Datsun Sunny B310
Datsun Sunny Datsun 120Y Datsun 130Y Datsun 140Y Datsun 150Y Datsun 210 | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Nissan, Japani |
Valmistusaika | 1978 – 1982 |
Luokka | Alempi keskiluokka |
Kori | 2-ovinen Sedan 4-ovinen Sedan 2-ovinen Coupé 3-ovinen Farmari 5-ovinen Farmari fastback farmari |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R4 OHV |
Iskutilavuus | 1171–1488 cm3 |
Teho | 38–51 kW |
Voimanvälitys | Takaveto |
Kiihtyvyys | 17 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 142–160 km/h |
Kulutus | 5–8 l/100 km (yhd.) |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 14.000–19.450 € (1982) |
Edeltäjä | Datsun Sunny B210 |
Seuraaja | Nissan Sunny B11 |
Saman luokan autoja | Ford Escort Honda Civic Opel Kadett Hyundai Pony 1200 DLX Toyota Corolla |
Datsun Sunny B310 on viimeinen takavetoinen Sunny-malli, jota valmistettiin lukuisina eri versioina vuosina 1978–1982. Saatavilla oli sekä fastback-tyylinen farmari, että tavalliset kolmi- ja viisioviset farmarit, coupé, sekä kaksi- ja nelioviset sedanit. Malleja myytiin myös nimillä Datsun 120Y, Datsun 130Y, Datsun 140 Y ja Datsun 150Y moottorin iskutilavuuden mukaan ja Yhdysvalloissa nimellä Datsun 210.
Sisällysluettelo
Yleistä[muokkaa]
Auto tunnetaan hyvästä varustelutasostaan (penkinlämmittimet, kierroslukumittari (Facelift-malleissa myös digitaalikello), takalasinlämmitin, yms.) ja korkeasta laadusta. Coupé-malli on harvinaisempi Suomessa, 140Y-150Y yleisempiä. 130Y ei kuulunut Suomen tuontiohjelmaan.
B310 isoimpia miinuksia on alimitoitettu jousitus ja pieni pyöräkoko, jolloin kuormattuna auton käytös on vaeltelevaa. Myöskään etuistuimet eivät ole miellyttävät pitkillä matkoilla ja takajalkatilat ahtaahkot. Melutaso taas on matalahko muihin vastaaviin aikakauden malleihin nähden. 120Y-malli on hyvinkin taloudellinen ajaa.
B310-mallin kokonaisvalmistusmäärä kipusi n. 1, 8 miljoonaan kappaleeseen.
Yhtään erikoismallia (ruisku/GT) ei suomeen ainakaan maahantuojan (ARO-yhtymä OY) toimesta ole tuotu.
Rekisteröinti[muokkaa]
B310 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
Vuosi | 1978 | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 |
---|---|---|---|---|---|
Määrä (kpl) | 617 | 1581 | 4650 | 4298 | 1990 |
- 1978 määrässä on mukana myös vielä joitakin ylivuotisina myytyjä B210-malleja
Kehitys[muokkaa]
Auto sai kasvojenkohotuksen helmikuussa 1980, jolloin keulaa ja perää muotoiltiin uudelleen mm. vaihtamalla etuvalot nelikulmaisiksi, takavalot hieman pienemmiksi, puskurit kokomuovisiksi, osa kromisista koristeista muuttui mustiksi ja kojelauta modernisoitui hieman.
Tekniikka[muokkaa]
Moottori ovat edellisistä malleista tuttuja A-sarjan moottoreita, Teknisesti yksinkertaista, laadukasta/kestävää ja helppohoitoista tekniikkaa. Erikoisuutena nestekäyttöinen kytkin.
Edessä joustintuet, takana on jäykkä taka-akseli jonka jouset Sedan ja Wagon-mallissa ovat kierrejousia, mutta Van-malli on lehtijousilla. Ohjaus kuulamutterilla. Jarrut kaksipiiriset, edessä levyt ja takana rummut.
Moottorit[muokkaa]
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | |
---|---|---|---|---|---|
120Y | R4 OHV | A12 | 1171 cm3 | 38 kW (52 hv) @ 5600 r/min | 78 Nm @ 3600 r/min |
140Y | R4 OHV | A14 | 1397 cm3 | 46 kW (63 hv) @ 6000 r/min | 100 Nm @ 3600 r/min |
150Y | R4 OHV | A15 | 1488 cm3 | 51 kW (70 hv) @ 5200 r/min | 113 Nm @ 3200 r/min |
Pohjois-Amerikka[muokkaa]
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | |
---|---|---|---|---|---|
120Y | R4 OHV | A12A | 1237 cm3 | 51 kW (69 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
130Y | R4 OHV | A13 "Short-deck" | 1288 cm3 | ? kW (? hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
140Y | R4 OHV | A14 | 1397 cm3 | ? kW (? hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
150Y | R4 OHV | A15 | 1488 cm3 | ? kW (? hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
Mitat[muokkaa]
Malli | Sedan | Farmari |
---|---|---|
Pituus | 3990 mm | 4215 mm |
Leveys | 1600 mm (120Y 1590 mm) | |
Korkeus | 1365 mm | 1340 mm |
Akseliväli | 2340 mm | |
Raideleveys (e / t) | 1300 mm | |
Maavara | 165 mm | |
Omamassa | 850–900 kg | 950 kg |
Polttoainesäiliö | 50 l |
Tyyppiviat[muokkaa]
- Ruosteongelmat yleisia varsinkin helmoissa ja etulokareissa.
- Kytkimen työsylinterien kumiosat hapertuvat ja hajoavat vanhetessaan.
- Kannentiivisteen palaminen yleistä koneen käydessä kuumana (ei paisuntasäiliötä).
- Alkuperäiset/akp. kaltaiset venttiilienvarsien kumit ovat erittäin huonoja (eivät pysy paikoillaan).
- Kaasutinongelmia (yleinen kuluminen).
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.