Messerschmitt
Messerschmitt KR | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Fahrzeug und Maschinenbau GmbH Regensburg, Saksa |
Valmistusaika | 1953–1964 |
Luokka | A-segmentti |
Kori | |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R1, R2 |
Iskutilavuus | 175–494 cm3 |
Teho | 6,7–15,3 kW |
Voimanvälitys | Takaveto |
Kiihtyvyys | 28,7 s (0–70 km/h) |
Huippunopeus | 88 km/h |
Kulutus | |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 6300 € (1964) |
Edeltäjä | |
Seuraaja | |
Saman luokan autoja | Maico Heinkel Trojan 200 Goggomobil T300 BMW Isetta Zündapp Janus Spatz |
Messerschmitt KR (Kabinenroller) on saksalaisen Regensburger Stahl- u. Maschinenbau:n, myöhemmin Fahrzeug und Maschinenbau GmbH Regensburgin valmistama pieni kahden hengen kolmipyöräinen miniauto, joka rekisteröitiin Suomessa moottoripyöräksi. Sitä valmistettiin vuosien 1953 ja 1964 välillä.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa]
Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisilta kiellettiin lentokoneitten valmistus ja Willy Messerschmitt etsi RSM (Regensburger Stahl- und Maschinenbau) yhtiölleen uusia tuotantokohteita lentokoneiden tilalle. Vuonna 1952 yhtiön aikaisempi työntekijä Fritz Fend esitteli hänelle suunnitelmansa kaksipaikkaisesta, peräkkäin istuttavasta ajoneuvosta.
Fend oli valmistanut "Flitzer"-merkkistä yksipaikkaista ajoneuvoa invalidimopon nimikkeellä. Siinä oli alkujaan Fichtel & Sachsin 2,5 hevosvoimainen moottori, joka vuonna 1950 korvattiin alun perin Messerschmitt Me 262 -suihkuhävittäjän starttimoottoriksi kehitetyllä 4,5 hp Reidel-moottorilla.
Uuden ajoneuvon prototyyppi valmistui vuoden 1952 kesällä ja sai nimekseen Fend Kabinenroller FK-150. Se vastasi kuomua ja 150 kuutioista moottoria lukuun ottamatta ensimmäisiä tuotanto-Messerschmittejä.
Messerschmitt KR-175:n tuotanto alkoi maaliskuussa 1953, mutta käyttäjäpalautteessa moitittiin auton liian jäykkää jousitusta, meluisuutta ja vaikeastikäytettävää käsikytkintä; kesäkuuhun 1953 mennessä autoon oli tehty jo noin 70 muutosta.
Vuoden 1954 tammikuusta autoon alettiin etsiä 175 kuutioisen moottorin korvaajaa. Uuden KR-200-mallin ominaisuuksia alettiin suunnitella kesäkuussa, sen piirustukset olivat valmiit 27. syyskuuta ja uutuus esiteltiin yleisölle maaliskuussa 1955. Kuomun malli muuttui virtaviivaisemmaksi ja uudeksi moottoriksi tuli 200 kuutioinen Fichtel & Sachs 2-tahtimoottori. Siinä oli leveämpi raideväli, kokonaan uudelleen suunniteltu jousitus, moottori oli kiinnitetty kumityynyillä ja takapyörässä oli iskunvaimennin.
"Standard" mallissa ei ollut sisäverhoilua ja sen väriksi voi valita norsunluun, punaisen tai harmaan.
"Export" mallissa oli verhoilu ja kaksivärinen maalaus; harmaa/sininen, punainen/musta ja norsunluu/punainen, joista viimeksi mainittu oli suosituin väriyhdistelmä.
"DeLuxe" mallissa oli koristetikattu sivuverhoilu, puulistat ja norsunluunvärinen lentokonemallinen ohjaustanko tavallisen mallin kromatun tangon sijaan.
Vuonna 1956 lentokoneiden rakentamiskielto peruttiin ja Messerschmitt halusi palata lentokonevalmistajaksi. Fend ja Valentin Knott, joka toimitti autojen jarrut ja vanteet, ostivat autotehtaan 15. tammikuuta 1957. Uusi yhtiö "Fahrzeug und Maschinenbau GmbH Regensburg" (FMR) jatkoi KR-200 autojen valmistusta edelleen Messerschmitt-nimellä, jonka käyttöoikeus oli kuulunut sopimukseen.
FMR alkoi valmistaa myös KR-200:n seuraajaksi tarkoitettua FMR Tg-500 mallia. Siinä oli neljä pyörää ja 500 kuutioinen Sachs-moottori. Uusi malli ei kuitenkaan kuulunut Messerschmitt-nimen käyttösopimuksen piiriin; Fend olisi halunnut ristiä sen "Tiger"-nimellä, mutta muut yhtiöt omistivat jo nimen käyttöoikeudet, joten auton nimeksi tuli "T-G", joka oli virallisesti lyhenne sanoista "Tourenfahrzeug-Geländesport" (Matkailuajoneuvo - Maastourheilu).
Tg-500:n valmistus loppui elokuussa 1961 ja KR-200:n pääasiallinen tuotanto päättyi jo vuonna 1962, mutta viimeinen Messerschmitt KR, avomallinen KR-200 Roadster (sarjanumero 80 287), valmistui 17. elokuuta 1964, kello 16.34.
Messerchmitt KR-200:sta valmistettiin myös 12 kappaletta erikoista Service Car -versiota autoliikkeille, jotka antoivat myymilleen autoille huoltotakuun. Siinä on edessä erikoisjousitus, joka mahdollistaa eräänlaisen vetotangon asentamisen. Auton ideana oli se, että huoltomies ajaa Messerschmittillä asiakkaan auton luokse, kiinnittää Messerchmittinsä vetotangolla asiakkaan auton peräpuskuriin hinaukseen ja ajaa auton huollettavaksi. Näitä autoja on jäljellä vain yksi kappale joka on esillä Bruce Weinerin miniautomuseossa.
Kori[muokkaa]
Näkyvyys on erittäin hyvä. Vaunu on kaksipaikkainen, matkustaja istuu kuljettajan takana. Omapaino 240 kiloa. Tekniikan Maailman 5/1964 koeajovaunun vikoja: ykkösvaihde meni kankeasti päälle, jalkatilan suojuspelti oli irti ja rämisi, raidetankojen suojuskumit rikkoutuneet jolloin pöly pääsi sisälle. Kuomun rajoitinhihna on liian ohut (katkesi koeajossa).
Tekniikka[muokkaa]
Ilmajäähdytteinen 1-sylinterinen kaksitahtinen moottori on takana poikittain. 1-sylinterisen moottorin iskutilavuus on 191 cm³. Sylinterin mitat ovat 65 × 58 mm. Suurin teho 7 kW / 5250 (9,7 hv), vääntömomentti 15,2 Nm / 4100 (1,55 kpm).
Messerschmittissä on 4 vaihdetta, peruutusvaihde puuttuu, mutta sen sijaan moottori pitää käynnistää väärin päin ja auto liikkuu taaksepäin!
Ajo-ominaisuudet[muokkaa]
Moottori on äänekäs ja kolmipyöräisen auton käsittely liikenteessä ei ole aivan helppoa. Soratiellä Messerschmitt kulkee kuitenkin hyvin. Ohjauskulmat muuttuvat jatkuvasti pyörien joustaessa. Ohjauksen vuoksi suoraan ajo on hankalaa ja kolmipyöräinen on herkkä sivutuulelle. Etujousitus on kova. Vain 8 tuuman renkaat sopivat asvaltille, mutta eivät löysälle pinnalle.
Mittaukset[muokkaa]
Kiihtyvyys 0-50 km/t 10,9 sekuntia ja 0-70 km/t 28,7 sekuntia, huippunopeus 88 km/t (Tekniikan Maailma 5/1964).
Suomessa[muokkaa]
Vuonna 1964 Messerschmitt maksoi Suomessa 3370 markkaa, joka on 2012 rahana 6211 €. Asutuskeskuksissa Messerschmitt olikin suosittu.
Messerschmitt rekisteröitiin Suomessa moottoripyöräksi. Messerschmittiä tuotiin maahan vuosina 1955-1964 kaikkiaan yli 700 kappaletta. Se oli Suomen myydyin kääpiöauto. Maahantuoja oli Importer. [1]
Moottorivaihtoehdot[muokkaa]
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Mallivuodet | |
---|---|---|---|---|---|
KR-175 | R1 | Fichtel & Sachs 2-tahti | 175 cm3 | 6,7 kW (9 hv) | 1953–1955 |
KR-200 | R1 | Fichtel & Sachs 2-tahti | 191 cm3 | 7,1 kW (9,7 hv) /5250 r/min | |
KR-201 | R1 | Fichtel & Sachs 2-tahti | 191 cm3 | 7,6 kW (10,2 hv) | |
Tg-500 | R2 | Fichtel & Sachs 2-tahti | 494 cm3 | 15,3 kW (20,5 hv) | 1957–1961 |
KR-175[muokkaa]
- Huippunopeus: 90 km/h
- Valmistusmäärä: 15.089
- Kolmipyöräinen
KR-200[muokkaa]
- Huippunopeus: 100 km/h
- Valmistusmäärä: 30.286
- Kolmipyöräinen
KR-201[muokkaa]
- Huippunopeus: 100 km/h
- Valmistusmäärä: 300
- Kolmipyöräinen
Tg-500[muokkaa]
- Huippunopeus: 130 km/h
- Valmistusmäärä: 320
- Nelipyöräinen
Mitat[muokkaa]
KR-175 | KR-200 | KR-201 | Tg-500 | |
---|---|---|---|---|
Pituus | 2820 mm | 2830 mm | 3000 mm | |
Leveys | 1220 mm | 1270 mm | ||
Paino | 180 kg | 230 kg | 305 kg |
Pituus | 2830 mm |
Leveys | 1270 mm |
Korkeus | 1200 mm |
Akseliväli | ? mm |
Raideleveys (ed.) | 1080 mm |
Maavara | 160 mm |
Omapaino | 240 kg |
Polttoainesäiliö | 13 L |
Lähteet[muokkaa]
- Tekniikan Maailma 5/1964
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Messerschmitt_KR-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- ↑ Tekniikan Maailma 20/1967 s. 14
Aiheesta muualla[muokkaa]
- http://www.kaapioautoyhdistys.fi/index.php?page=kr-200
- Fritz Fend's Marvelous Micro-cars
- Microcar Museum Tour Index
- 1959 F. M. R. Tg-500