 km/h
Kiihtyvyys 17 s (0–100 km/h)
Kulutus 5–8 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 14.000–19.450 € (1982)
Edeltäjä Datsun Sunny B210
Seuraaja Nissan Sunny B11
Saman luokan autoja Ford Escort
Honda Civic
Opel Kadett
Hyundai Pony 1200 DLX
Toyota Corolla

Datsun Sunny B310 on viimeinen takavetoinen Sunny-malli, jota valmistettiin lukuisina eri versioina vuosina 1978-1982. Saatavilla oli sekä fastback-tyylinen farmari, että tavalliset kolmi- ja viisioviset farmarit, coupé, sekä kaksi- ja nelioviset sedanit. Malleja myytiin myös nimillä Datsun 120Y, Datsun 130Y, Datsun 140Y ja Datsun 150Y moottorin iskutilavuuden mukaan ja Yhdysvalloissa nimellä Datsun 210.

Yleistä[muokkaa]

Auto tunnetaan hyvästä varustelutasostaan (penkinlämmittimet, kierroslukumittari (Facelift-malleissa myös digitaalikello), takalasinlämmitin, yms.) ja korkeasta laadusta. Coupé-malli on harvinaisempi suomessa, 140Y-150Y yleisempiä. 130Y ei kuulunut suomen tuontiohjelmaan.

B310 isoimpia miinuksia on alimitoitettu jousitus ja pieni pyöräkoko, jolloin kuormattuna auton käytös on vaeltelevaa. Myöskään etuistuimet eivät ole miellyttävät pitkillä matkoilla ja takajalkatilat ahtaahkot. Melutaso taas on matalahko muihin vastaaviin aikakauden malleihin nähden. 120Y-malli on hyvinkin taloudellinen ajaa.

B310-mallin kokonaisvalmistusmäärä kipusi n. 1, 8 miljoonaan kappaleeseen.

Yhtään erikoismallia (ruisku/GT) ei suomeen ainakaan maahantuojan (ARO-yhtymä OY) toimesta ole tuotu.

Rekisteröinti[muokkaa]

B310 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1978 1979 1980 1981 1982
Määrä (kpl) 617 1581 4650 4298 1990

1978 määrässä on mukana myös vielä joitakin ylivuotisina myytyjä B210-malleja

Kehitys[muokkaa]

Auto sai kasvojenkohotuksen helmikuussa 1980, jolloin keulaa ja perää muotoiltiin uudelleen mm. vaihtamalla etuvalot nelikulmaisiksi, takavalot hieman pienemmiksi, puskurit kokomuovisiksi, osa kromisista koristeista muuttui mustiksi ja kojelauta modernisoitui hieman.

Tekniikka[muokkaa]

Moottori ovat edellisistä malleista tuttuja A-sarjan moottoreita, Teknisesti yksinkertaista, laadukasta/kestävää ja helppohoitoista tekniikkaa. Erikoisuutena nestekäyttöinen kytkin.

Edessä joustintuet, takana on jäykkä taka-akseli jonka jouset Sedan ja Wagon-mallissa ovat kierrejousia, mutta Van-malli on lehtijousilla. Ohjaus kuulamutterilla. Jarrut kaksipiiriset, edessä levyt ja takana rummut.

Moottorit[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö
120Y R4 OHV A12 1171 cm3 38 kW (52 hv) @ 5600 r/min 78 Nm @ 3600 r/min
140Y R4 OHV A14 1397 cm3 47 kW (63 hv) @ 6000 r/min 100 Nm @ 3600 r/min
150Y R4 OHV A15 1488 cm3 51 kW (70 hv) @ 5200 r/min 113 Nm @ 3200 r/min

Pohjois-Amerikka[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö
120Y R4 OHV A12A 1237 cm3 51 kW (69 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
130Y R4 OHV A13 "Short-deck" 1288 cm3 ? kW (? hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
140Y R4 OHV A14 1397 cm3 ? kW (? hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min
150Y R4 OHV A15 1488 cm3 ? kW (? hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min

Mitat[muokkaa]

Malli Sedan Farmari
Pituus 3990 mm 4215 mm
Leveys 1600 mm (120Y 1590 mm)
Korkeus 1365 mm 1340 mm
Akseliväli 2340 mm
Raideleveys (e/t) 1300 mm
Maavara 165 mm
Omamassa 850–900 kg 950 kg
Polttoainesäiliö 50 l

Tyyppiviat[muokkaa]

  • Ruosteongelmat yleisia varsinkin helmoissa ja etulokareissa.
  • Kytkimen työsylinterien kumiosat hapertuvat ja hajoavat vanhetessaan.
  • Kannentiivisteen palaminen yleistä koneen käydessä kuumana (ei paisuntasäiliötä).
  • Alkuperäiset/akp. kaltaiset venttiilienvarsien kumit ovat erittäin huonoja (eivät pysy paikoillaan).
  • Kaasutinongelmia (yleinen kuluminen).


Tyyppivikalistan perusteella ei voi verrata onko joku automalli tai -merkki toista parempi tai huonompi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.